Voiteen synty

Voiteen lukuun sisältyy runsaasti lyhyitä voiteen alkuperää kuvaavia aihelmia. Voiteen syntyaihelmien erottaminen voiteiden muista kuvauksista on sangen tulkinnanvaraista. Synnyiksi ei olla tässä luettu niitä yleisiä aihelmia, joissa parantaja pyytää apuria (mehiläistä, voidetyttöä, Neitsyt Mariaa) tuomaan voidetta meren takaa, taivaasta jne. tai kuvauksia, joissa määritellään voiteen säilytyspaikka (kattila, rasia, nisä, kupu jne.). Mukana ovat vain aihelmat, joissa kuvataan voiteen valmistusta, aineksia, valmistajia jne. Yleisin ja varioiduin aihelma on voiteen keittäminen. Tavallisesti voidetta keittää neito, Neitsyt Maria, Luoja tai Johannes pienessä kattilassa taivaassa tai meren takana (I, II, IV, VI, VII, XII, IX). Variaatioita ovat seuraavat: Tapion tytär keittää mettä Metsolassa (VII, XIII); mehiläinen keittää mettä kielellään (I, V, VI, VII); kolme tytärtä tai Pohjolan neito keittää mettä (I, III); pakkasen vaimo keittää voiteita (II); voide keitetään pienessä vaskisessa vakassa (II); piika äijä pikkarainen keittää voidetta vuoren alla (XIII); Juones Jumalan poika keittää pajassa voidetta heinästä (VII); voide keitetään Juutaksen otsapahkasta tehdyssä maljassa (VII). Ainekset voidaan kerätä kasvikunnasta (ruohosta, heinästä, kukista; I, II, III, IV, V, VI, VII, IX, XII), eläinkunnasta (linnun kielen alta tai sulasta; II, VII; satasarvisen härän sarvista II) tai vedestä (meren kuohuista; VI, IX). Ns. mesitammi-aihelma kuvaa suuren puun, jonka latvasta sataa mettä (I, VI, VII - vrt. Puun synty) - puu voi todistaa voideainesten sataneen oksille taivaasta (VII). Voiteen syntynä voidaan myös kertoa teurasmyytti. Sankari tappaa eläimen, jonka ruumiinosista saadaan voiteita (Kullervo tappaa vesilinnun, pilkkoo paloiksi, linnulla suuri kupu I; Iso härkä teurastetaan VI, VII, IX; tähti putoaa jäniksen selkään ja jokeen, muuttuu sorsaksi, jolla 9 munaa VII, XIII; hauen vatsa halkaistaan XIII). Voide voidaan myös lypsää Turjan kokon nisistä (VI); käärmeestä (III, IV, VII, XIII) tai Neitsyt Mariasta (V, VI, IX, XII). Pilvineidosta lypsetyn maidon (VI, VII, XII) aihelmaa kehitellään usein ketjurunonomaisesti - lypsyaihelma voi myös varioida Raudan syntyä, jossa lypsetään kolmelta neidolta kolmenlaista maitoa (VI). Voide voi myös syntyä pyhien muista eritteistä: konnan tai juutaksen suusta valuneesta kuolasta (III, VII, XIII, vrt. Käärmeen synty), Luojan suusta, sormesta, povesta tai parrasta (I, VI, XII); Jeesuksen syljestä (VII); seulotusta Jeesuksen verestä ja Marian maidosta (IX, VI, XII, XIII); kiputytön virtsasta (VI) tai Herran hiestä, Jumalan kasvojen kasteesta (VI, IX). Voiteen synnyksi tässä luettu voitelussa käytetyn veden alkuperää kuvaava aihelma kertoo voiteen syntyneen Jortanin joesta ja Kristuksen kyynelistä tai Marian kalliosta kaivamana (VII, XII). Voide voi myös saada alkunsa pyhien toiminnasta: Jeesus purjehtii yli punaisen meren ja puna tippuu purjeista voiteiksi (XIII); Jeesus soutaa ja pisara pirskahtaa pellon perälle (XII). Viimein voide (mesi tai terva) voi vuotaa tai pudota taivaasta (I, VI, VII) tai sataa Ukko-jumalan iskemästä pilvestä tai hänen työntämistään torvista (VI, VII XII). Voiteiden syntyyn voi myös sisältyä viittaus Pilvilampi-runoon: vesi putoaa pilvestä, pisarassa on lampi, lammessa vene, veneessä kolme miestä, jotka vuotavat voiteita (VI). Ketjurunonomaisesti voiteiden alkuperää kehitellään myös aihelmassa, jossa voide (rasva, maito, veri) löytyy pilvestä löytyvän neidon kätkyeestä, lapsen kädessään pitämästä sulasta (VI, IX, X, XI, XIII).

• Dendrogram
• Map
• Type distribution