| | [Iro-neito - Laivaretkeä - Hiitolasta-kosintaa.] |
|
|
|
2 |
Irogo neitoi, kaunis i neitoi,
|
|
|
|
3 |
Kaunis neitoi, kapo neitoi
|
|
|
|
4 |
Pyhitti pyhän hyvängö,
|
|
|
|
5 |
Aian kaiken oikevutta,
|
|
|
|
6 |
5 Ei, sano, syönyt rugi leipeä,
|
|
|
|
7 |
Upehilla kynnettäviä;
|
|
|
|
8 |
Irogo (neitoi, kaunis neitoi),
|
|
|
|
9 |
Ei, sano, syönyt potsin lihoja,
|
|
|
|
10 |
Porsaksimen polkimiego;
|
|
|
|
11 |
10 Irogo (neitoi, kaunis neitoi),
|
|
|
|
12 |
Ei, sano, syönyt lehmän maitoja,
|
|
|
|
13 |
Häkkilöin hävättäviä;
|
|
|
|
14 |
Irogo (neitoi, kaunis neitoi),
|
|
|
|
15 |
Ei, sano, syönyt kanan munia,
|
|
|
|
16 |
15 Kukiko riikun polkiemiego.
|
|
|
|
17 |
Irogo (neitoi, kaunis neitoi),
|
|
|
|
18 |
Tule, sano, Ironen mäjellä,
|
|
|
|
19 |
Tina-rinta on riivintöigö,
|
|
|
|
20 |
Sormus-sorm' on marjan poimintohon.
|
|
|
|
21 |
20 Mäne, sano, Ironen marjalla;
|
|
|
|
22 |
Ottigo marjan maassako,
|
|
|
|
23 |
Buolukkaisen kankahalla,
|
|
|
|
24 |
Panipa sen on huulilleni,
|
|
|
|
25 |
Huulinenigo, kielelleni,
|
|
|
|
26 |
25 Valupa segö vatsaseego,
|
|
|
|
27 |
Vatsaseego vartaloon,
|
|
|
|
28 |
(Valu, sano, segö vartaloogo),
|
|
|
|
29 |
Tuli, sano, Iro kohtuseksi.
|
|
|
|
30 |
Kylän i akat kyselläägö,
|
|
|
|
31 |
30 Neitiset on neuvotellaan,
|
|
|
|
32 |
Nuoret i mutšot arvellaago,
|
|
|
|
33 |
Tuligo Irolle huigiane;
|
|
|
|
34 |
Neitiset on (neuvotellaan),
|
|
|
|
35 |
Mänigö netälii kuusi,
|
|
|
|
36 |
35 Seitsemängö yli kaheksan i,
|
|
|
|
37 |
Tuli, sano, tuligo (Irolle huigiane),
|
|
|
|
38 |
Pitää lähteä pappiloittomih paikoh,
|
|
|
|
39 |
Rahvahattomih kohtieko.
|
|
|
|
40 |
Mäni, sano, j.n.e.
|
|
|
|
41 |
40 On, sano, (meren),
|
|
|
|
42 |
Niemilöigö nimettömiegö,
|
|
|
|
43 |
(Mäni, sanon, meren rannalgo),
|
|
|
|
44 |
On, sano, joven (l. joki) on rannalgo,
|
|
|
|
45 |
Saipoh häi kun yhteen kohtuun kolme poikoa,
|
|
|
|
46 |
45 Yhen vatsan vavinkoloilla,
|
|
|
|
47 |
Laati, sanoo, pojan.
|
|
|
|
48 |
Hoi, sano, moammoni kantajanigo,
|
|
|
|
49 |
Ihalan on imettäjäni,
|
|
|
|
50 |
Valkian maion antajani.
|
|
|
|
51 |
50 Mitä, sanoo, siulla i on pitäskö?
|
|
|
|
52 |
Miulla ei muuta mitään pitäskö,
|
|
|
|
53 |
Kuin olis leipeä vatsan täydeh,
|
|
|
|
54 |
Toinen poika leipeä vatsan täyven.
|
|
|
|
55 |
Hoi, sanoo, moammoni kantajoinigo,
|
|
|
|
56 |
55 Pitäskö minulle pappi tuua?
|
|
|
|
57 |
Missäpä pappi on on pitäägö?
|
|
|
|
58 |
Panenhan mie itse nimetty,
|
|
|
|
59 |
Kuka on vanhin synnynnöillä,
|
|
|
|
60 |
Se olgah Väinämyöni,
|
|
|
|
61 |
60 Kuka on nuorin (synnynnöillä),
|
|
|
|
62 |
Se olkaan Jougamuoni,
|
|
|
|
63 |
(Kuka on) keskimäinen (synnynnöillä),
|
|
|
|
64 |
Se olkaan seppo Ilmollinen.
|
|
|
|
65 |
Hoi, sanoo, vell'et i veikkoset i
|
|
|
|
66 |
65 Pitäs meiän venos laatie,
|
|
|
|
67 |
Päivä laulettih (l. lauloimme) kuin laian saimma,
|
|
|
|
68 |
Toinengo (laulettih kuin) toisen (laian saimma),
|
|
|
|
69 |
Kolmas (laulettih kun) venehen asuimma,
|
|
|
|
70 |
Kuvattih kuldazet airotko,
|
|
|
|
71 |
70 Valettih vaskinen melago,
|
|
|
|
72 |
Lähtiettiingö soutamah.
|
|
|
|
73 |
Kuka on on nuorin (Jougamuoni),
|
|
|
|
74 |
Se rodih ongo soutumiehiksi,
|
|
|
|
75 |
Kuka on keskimäinen (Ilmollinen),
|
|
|
|
76 |
75 Se rodih keski venosella,
|
|
|
|
77 |
Kuka on vanhin
(synnynnöillä),
|
|
|
|
78 |
Se rodih on kui perän pitoogo.
|
|
|
|
79 |
Lähtiettiingö soutamaango,
|
|
|
|
80 |
Päivänen souvettih saloi myöten,
|
|
|
|
81 |
80 Toinen meren lahtiloi myöten,
|
|
|
|
82 |
Kolmas selvällä merellä,
|
|
|
|
83 |
*(l. selvällä merellä venone)*;
|
|
|
|
84 |
Tarttupa venone meren selällägö,
|
|
|
|
85 |
(Katsotah) Mis se venone lienoo tarttunugo?
|
|
|
|
86 |
85 On, sano, venone tarttun hauvin selkäänkö;
|
|
|
|
87 |
Iskigö haukea melallago,
|
|
|
|
88 |
Melani mullaksi mureni,
|
|
|
|
89 |
Kaheksaks on katkijeli;
|
|
|
|
90 |
Se, sano, rupei Väinämyöni itkemäägö,
|
|
|
|
91 |
90 Hoi, sano, velli veikkoni,
|
|
|
|
92 |
Lähteek⌈i⌉, sano, irti lähtee on,
|
|
|
|
93 |
(On sano) melan on tähenkö,
|
|
|
|
94 |
Katkoamma kuusessa melanko,
|
|
|
|
95 |
Kuvattih kuusessa melago.
|
|
|
|
96 |
95 Lähtiettiigö soutamah,
|
|
|
|
97 |
Souvettih selvällä merellä,
|
|
|
|
98 |
(Mäntih meren rannalla),
|
|
|
|
99 |
Katsoo on, sano, mökkinen (meren rannallago),
|
|
|
|
100 |
Mäntih sihgö mökkisehen,
|
|
|
|
101 |
100 Ongo on tšoma neitšykkäne,
|
|
|
|
102 |
Joko, sano, tulet i mutšoiksi?
|
|
|
|
103 |
(Tuletko sie mutšoiksi)?
|
|
|
|
104 |
Siit, sanoo, tulen, siit olenko,
|
|
|
|
105 |
Kui voinet tähen taivoses ampuogo,
|
|
|
|
106 |
105 *(l. ampuo taivoses),*
|
|
|
|
107 |
Ilman i vasemetta käettä,
|
|
|
|
108 |
Ilman i oikietta sormetta.
|
|
|
|
109 |
(Lähtipä segö) mänikö,
|
|
|
|
110 |
Väinämyöni ampumaago,
|
|
|
|
111 |
110 Kuka on vanhin (synnynnöillä),
|
|
|
|
112 |
Se on vanhin Väinämyöni,
|
|
|
|
113 |
Lähti segö ampumaago,
|
|
|
|
114 |
Ampuko tähen taivosessa,
|
|
|
|
115 |
Ilmango (vasemettä käettä),
|
|
|
|
116 |
115 Ilmango (oikietta) sormetta,
|
|
|
|
117 |
Tule, sanoo, sih mökkiseegö,
|
|
|
|
118 |
Hoi, sanoo, olet i hyvä neitšykkänegö,
|
|
|
|
119 |
Jokos tulet mutšoiksigo?
|
|
|
|
120 |
Joko, sanoo, on tähen ammuitko?
|
|
|
|
121 |
120 Jo, sanoo, tähen on ammuingo,
|
|
|
|
122 |
Ilmango (vasemetta käettä,
|
|
|
|
123 |
Ilmango oikietta sormetta),
|
|
|
|
124 |
Joko tulet on mutšoiksi?
|
|
|
|
125 |
(Sie on oletko kuin, sano, tähtilöi ammutko),
|
|
|
|
126 |
125 Hulluko siull' on tulkooko,
|
|
|
|
127 |
(Tähtilöi on jouvut ampumaako)
|
|
|
|
128 |
En, sano, mie siul tuleego.)
|
|
|
| |
|