|
1 |
Ennepä miun emmoin,
|
|
|
2 |
[ennepä] ehittäjään
|
|
|
3 |
sen vuoen mahona maannut,
|
|
|
4 |
kesoin leskenä levännyt,
|
|
|
5 |
5 talven juossut joutavana,
|
|
|
6 |
kylvötellyt kynnyksii,
|
|
|
7 |
pessyt pieniä kivoja,
|
|
|
8 |
imetellyt ikkunoja,
|
|
|
9 |
laatint lauvan otsaisii,
|
|
|
10 |
10 kui teki tuota tytärtä,
|
|
|
11 |
tuota lasta laaitteli,
|
|
|
12 |
[tuota] ilmoille imetti
|
|
|
13 |
miiran suuksi, maan sanoiksi,
|
|
|
14 |
läkinöiksi lämmeniksi.
|
|
|
15 |
15 Ikka suu sanoi minua,
|
|
|
16 |
[ikka] leuka liikutteli,
|
|
|
17 |
ikka partasuu paneli.
|
|
|
18 |
Seki suu sano minua,
|
|
|
19 |
kumpa ei maksa maasta [rohta],
|
|
|
20 |
20 olen [kortta uulitsalta],
|
|
|
21 |
taevettä [tanhuvalta].
|
|
|
22 |
Miunpa ehtoisa [emmoin],
|
|
|
23 |
miunpa maire [mammaseni]
|
|
|
24 |
koljusta kuvvaan kuvvais,
|
|
|
25 |
25 satulasta sai näkköön,
|
|
|
26 |
nätälästä sai nennään.
|
|
|
27 |
En ruohi kyllään mennä
|
|
|
28 |
kylän podrista pojista,
|
|
|
29 |
korioist ja koljehist tyttölöiltä.
|
|
|
30 |
30 Muotojaan moikitaa,
|
|
|
31 |
litsattaan liitellää,
|
|
|
32 |
kaanuaan katsotaa,
|
|
|
33 |
varruttaan vaihellaa.
|
|
|
34 |
On miull mokkooma muoto
|
|
|
35 |
35 kui tuoll muo'on moikkajall;
|
|
|
36 |
[on miull mokkooma] liitsa
|
|
|
37 |
kui tuoll liitsan [liittäjällä];
|
|
|
38 |
[on miull mokkooma] kaanu
|
|
|
39 |
kui [tuoll kaanun katsojalla];
|
|
|
40 |
40 [on miull mokkooma] varsi
|
|
|
41 |
kui tuoll varren valitsijall.
|
|
|
42 |
Nää, mikä minuisen laittoi:
|
|
|
43 |
hylky aittojen alainen,
|
|
|
44 |
konna koivun korkalliin,
|
|
|
45 |
45 serkka seinän vierelliin!
|
|
|
46 |
Oli vuoen vuotehessa,
|
|
|
47 |
kaksi kuuta kettehessa,
|
|
|
48 |
kevään oli keon takana,
|
|
|
49 |
talven tallin sillan alla.
|
|
|
50 |
50 Piän minä hyvät hylkynään,
|
|
|
51 |
kempit kengän tallanaan.
|
|
|
52 |
Ku mään suoho sammalee,
|
|
|
53 |
siis vien sinne sillakseen,
|
|
|
54 |
siis i yli harkin -
|
|
|
55 |
55 [siis en] kasta sukkiaan,
|
|
|
56 |
ryvetä rippaisiaan,
|
|
|
57 |
siis miä helmoin heutaelen.
|
|
|
58 |
Oi tytöt, sulat sissoint,
|
|
|
59 |
päät kassoit kotikanaiset,
|
|
|
60 |
60 elkääk pahaksi panna,
|
|
|
61 |
hos miä verren väärin lauloin,
|
|
|
62 |
sanan ristiin rippaisin.
|
|
|
63 |
Monta on vääräätä vakkooa
|
|
|
64 |
oroin nuoren kynnykkii,
|
|
|
65 |
65 varsaisen vaotakkii,
|
|
|
66 |
nii miun lapsen lauluissaan,
|
|
|
67 |
hullun huutamaisissaan.
|
|
|
68 |
Ei oo hullun kieltäjää,
|
|
|
69 |
ankaran alentajaa:
|
|
|
70 |
70 kiven alla on [kieltäjään],
|
|
|
71 |
maan alla [masentajaan],
|
|
|
72 |
kivi suuri on kirssun päällä,
|
|
|
73 |
paasi passu [!] pään aloilla.
|
|
|
74 |
Siis miä hullu paljo huuan.
|
|
|
75 |
75 Ku miun syntyisi syvvään,
|
|
|
76 |
vääntyisi vähärammoin,
|
|
|
77 |
nostaisin nuolilla ylleen,
|
|
|
78 |
tervavanttuen varalla,
|
|
|
79 |
toisin tuojaan kottii,
|
|
|
80 |
80 maalle-saajani majoille
|
|
|
81 |
armoisii antamaa,
|
|
|
82 |
päätäni silottamaa.
|
|
|
83 |
Oi ruot vierasta [emoa]
|
|
|
84 |
niiku maallista [matoa]!
|
|
|
85 |
85 Oi tuot vierasta isoa
|
|
|
86 |
niiku suullista sutoa!
|
|
|
| |
29. koljehist - sana selväkielinen.
# 77. nuolilla - yl. nuorilla.
|