Subcategories
Armottomalle sydän kivestä
Armottoman elämä - kirjava kuin taivas
Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin
Ei nyt äiti ääntä kuule
Ei ole hullun kieltäjätä
Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoa
Ei ole orrella osaista
Ei se mitään tiedä, ken elää isän kotona
Ei se surma suorin tehnyt
Ei tiedä emoton lapsi emollisen einehiä
Eksyvät emollisetkin
Emo kuollut, isä tuo uuden
Emo kuollut kuusi vuotta
Emo on sydämellä syödessäkin
Emojain on miun ikävä
Emolleen muut eränsä
Emon eläissä kävin kukkana kujalla
Emon, ison haudalla
En ole emoa, isoa nähnyt, kun kirstu kiinni pantu
En olt luona luopuessa
En oo sitte kyllin syönyt, kuin emosen syöttäissä
Etähällä emoni
Haudan kuvaus
Haudasta nostaisin emoni
Iso, emo jätti kodin kuollessaan
Isollista kun neuvottiin, isoton ota opiks
Isotonta kaikki lyövät
Isä neuvoo sairastellessaan tytärtä
Itkevi isoton lapsi isollisten ikkunoissa
Jos mun emoni, isoni tulisi
Kaikki on Jumala luonut
Kaikki sanat sakoovat päälle lapsen armottoman
Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista
Koti kultainen näkyvi - ei isoa
Kun kuoli miun emmoin
Kun minun emoni, isoni eläisi
Kun muille pyhä tulee
Kun tietäisi emoni
Kuoli kultainen isäni
Kuriton, sisukas orpo
Käski isä vuuen leinaella - iän kaiken itken
Luoja ja Maaria korjasivat orvon kiveltä
Luoja toittaa luodut lapset
Luulin tuotavan emoa
Minun toitti tuomen kukka
Mitä orpo yksinään laulanen
Mont' on tuulta tuulevaa päälle lapsen armottoman
Muiden turvaset tulevat, ei minun
Niin olen ison isolla
Niin on miulla kesäpäivät kuin lehmällä talvipäivät
Oli iso, emo syntyessä
Oli linna, oli lippu
Oli meitä kaksi lasta
Orvon kohtalo
Orvon Tuonelanmatka
Parahiks on paita tehty lapselle emottomalle
Parempi veden kuin veljen varassa
Pieneksi jäin mie isosta
Piennä petti mun emoni
Päästä päivä emo haudasta
Silmät kipeät, itkin kuollehia
Sukat surmalle lupasin
Suomalainen kasvatti orvon
Suren suurta surmavuotta
Surma tuli ja tappoi omani
Tulisi emo, iso Tuonelasta
Tuntuu emotoin tyttö, poika
Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi
Tuonen tyttö tappoi emon, ison
Vanhempani vierähtivät Tuonelan tupiin
Veli auttoi armotonta
Veljen haudalla
Älköön emoton kuunnelko käkeä
Älköön Jumala luoko lasta armotonta