|
1 |
Kieli kummoa sanoopi,
|
|
|
2 |
sitä korvat kuunteloo,
|
|
|
3 |
suu hyvän pakaeloo,
|
|
|
4 |
sitä mieli muisteloo,
|
|
|
5 |
5 mies paha pahoin tekeepi,
|
|
|
6 |
jälestä parenteloo.
|
|
|
7 |
Ain on muita muistelem[me],
|
|
|
8 |
tuot en *mä* tokahtukkaan,
|
|
|
9 |
suurt on surmoa J[uma]lan,
|
|
|
10 |
10 kovaa luojan kuol[emoa].
|
|
|
11 |
Jos ma laulan laps[en] laul[u]n,
|
|
|
12 |
panen parempiaki.
|
|
|
13 |
Poron synty Pohjol[a]sta,
|
|
|
14 |
petra laitettu lapista,
|
|
|
15 |
15 tätä riikki riiteleepi,
|
|
|
16 |
raja rauhat[ta] elääpi.
|
|
|
17 |
Tuli kumma Kuusamosta,
|
|
|
18 |
satu talvelta tapahtu
|
|
|
19 |
yhen miehen ympärillä.
|
|
|
20 |
20 Sito yöllä yksinäisen,
|
|
|
21 |
kesken yötä kengimättä,
|
|
|
22 |
Martin väänti väkkyrällä,
|
|
|
23 |
kuulu Kuusamon pitäjäss,
|
|
|
24 |
kaikkieen 8:n miestä
|
|
|
25 |
25 *yhen miehen ympärillä*.
|
|
|
26 |
Siin' on Hutun huima Antti
|
|
|
27 |
vähämielinen Mikittä,
|
|
|
28 |
*Huttu huimaksi rupesi,
|
|
|
29 |
keittoruualta kepeni*,
|
|
|
30 |
30 lähimmainen minull ranni,
|
|
|
31 |
oli ennen ystäväni,
|
|
|
32 |
tuli vihat viikolliset,
|
|
|
33 |
kaukaset ylenkatsannot.
|
|
|
34 |
Siin on Olli oivall[inen],
|
|
|
35 |
35 pitelee pitkänokka,
|
|
|
36 |
miehen väänti väkkyrälle,
|
|
|
37 |
Martin matkaan panevat,
|
|
|
38 |
kuuksi päiv[äksi] kullulle,
|
|
|
39 |
tielle tietamattomalle.
|
|
|
40 |
40 Jo Ruotsi hyvästi elöö,
|
|
|
41 |
lakittomin päälakosin,
|
|
|
42 |
kun on Martti matkan päällä,
|
|
|
43 |
poron syöjä polkusilla,
|
|
|
44 |
kuuna päiv[änä] kululla,
|
|
|
45 |
45 iäksi on ilman alla.
|
|
|
46 |
Ain on yhtä ajattelemme:
|
|
|
47 |
ennistä elosioa.
|
|
|
48 |
Sian tieän, kussa synnyn
|
|
|
49 |
paikan k[aiken], k[ussa] k[asvoin].
|
|
|
50 |
50 Tuliko surma suutimaton,
|
|
|
51 |
kesken yötä kengimätön?
|
|
|
52 |
Jyrki viinoa vetääpi,
|
|
|
53 |
rajan poikki raukiata,
|
|
|
54 |
yöllä viinoa vetääpi
|
|
|
55 |
55 Salomonin saapuvilla,
|
|
|
56 |
viereen nurkkavieruksia.
|
|
|
57 |
Tuolla tuuma tuumataan:
|
|
|
58 |
Annil' on hyvä heponen,
|
|
|
59 |
Jyrki antaa ajoo,
|
|
|
60 |
60 Anni riisu rinnuksia,
|
|
|
61 |
hevost' on lasetteloo.
|
|
|
62 |
Haapalan yksi silmä,
|
|
|
63 |
Antti asiassa[?] oleva,
|
|
|
64 |
se nyt aikoopi ajoa,
|
|
|
65 |
65 Martin matk[aan] panevat,
|
|
|
66 |
poron syöj[än] pollkuseh.
|
|
|
67 |
Kyllä kyytiä tekevät,
|
|
|
68 |
hyvin hiihti Hossalainen,
|
|
|
69 |
Oikarinen oiva lailla,
|
|
|
70 |
70 osan päitä ottamahan,
|
|
|
71 |
*tappoja tavottamaan*.
|
|
|
72 |
Lauttolammilla tuleepi.
|
|
|
73 |
- Kuule kukki veioni,
|
|
|
74 |
Venäl[äinen] vieraana,
|
|
|
75 |
75 poron syöjä polkusessa.
|
|
|
76 |
Vähä nyt tulee väkeä,
|
|
|
77 |
pieni arvo aartelia,
|
|
|
78 |
saatu saalis suurempik[i]
|
|
|
79 |
vähemmällän väellä.
|
|
|
80 |
80 - Oi on oiva Oikarine,
|
|
|
81 |
parempi sinun olisi
|
|
|
82 |
ain olla omassa maissa.
|
|
|
83 |
Parempi kotia kohti
|
|
|
84 |
piippu pillussa piteä,
|
|
|
85 |
85 hyvän muorin mustasessa,
|
|
|
86 |
siellä turpoisi tupakka.
|
|
|
87 |
Koko Kuusamo hyvästi,
|
|
|
88 |
lautamies lakitta seiso
|
|
|
89 |
tuolla Tuomarin tykönä,
|
|
|
90 |
90 esivaltojen eessä.
|
|
|
91 |
Venäläinen on Vinnarissa,
|
|
|
92 |
poron syöjä polkus[i]lla.
|
|
|
93 |
Sano kainu karjalainen,
|
|
|
94 |
yhä puoltansa puhuupi,
|
|
|
95 |
95 yhä virkko vierestänsä:
|
|
|
96 |
- Kuule Kurvilan isäntä,
|
|
|
97 |
jo sen sanon toeksi,
|
|
|
98 |
kun tuo härkä ammonoo,
|
|
|
99 |
jok' on kuollut mennä syyssä,
|
|
|
100 |
100 mennä talvena tapettu,
|
|
|
101 |
kun on kuollut Hoiluval[la],
|
|
|
102 |
liha syöty, [luu kaluttu,]
|
|
|
103 |
taljat Sunkuhun sulettu,
|
|
|
104 |
la*a*pat kaikki kaupung[ihin].
|
|
|
105 |
105 Koko Kuus[amo]n pitäjä,
|
|
|
106 |
kaik' on naiset naurusuuss[a],
|
|
|
107 |
isännät elo käessä,
|
|
|
108 |
venäläinen vierahana,
|
|
|
109 |
kun on Martti matk[an] p[äällä],
|
|
|
110 |
110 karjal[ainen] koilamassa.
|
|
|
111 |
Emänn[ä]t sitä sanoopi:
|
|
|
112 |
- Vieras vikkel[än] näk[önen],
|
|
|
113 |
piiat piertä pirskahtavat
|
|
|
114 |
elon söjille etehen,
|
|
|
115 |
115 isännälle iltaseksi.
|
|
|
116 |
Kulettavat Kuus[amoo]n
|
|
|
117 |
tuonne t[uomarin] tyk[öhön],
|
|
|
118 |
esivalt[ojen] etehen.
|
|
|
119 |
Vast on rautohin rakettu,
|
|
|
120 |
120 kokon[ansa] 3. rauat
|
|
|
121 |
yhen miehen ympärille.
|
|
|
122 |
Jo Ruotsi rukoloopi
|
|
|
123 |
lakittomin päälakosin.
|
|
|
124 |
Martti aina ajatteleepi:
|
|
|
125 |
125 Tämä kasv[anu]t kaloilla,
|
|
|
126 |
atrioonnut ahvenilla,
|
|
|
127 |
venynyt veen kalalla.
|
|
|
128 |
Kyllä nyt hyvä tulee
|
|
|
129 |
kun on Martti m[atkan] päälle,
|
|
|
130 |
130 poron syöjä polk[usella],
|
|
|
131 |
kaksin vaatimat vasoo,
|
|
|
132 |
porot toisen toimetta[a].
|
|
|
133 |
En mie huolinna hyviä,
|
|
|
134 |
jos ottanen urakan
|
|
|
135 |
135 eli ammun nuoren petran,
|
|
|
136 |
nukuttanen nuoren petran,
|
|
|
137 |
sinulla sikiät jääpi,
|
|
|
138 |
kaksin vaatimot vasoo.
|
|
|
139 |
Homa on hyvä härillä,
|
|
|
140 |
140 ankara on ajoporolla,
|
|
|
141 |
sepä tupruupi tulena,
|
|
|
142 |
säkähillä säikytteli,
|
|
|
143 |
sill' on puuttuvat porohkat,
|
|
|
144 |
vähenee ampu värkki,
|
|
|
145 |
145 yhä se ampuis aheni,
|
|
|
146 |
*räpylöillä raapyttaapi*,
|
|
|
147 |
varussa varsele,
|
|
|
148 |
Palolammilla panekse,
|
|
|
149 |
asetaks[e] ampumaha,
|
|
|
150 |
150 kohentaapi korvakkoa.
|
|
|
151 |
Porot siitä pollottaaksen,
|
|
|
152 |
jalot petrat janhussaksen,
|
|
|
153 |
meni hankehen hämäten.
|
|
|
154 |
Viel' on vankka Vaaral[ainen],
|
|
|
155 |
155 potkat Trohkim[a]n tulevat.
|
|
|
156 |
Mitäpä tässä? ei mitänä.
|
|
|
157 |
Jälet tässä, ei jälistä.
|
|
|
158 |
Siat tässä, ei sioista.
|
|
|
159 |
Martti on aina matk[an] p[äälle],
|
|
|
160 |
160 kuks[i] on p[äiväksi] kululle,
|
|
|
161 |
tuonne Kuus[amoo]n kulettiin,
|
|
|
162 |
Oulun linnahan lujahan,
|
|
|
163 |
Enarehen ilkiähän,
|
|
|
164 |
siell ei millon päivyt paista
|
|
|
165 |
165 eikä kuutamot kumota.
|
|
|
166 |
Aina yhtä ajattelimma:
|
|
|
167 |
parempi minun olisi
|
|
|
168 |
vain olla omilla m[ailla],
|
|
|
169 |
rop[ehesta] vettä juoa,
|
|
|
170 |
170 k[uin on] m[ailla vierahilla]
|
|
|
171 |
j[uoa] t[uopista] o[lutta].
|
|
|
172 |
Ain yht' on ajattelimma:
|
|
|
173 |
Luojan luotuja sanoja,
|
|
|
174 |
Pyhän s[ynnyn] säätämiä.
|
|
|
175 |
175 Kuu keritä, päivät päässä,
|
|
|
176 |
Otava yhä opeta,
|
|
|
177 |
näiltä mailta vierahilta,
|
|
|
178 |
yhä ouoilta kyliltä.
|
|
|
| |
16. rauhat/*raivoiss*. 45.
ihaseksi[[yliviiv.]] o. i. a..
58.-60.
Antill'[[yliviiv.]] o. h. h., he antavat
[[yliviiv.]] a., Anti r. r. 65. Ain on Anttina[[yliviiv.]] o.
135.
eeltäni[[yliviiv.]] e. a.. 139.
Vielä on Homa *on*
hyvillä[[yliviiv.]] - säe 139 sen sijaan.
# Runot 416-417. Martiska Karjalaisen omaelämäkerrallinen runo porovarkaudesta
ja vankilamatkasta on sepitetty n. 1825-30. Martiskan pojan kertoman mukaan hän
karkasi vankilasta, jossa istui kolme vuotta, mutta joutui jälleen kiinni ja
kuoli tällä matkalla Helsingissä 1839. Runot näyttävät levinneen
paikallisperinteeseen (vrt. Elias Lönnrot. Lönnrotiana 22:47 ja 71). Tässä
julkaistaan ensimmäistä kertaa alkuperäisessä muodossaan Martiskan omat
esitykset (vrt. Lönnrotin kokoonpano ELM I, 207-209), joista 416 kertoo
Martiskan tappaman poron löytämisestä ja sen ruumiista tehdystä kellosta ja 417
vankilamatkasta ja koti-ikävästä. A. R. Niemen ratkaisu julkaista SKVR:ssä vain
tekstin traditionaaliseen kansanrunoon, esim. Luojan virteen, kytkeytyvät
katkelmat, tuo korostetusti esiin Martiskan kompositiotavan kansanomaisuuden.
Säilyneiden alkuperäismuistiinpanojen perusteella ei voi päätellä, onko runoja
esitetty peräkkäin. Lönnrot on kokoonpanossaan Elias Lönnrot. Lönnrotiana 25:10
yhdistänyt ne kronologiseksi kokonaisuudeksi.
|