skvr13101690
Etelä-Karjala — Lavansaari
Suomalainen, Johannes
1915
Duplicate of: SKVR III3 4616.
Oli tapana kääntää tuuli laivalle myötäiseksi, joka tapahtui siten, että tehtiin rannalle neljästä kivestä uuni, jota sanottiin "tuulenuuniksi" ja jonka suu kännettiin aina vastatuuleen (aina siis sinne mistä toivottiin tulevan tuulen). Tulta sytytettäessä luettiin seur. loitsu: | ||||
2 |
Kaoilmat1 Kaoilmat = katala, kautta ilmojen. Käytetään molemmissa merkityksissä.
Jälkimmäinen merkitsee kirosanaa. kakkotuul(i),
|
|||
3 | Inha oot etelätuul(i), | |||
4 | Ku(n) et kunnotoin kykene, | |||
5 | Et liioin lentoho(n) lehase (lehahda), | |||
6 | 5 Nukut ku(in) nurja nuottamies(i), | |||
7 | Vaikk' oot viiko jo virunnu, | |||
8 | Kuu(n) päivät pittoi pitänny. | |||
9 |
Lähe nyt lentoho(n) lännetär2 tai ijätär, luuvetar, riippuu siitä mitä tuulta toivotaan.
|
|||
10 |
Pamise3 Pamise = puhalla huhkien, ulvoen. nyt pannahine(n)
|
|||
11 | 10 Jotta joutuis kotijoukot, | |||
12 | Kotisaarii(-rien) satamii! | |||
1
Kaoilmat = katala, kautta ilmojen. Käytetään molemmissa merkityksissä.
Jälkimmäinen merkitsee kirosanaa. 2 tai ijätär, luuvetar, riippuu siitä mitä tuulta toivotaan. 3 Pamise = puhalla huhkien, ulvoen. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
SKVR III3 4616. | 96 % |
|