Metadata

COL: Härkönen
ID: 596.
INF: Kaipainen. Palaga Hilipantytär Lyhykänen, 62 v. Tämän kuullut kotikylässään asuneelta, 25 vuotta sitten kuolleelta, Melaselästä tuodulta vaimolta Stepu Iivanantytär Tepposelta.
LOC: Suojärvi.
OSA: VII1
SGN: I, n. 286.
TMP: -00.

[Marketta - Laivaretkeä - Kanteleen syntyä - Neitsyt Maarian miehellemeno.]
Neitshyt Muaria kohullisenn' ei tohti sanuo kelgi kohullisuuttah. Sanou kuitengi anhelil1
= enkelille.
. "Mie kui unis söin kolme marjua, da tulin onnakko kohullisekse." Anhel sanoo: "Elä, sano, ole pahoillah!" Häi suau siit kolme poigua. Hänel on häbie, jotta yhen peittää vedeh. Sen nimi on Väinö. Vain häin kun on jumalahinen, luatjii Luoja hänel venehen da lähtöö Väinö ajelemah. Vain hänen veneh tarttuu. Häin arveloo: "A mis miun veneh on kiin? Ongo kives, vai havos? Ei kives, ei havos, suuren hauvin hartijoilla!"
Häin suau hauvin veneheh da luatjii siit kandelehen. Da nousoo kivel da rubieu soittamah. Siit kai kalat, linnut käyväh kuundelmah, dai päivänj armas auringoine seisottuu kuun tasal; segi käybi Väinön soittoisen kuundeloh. Jougamone sanoo: "A mikspö päivän pitkäh seisotitto?" Väinö sanoo: "Mie soiton heitän; eihän päivä miun soiton täh jouva seisomah!" Ilmolline da Jougamoni männäh puun juuril da potkitah, vain ei päivä piäse puun latvas. Tuloo Väinö dä potkua; siit piäsöö päivä.
Yksi poiga oli Jiesus da sanoo se Jiesus Neitshyt Muarijal, jotta taivahalline Jumala ottaa sinuo eukoks. - "Migä miul miehiä pidää, kui olen näin häbiehine. - "A kuinka se vanha on ottaja?" kysyy Neitshyt Muaria. "Suan kuuvenkymmenen vuuven vanha," vastuau Jiesus. - "Mimmoinj on joukko da mies?" - "On kuldakeppi käjes, kisti kepin piäs; kuldahattu piäs, kisti hatun piäs." - "A mänen, sanou Neitshyt Muaria, "ehki minun joukkojani hoidaa2
Stepu Tepponen oli tämän laulanut, mutta kertoja ei osannut runona esittää, kun ei hän sanonut esitettävää muutenkaan oikein tarkoin muistavansa, sanoi paljon muutoksia tapahtuneen.
".

1 = enkelille.
2 Stepu Tepponen oli tämän laulanut, mutta kertoja ei osannut runona esittää, kun ei hän sanonut esitettävää muutenkaan oikein tarkoin muistavansa, sanoi paljon muutoksia tapahtuneen.