skvr05202880
Itä- ja Pohjois-Inkeri — Vuole
Saxbäck, Fr. A.
1859
1 | Laulasin mie kotonna, | |||
2 | Vaan en julkii kylässä, | |||
3 | Kylän naiset naurannoo, | |||
4 | Ihmiset ivan pittää | |||
5 | 5 Miun on lapsen laulujani, | |||
6 | Hupelon huutojani, | |||
7 | Jos mie lapsi liion laulan, | |||
8 |
Paljon mieletön1 miele|l|tön. pakajan.
|
|||
9 | Mitäs tuosta, ei mittään, | |||
10 | 10 Silloin laulan, konsa jou'un, | |||
11 | Nyt mie jouvan laulamaan, | |||
12 | Nyt ei kaihota kaselle | |||
13 | Eikä viiä viertämään, | |||
14 | Noki puita nostamaan, | |||
15 | 15 Kapuloita kantamaan, | |||
16 | Nyt ei rukkeet rutaja | |||
17 | Eikä taitu otran tähkät, | |||
18 | Ei karise kauran ripsit. | |||
19 | En mie huoli huutamaan, | |||
20 | 20 Ei se kuulu kuitenkaan, | |||
21 | Kelle kuuluu pitäis. | |||
22 | Ei se kuulu kullallein, | |||
23 | Miun on kultain kulossa, | |||
24 | Herttasein on hiekan alla, | |||
25 | 25 Kuuset kasvaat kulmaluilla, | |||
26 | Haavat suuret hartioilla, | |||
27 | Petäjät perälihoilla, | |||
28 | Tuon ei tu[u]lle tuulet kaikki, | |||
29 | Ei saa'a satteet kaikki. | |||
30 | 30 Miun kun tuttui tulisi, | |||
31 | Armahaiseen ajais, | |||
32 | Tuntisin tutun tulosta, | |||
33 | Käynnästä on kepeän kengän, | |||
34 | Jalat luopi luonnonnasta, | |||
35 | 35 Armahaisein ajoista, | |||
36 | Hevoisella halpasella, | |||
37 | Harjalla kaksi kaplisella, | |||
38 | Senkin saahaksi sanoisin, | |||
39 |
Virstan2 |Myrstön|: *Virstan.* vastaan menisin
|
|||
40 | 40 Veräjiä purkamaan, | |||
41 | Aitoja alentamaan, | |||
42 | Rikkoisin risuiset aijat, | |||
43 | Ratkon rautaiset veräjät. | |||
44 | Kaikk ois verkaset veräjät, | |||
45 | 45 Kaikki aijat aivinaiset | |||
46 | Miun on tuttuin tulossa, | |||
47 | Armahaiseni ajoissa. | |||
48 | Viel on kättä käppäjäisin, | |||
49 | Vaik ois käärme kämmen päässä, | |||
50 | 50 Viel on suuta suikkajaisin, | |||
51 | Vaik ois suu suen verestä, | |||
52 | Viel on kaulaa kävisin, | |||
53 |
Vaik ois kalma3 kalma |kalman| kaulan: k. k. kaulan päässä.
|
|||
54 | Ei se surma suorin tehnyt, | |||
55 | 55 Tauti oikeen osannut, | |||
56 | Kuin ei tappanut miuista, | |||
57 | Ottanut kovaosasen, | |||
58 | Kuin otti opettajaini, | |||
59 | Tappoi taitin neuvojaini. | |||
60 | 60 Osakkaihen onni valvo | |||
61 | Kuin kesäinen päivä paiste, | |||
62 | Miun on vaivasen makaissa | |||
63 | Kuin on syksy yö pimeä. | |||
64 | Mie kun onnee näkisin, | |||
65 | 65 Onnee kova osaisen, | |||
66 | Tiellä vastoa tulevan, | |||
67 | Ottaisin paremman onnen, | |||
68 | Pahan onnen pois panisin, | |||
69 | Sylin seinään sitoisin, | |||
70 | 70 Ripustaisin räystähään, | |||
71 | Päin panisin patsahaan. | |||
72 | Tuohon vitsa vinkuttaisin, | |||
73 | Nahka ruosan nau'uttaisin. | |||
74 | Kuin ois onni ostannaissa | |||
75 | 75 Ja lykky lunastannassa, | |||
76 | Mie oisin miessä eellimmäissä | |||
77 | Onniloia ostamassa, | |||
78 |
Lykkyy4 kk:ssa on säk. 78 pieni alkukirjain. lunastamassa.
|
|||
79 | Ei mun laulaa pitäis, | |||
80 | 80 Ei iloita ensinkään, | |||
81 |
Miun on itkuiset illoit5 yl. [ill]oini.
|
|||
82 | Surulliset suun sanaini, | |||
83 | Virten' on veten sekaiset, | |||
84 | Huolelliset laulannaini. | |||
85 | 85 Mit on tuosta, jos mie laulan, | |||
86 | Tahi tuosta, jos mie tanssin, | |||
87 | Ei tuota kyty kysele | |||
88 | Eikä appi arvaele, | |||
89 | Nato naisille sanele, | |||
90 | 90 Anoppi kylän akoille. | |||
91 |
Kaik' olen katala nähty6 yl. [näh]nyt.
|
|||
92 | Kokenut kova osani, | |||
93 | Kokematt on kolme jäänty: | |||
94 | Syömätä anopin leipä, | |||
95 | 95 Käymätä kälyn käräjät, | |||
96 | Apen silta astumatta. | |||
97 | Ei ole sitä sisoista, | |||
98 | Ei sitä emoisen lasta, | |||
99 | Kelle haastaisin halluin, | |||
100 | 100 Pakajaisin miel'pahhain. | |||
101 | Mie kun virkan vierahalle, | |||
102 | Vieras viielle sannoo, | |||
103 | Kylän nainen kymmenelle. | |||
104 | Mään mie metsään kesällä | |||
105 | 105 Puhetessa putken juuret, | |||
106 | Lehen kannan kasvajessa, | |||
107 | Haastan haavan lehtosille, | |||
108 | Pakajan pajun vesoille, | |||
109 |
Maa7 |Ilman| Maa. ei kerro kellenkään,
|
|||
110 | 110 Kulloinkaan ei kuivattele, | |||
111 | Jos mie haastan harmiaini, | |||
112 | Pakajelen miel' pahhain. | |||
113 | Jo nyt loppuit miun lorruin, | |||
114 | Salpahuivat miun sannain. | |||
115 | 115 Ei lopu loruiset miulta, | |||
116 | Ennen loppuit lounat tuulet, | |||
117 | Puuttuit tuulet puolen päivän, | |||
118 | Ennen kun loppuit miun lorruit, | |||
119 | Salpahuit ne miun sannain. | |||
120 | 120 Ei sanat sanelen puutu, | |||
121 | Virret laulaen vähenne, | |||
122 | Sanat puuttuut saamatuitta, | |||
123 | Virret laulamattomuutta. | |||
124 | Ennen metsä puita puuttu, | |||
125 | 125 Metsä puita, maa kivvee, | |||
126 | Ennen kuin sisot sannoi, | |||
127 | Emon lapset laululoi. | |||
128 | Lauloin ennen, lauloin eklen, | |||
129 | Viel laulan tänäkin päivän, | |||
130 | 130 Viel' on virttä huomenneksi. | |||
131 | En ole opissa ollut, | |||
132 | Seisten seppiin pajassa, | |||
133 | Takojien tanterella, | |||
134 | Sepän liettä liekuttannut, | |||
135 | 135 Painanut sepän paletta. | |||
136 | Virret saamain ommain, | |||
137 | Omat laulut oppimaini. | |||
138 |
Karjalainen kaupin8 kapin: kaupin. miesi,
|
|||
139 | Veti soanilla sannoi, | |||
140 | 140 Puhehia puuriellä. | |||
141 | Saani koski salvamia, | |||
142 | Reki vieruu vilahti. | |||
143 | Virret tielle virtosiit, | |||
144 | Sanat peltoin perille. | |||
145 | 145 Tuosta sain mie sannoi | |||
146 | Sekä lapsi laululoo. | |||
147 | Sain tuost sata sannaa, | |||
148 | Puolin sattaa puhetta. | |||
149 | Viel nyt virkan viis sannaa, | |||
150 |
150 Puolikymmentä puhetta9 yl. [puhe]|len|. .
|
|||
151 | Viel on miulla virtosia | |||
152 | Niinkuin seinä hirtosia, | |||
153 | Mutt on paikassa pahassa, | |||
154 | Kiven alla kiintiästi, | |||
155 | 155 Maan alla aivan syvästi. | |||
156 | Tulkaat virtein tuppaan, | |||
157 | Saa sanain lämpimään! | |||
158 | Viikon ollet vilussa, | |||
159 | Kauvan kaijassa tilassa. | |||
160 | 160 Jo ois aika tuppaan tulla, | |||
161 | Viel tauluu tavoita, | |||
162 | Kuin mie luen lurkistelen, | |||
163 | Takanain on miulla taulu, | |||
164 | Otan opin otsastain, | |||
165 | 165 Nenästäin neuvon etsin. | |||
166 | Lauloin ennen, taisin ennen, | |||
167 | Muinoin muitai opetin, | |||
168 | Nyt en tai'a itsekkään, | |||
169 | Nyt on laulut lauvenneet, | |||
170 | 170 Ilo kielet kirvonneet. | |||
171 | Ei hän se mittään tiiä, | |||
172 | Ken ellää emosen luona, | |||
173 | Kasva luonna kantajaisen, | |||
174 |
Sukkii yhtä suukostoasen10 yl. puupalasen.
|
|||
175 | 175 Sukkii suurella paloilla, | |||
176 |
Vaali[i] yhtä varnoistoasen11 varoistoasen: varnoistoasen.
|
|||
177 | Vaalii valkeaisen. | |||
178 | Mut kun muuttaa Moisioiseen, | |||
179 | Vaihtaa vainio siaista, | |||
180 |
180 Sieltää12 yl. [Si]ir[tää]. seinä hirsiään,
|
|||
181 |
Sit vaan muuttaa muotosiansa13 yl. [muotosi]esen.
|
|||
182 | Vaihtaa valko vartoisiesen. | |||
183 | Tuota toivon tuon ijäin, | |||
184 | Kun saisin, minkä saisin, | |||
185 | 185 Ruuna ruskean hevoisen, | |||
186 | Miehen valkea verisen. | |||
187 | Mitä hyvää ois miulla? | |||
188 | Köyhäll on hyvä hevoinen, | |||
189 | Tuolla rikkaat aijaat, | |||
190 | 190 Vaivasell on vaimo kaunis, | |||
191 | Tuota kaikki kaulajoovat. | |||
192 | Ei niin kehnoo oo kettään, | |||
193 | Kuka minnuun mielistyy. | |||
1
miele|l|tön. 2 |Myrstön|: *Virstan.* 3 kalma |kalman| kaulan: k. k. 4 kk:ssa on säk. 78 pieni alkukirjain. 5 yl. [ill]oini. 6 yl. [näh]nyt. 7 |Ilman| Maa. 8 kapin: kaupin. 9 yl. [puhe]|len|. 10 yl. puupalasen. 11 varoistoasen: varnoistoasen. 12 yl. [Si]ir[tää]. 13 yl. [muotosi]esen. |