|
|
1 |
Mihins' meilt' on miehet saivat,
|
|
|
|
2 |
Kuhu uupuit urroot?
|
|
|
|
3 |
Veivät miehet millitsaks,
|
|
|
|
4 |
Tykin suurẽ suun ettee,
|
|
|
|
5 |
5 Rauta-rassin kannantaa.
|
|
|
|
6 |
Tykki suuri suuteluo,
|
|
|
|
7 |
Miekka kaunis kaulajaa
|
|
|
|
8 |
Kunnon kuitro-tukkajain.
|
|
|
|
9 |
Siit mie miitin mielellein,
|
|
|
|
10 |
10 Ajattelen aivollein:
|
|
|
|
11 |
Vievät miulta vierusmiehen,
|
|
|
|
12 |
Varsin vaipain alaisen.
|
|
|
|
13 |
Kun mie miitin mielellein,
|
|
|
|
14 |
Ajattelen aivollein:
|
|
|
|
15 |
15 Mikä miull' pellot pehmittää,
|
|
|
|
16 |
Aitan vieret astuvoip?
|
|
|
|
17 |
Ei u̯o miulla, niinkun muilla,
|
|
|
|
18 |
Oron oi uo viejäistä voaolla,
|
|
|
|
19 |
Kyntäjäist' ei, kylväjäistä,
|
|
|
|
20 |
20 Siemenen siroittajaista.
|
|
|
|
21 |
Liek miun kyllin kyntäjäin,
|
|
|
|
22 |
Kulta kuitro-tukkasein,
|
|
|
|
23 |
Liek kuollut kovin villuu'
|
|
|
|
24 |
Vai kuoltu kovin varrii',
|
|
|
|
25 |
25 Liekös suohoo sortuńeet
|
|
|
|
26 |
Vai merree vajottaneet?
|
|
| | (Laulaja rupesi itkemään.) |
|
|
|
28 |
Sitähä mie itken iijäin,
|
|
|
|
29 |
Ajan kaiken kaikattelen:
|
|
|
|
30 |
Miun ei kuulu kullaiśtaiń,
|
|
|
|
31 |
30 Näy ei ne̯ääty-hattujain,
|
|
|
|
32 |
Ei kuulu kujassa käyvvä,
|
|
|
|
33 |
Pilkkoo ei pinolla puita.
|
|
|
|
34 |
Ei se he̯ää kuule, ei havaitse,
|
|
|
|
35 |
Jos mie kulmilla kumajã,
|
|
|
|
36 |
35 Pe̯ää-laella lallittelen.
|
|
|
|
37 |
Syäntäin miun syytelöö;
|
|
|
|
38 |
Muihen kullat kuunteloot,
|
|
|
|
39 |
Muihen oppiit omaist,
|
|
|
|
40 |
Ei oo miulla milloinko̯aa,
|
|
|
|
41 |
40 Ei oo miulla niinkun muilla,
|
|
|
|
42 |
Atra aijjalla lammoo,
|
|
|
|
43 |
Luotin luonna märkänöö.
|
|
| | ("Miultkii ku näät annettii mies sotamieheks." "Mie jäin viel niin ikkää
nuoreks, en olt viel
kahta vuotta miehell. Saihaa sitä siit itkii sekä sai nauraa siihee aikaakii"
(Huokasi:) "Voi, voi!"
"Se oli orjuuven aikan'.") |
|
|
| |
|