SKVR IV2 2370.

skvr04123700
Keski-Inkeri — Spankkova
Saarinen, Eliel
1893

Types

2. Lyriikka
├ 01. Laulut laulusta
│ ├ *Kun saisin kurelta kulkun
│ └ Laulella pojan tulee
├ 02. Valituslaulut
│ ├ 1. Laulut huolesta ja surusta
│ │ └ Huolihevonen
│ ├ 2. Laulut kodittomuudesta ja kulkemisesta
│ │ └ Jänön jälille, revon rekeen
│ └ 3. Orvon laulut
│   ├ Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoa
│   └ Piennä petti mun emoni
└ 08. Naistenlaulut
 ├ 1. Tyttöjen laulut
 │ ├ Kasvakaa kauan kotona
 │ ├ *Kotona oli voissa vuoteheni
 │ ├ Mitä me tytöt suremme
 │ └ Sen verran tytöllä huolta
 ├ 2. Miniän laulut
 │ └ Miniän palkka - orjan palkka
 └ 3. Vaimon laulut
   ├ En kysynyt, miten miestä palvellaan
   └ Mistä minua mies toruu
4. Häärunot
├ 1. Ennen häitä
│ └ 4. Häiden aattona
│   └ *Armottoman istuttaminen
└ 2. Morsiamen kotona
 └ 6. Morsiamen itketys
   └ Kysyitkö miten miestä palvellaan?

Metadata

COL: Eliel Saarinen.
ID: 2370.
INF: Matin Mari.
LOC: Spankkova, Seppälä.
OSA: IV2
SGN: n. 33.
TMP: 1893.

     1  Istuupi isätön tyttö,
     2  Armotoin ajattelevi,
     3  Sannoopi sanoilla näillä:
     4  "Piennä petti miun issäin,
     5  5 Piennä petti, lasna jätti,
     6  Lupas' kuuksi kuolevaase,
     7  Kaheks' kuuksi kattoonevaase,
     8  Kuol'pa kuuksi päiväkseese,
     9  Katosi kaikeks' ijäksi."
     10  10 Istuupi isätön tyttö,
     11  Armoton ajattelevi,
     12  Sannoo muille tyttölöille:
     13  "Mitä työ sisot suretto,
     14  Emoin lapset ettö laula?
     15  15 Antakaahan miun surella,
     16  Miun surella, miun murella,
     17  Miun käyvä käsi posella,
     18  Miun vierrä vesissä silmin.
     19  Ei uo miulla niinkuin muilla,
     20  20 Niinkuin muilla tyttölöillä,
     21  Kellä on emo elossa;
     22  Onpa heill' kirstu kirjavia,
     23  Toinen kirstu kiiltäviä,
     24  Kolmas tulipunasia,
     25  25 Paitoja parisatoja.
     26  Täytyyhän mi'un kävellä
     27  Nukkavierussa nutussa,
     28  Karvavieru kauhtanassa."
     29  Istuupi isätön tyttö,
     30  30 Armoton ajattelevi:
     31  Minkä tien otan etehen,
     32  Minkän juonen juossakseini,
     33  Lähenkö jänön jälille,
     34  Vain käynen revon rekehen?
     35  35 En lähe jänön jälille
     36  Enkä revon on rekehen,
     37  Jäniksen jälet kiperät,
     38  Revolla reki matala.
     39  Kunpa syntyis miun syllein,
     40  40 Viäntyis miun vähäväkkein,
     41  Tekisin surusta suitset,
     42  Päitset päivistä pahoista.
     43  Istuupi isätön tyttö,
     44  Armoton ajattelevi:
     45  45 Minkän tien otan etehen,
     46  Minkän juonen juossakseini;
     47  Miänk' mie minjäksi talohon,
     48  Vai(n) lähen uhmaalt' ukolle,
     49  Mielihyväll' miehelähän?
     50  50 Kysynpä nuoilta nuorikoilta,
     51  Miten miestä luusitahan1
Luusia tulee sanasta служить= palvella.
     52  Pahalaista palvellahan.
     53  Kysypä nuoilta nuorikoilta,
     54  Miten miestä luusitahan,
     55  55 Pahalaista palvellahan.
     56  Nuopa nuorikot sanovat:
     57  "Paha luus' tuon miehen mielen,
     58  Paha palveli pakanan."
     59  Istuupi isätön tyttö,
     60  60 Armoton ajattelevi:
     61  "Mitäs miusta mies torruisi,
     62  Kunkas tähen kulta löisi,
     63  Lapsen katson, kualit keitän,
     64  Leivän paistan, lehmän lypsän,
     65  65 Niitän viisi viisikkoa,
     66  Niittää sirppi siuhkiasti,
     67  Käy kätönen ketterästi,
     68  Niittää sirppi, joutuu sarka,
     69  Leikka'an kurelta2
Kurki merkitsee tässä niittämätöntä sarkaa, jonka kumpaiseltakin puolelta elo jo on korjattu. Sarat kun ovat pitkiä ja kapeita, niin saa tämmöinen kurki muodon, joka paljon muistuttaa kurkihirttä. Ehkä näillä sanoilla onkin sama alkuperä.
 kulkun,
     70  70 Kajavalta kaulan pitkän,
     71  Kesät kuikutan kuressa,
     72  Talvet pöykän pöyvän piässä."
     73  Istuupi isätön tyttö,
     74  Armoton ajattelevi,
     75  75 Uatteloo tuas aikojaase:
     76  Kysynpä nuoilta nuorikoilta,
     77  Mitk' on tuotu toissavuonna,
     78  Miten on minjääsen elämä.
     79  Kysypä nuoilta nuorikoilta,
     80  80 Mitk' ol' tuotu toissavuonna,
     81  Miten on minjääsen elämä.
     82  Nuopa nuorikot sanovat:
     83  "Minjä raukka, orjo rukka,
     84  Orjo rukka vuuven luusii
     85  85 Orjo rukka palkan suapi,
     86  Minjä raukka ei sua mittää,
     87  Suap' vua suavista ossaasen,
     88  Korennasta kohtaloosen;
     89  Orjo rukka ko minkä rikko,
     90  90 Sepä pannaa palkan piälle;
     91  Minjä raukka ko luuvan rikko
     92  Sen jo selskoille sannoovat,
     93  Antaat tietää ammat'loille."
     94  Istuupi isätön tyttö,
     95  95 Armoton tuas ajattelloo,
     96  Sannoopi sanoilla näillä:
     97  "Tyttöset, sulat sissoini,
     98  Ollaa myö kotona kauvan,
     99  Pietää yhtä pinteliä,
     100  100 Otetaa myö otsanauha,
     101  Suahaaha sametti kanssa,
     102  Pietää sukkammo suruita,
     103  Hamehemmo harmiloita,
     104  Paijat mielitä pahoita."
     105  105 Istuupi isäkäs tyttö
     106  Oman isän ikkunalla,
     107  Sannoopi sanoilla näillä:
     108  "Se on huolta tyttölöillä,
     109  Se huolta kotikanoilla:
     110  110 Nousen uamulla ylähän,
     111  Pesen silmät, piän silitän;
     112  Panen piälleini parasta,
     113  Hienokaista hipjälleini,
     114  Hyvä onkii hyörötellä,
     115  115 Peräjäini pyörötellä
     116  Veikkoin vehnäpiirakoilla,
     117  Issäini sianlihoilla.
     118  Kons' en voi mie voita syyvä,
     119  Silloin syön sianlihoa."
     120  120 Sannoo vielä sanoilla näillä:
     121  Laulella tytön tulevi,
     122  Kun ei muulloin niin kesällä
     123  Tahi talvella tuvassa,
     124  Pakkasella porstuassa,
     125  125 Tuiskulla tupasen iessä,
     126  Ahavalla aitan luona.
1 Luusia tulee sanasta служить= palvella.
2 Kurki merkitsee tässä niittämätöntä sarkaa, jonka kumpaiseltakin puolelta elo jo on korjattu. Sarat kun ovat pitkiä ja kapeita, niin saa tämmöinen kurki muodon, joka paljon muistuttaa kurkihirttä. Ehkä näillä sanoilla onkin sama alkuperä.

Contains poems

SKVR XIII1 2233.   79 %
KR 42:5452   68 %
SKVR XIII4 10696.   50 %
SKVR V2 332.   50 %