|
1 |
Kuka lie miun tehnyt,
|
|
|
2 |
Kuka kurjan lie kuvannut!
|
|
|
3 |
Liekö tehnyt teien käijäin,
|
|
|
4 |
Vai lie maannut matkalain,
|
|
|
5 |
5 Susi siittänyt kivelle,
|
|
|
6 |
Jänis jäälle paljahalle,
|
|
|
7 |
Hanhi hangelle muninut,
|
|
|
8 |
Ku näin kovaossain
|
|
|
9 |
Tuumaelen mielelleen,
|
|
|
10 |
10 Tuumaan mielipuolelleen.
|
|
|
11 |
Sijan tiiän, miss miä synnyin,
|
|
|
12 |
Ajan tiiän, miss miä kasvoin,
|
|
|
13 |
En tiiä sitä sijaa,
|
|
|
14 |
Kuhun kuolema tulloo,
|
|
|
15 |
15 Mihen luuni lankiaat.
|
|
|
16 |
Synnyin huonoon hovviin,
|
|
|
17 |
Hovin saunan lattialle;
|
|
|
18 |
Kasvoin kurja Kankaanpäässä
|
|
|
19 |
Kasvoin Kankaanpään kylässä.
|
|
|
20 |
20 Ei ollut kurjalla kottii,
|
|
|
21 |
Kaonneella kartanoa,
|
|
|
22 |
Korvess oli miun kotini,
|
|
|
23 |
Matkan saarella maijain,
|
|
|
24 |
Tuuli uksesta puheli,
|
|
|
25 |
25 Ahavain ikkunasta.
|
|
|
26 |
Tuuli usta tutjutteli,
|
|
|
27 |
Ahavain liekutteli,
|
|
|
28 |
Revot reijistä tulliit,
|
|
|
29 |
Ilmoin linnut ikkunasta.
|
|
|
30 |
30 Ei ollut ilmoilla issooja,
|
|
|
31 |
Alla taivoin akkiaista.
|
|
|
32 |
Petteli miun issoin,
|
|
|
33 |
Valehteli vanhempain,
|
|
|
34 |
Luppais kuuksi kuolevan,
|
|
|
35 |
35 Kaheks kattoovan,
|
|
|
36 |
Kuoli kuuksi päiväkseen,
|
|
|
37 |
Kattois kaikeks iäksi.
|
|
|
38 |
Käin siit pieni piikueen,
|
|
|
39 |
Lassa lapsen katsojain,
|
|
|
40 |
40 Luusin luuppanan Simmoo,
|
|
|
41 |
Palvoin Martin Markettaa,
|
|
|
42 |
Luut näkkyit luusiessa,
|
|
|
43 |
Paljaiset palvoessa.
|
|
|
44 |
Ku oli hyvä emäntä,
|
|
|
45 |
45 Tiesi hän työstä tulleen
|
|
|
46 |
Ja tunsi väsynneen;
|
|
|
47 |
Ku oli paha emäntä,
|
|
|
48 |
Tiesi hän t[yöstä] t[ulleen],
|
|
|
49 |
Ei tuntenut väsynneen,
|
|
|
50 |
50 Otti kuiveet kiukaasta,
|
|
|
51 |
Siit hän laittoi jauhamaan.
|
|
|
52 |
Miä se tyttöi pikkarain
|
|
|
53 |
Ja olin marja maan tassain,
|
|
|
54 |
Miä se jauhoin jaarittelin,
|
|
|
55 |
55 Kun vetoi vierettelin;
|
|
|
56 |
Kivipuu käköinä kukkui,
|
|
|
57 |
Siili lauloi sirkkusena,
|
|
|
58 |
Itse vaa vetenä vierin.
|
|
|
59 |
Kyynel silmästä puttois
|
|
|
60 |
60 Sinisille silmäluille,
|
|
|
61 |
Punasille poskipäille.
|
|
|
62 |
Se huora, paha emäntä
|
|
|
63 |
Tulloo katsoo jauhoja,
|
|
|
64 |
Alta kiinnitti kivvee,
|
|
|
65 |
65 Päältä päätään latisti.
|
|
|
66 |
Siit ku jovvuin isoin iälle,
|
|
|
67 |
Valuin emoin vartuelle,
|
|
|
68 |
Tuumaelin mielellein,
|
|
|
69 |
Tuumaisin mielipuolellein:
|
|
|
70 |
70 Mitä nyt tehä miun polloisen,
|
|
|
71 |
Kuta nyt kannella kannaisen,
|
|
|
72 |
Liekä kävvä revoin rekkeen,
|
|
|
73 |
Vai kävvä jänön jälille?
|
|
|
74 |
Revoilla on reki matala,
|
|
|
75 |
75 Reestään langettaa;
|
|
|
76 |
Jänöillä on jalat koverat,
|
|
|
77 |
Jäliltää öksyttää.
|
|
|
78 |
Muuttisin muien mukkaan
|
|
|
79 |
Ja miä miellyin miehelään,
|
|
|
80 |
80 Miellyin mieskulluun,
|
|
|
81 |
Tartuin siit vaa takkupäähän.
|
|
|
82 |
Luulin miä pakenovvain
|
|
|
83 |
Kovasta onnestain,
|
|
|
84 |
Vielä se onni miun tappais,
|
|
|
85 |
85 Kova onni kohtaeli,
|
|
|
86 |
Erroitti miun emoin
|
|
|
87 |
Eräs itse itsestää
|
|
|
88 |
Ja eräs muista lapsistaan
|
|
|
89 |
Pohjoispuolelle meroja
|
|
|
90 |
90 Pohjoistuulta tuntomaan,
|
|
|
91 |
Ärjyttä ällyymään.
|
|
|
92 |
Jo tunnen miä polloin,
|
|
|
93 |
Jo tunnen polon allain,
|
|
|
94 |
Tunnen tuulet, t[unnen] tyynet
|
|
|
95 |
95 Ja tunnen emännän kielet.
|
|
|
96 |
Emännäll on kolme kieltä,
|
|
|
97 |
Yksi luine, toine puine,
|
|
|
98 |
Kolmas on kivine kieli;
|
|
|
99 |
Luisella luettelloo,
|
|
|
100 |
100 Puisella pumahuttaa,
|
|
|
101 |
Kivisellä kiusajaa.
|
|
|
102 |
Monikahtoin sannoo,
|
|
|
103 |
Äärest ajattelloo:
|
|
|
104 |
Tuo laulaa ilohuttaan,
|
|
|
105 |
105 Laulaa päähen valkehutta,
|
|
|
106 |
Laulaa mielen hyvvyyttä;
|
|
|
107 |
En laula il[ohuttaan]
|
|
|
108 |
Enkä mielein h[yvvyyttä]
|
|
|
109 |
Enkä pääni valkehutta,
|
|
|
110 |
110 Miä vaan tuullan tuskiaan,
|
|
|
111 |
Harrootan haluisiaan.
|
|
|
112 |
Kanna, korppi, kaihettain,
|
|
|
113 |
Musta lintu murhettain,
|
|
|
114 |
Kanna kaivoon syvvään,
|
|
|
115 |
115 Kanna kalattomaan!
|
|
|
116 |
Ku kannat kalalliseen,
|
|
|
117 |
Kalat kaikki huolestuut,
|
|
|
118 |
Ahvenet alas mennööt
|
|
|
119 |
Miun vaan hoikan huoliaan,
|
|
|
120 |
120 Mustan muurehoisiaan.
|
|
|
121 |
Monikahtoi sannoo,
|
|
|
122 |
Äärest ajattelloo:
|
|
|
123 |
Tuo on hoikka luonnon hoikka,
|
|
|
124 |
Ja on musta luonnon m[usta],
|
|
|
125 |
125 Ja on kaito l[uonnon] k[aito].
|
|
|
126 |
En oo hoikka l[uonnon] h[oikka]
|
|
|
127 |
Enk oo musta l[uonnon] m[usta]
|
|
|
128 |
Enk oo kaito l[uonnon] k[aito],
|
|
|
129 |
Miä uon kaito kaihojaan
|
|
|
130 |
130 Ja olen hoikka huoliaan,
|
|
|
131 |
Musta muurehoisiaa.
|
|
|
132 |
Ku on joukko juomukoja,
|
|
|
133 |
Karja marjan kantajia,
|
|
|
134 |
On miulla kuusi kuppeessa,
|
|
|
135 |
135 Seitsemän selän takana.
|
|
|
136 |
Kasvattelen miä polloin,
|
|
|
137 |
Onnellinen orjuvia,
|
|
|
138 |
Alkoit kävvä piikuena,
|
|
|
139 |
Jokahiin alkaa sannooa,
|
|
|
140 |
140 Kaikkiin sanat sakkoit:
|
|
|
141 |
Ei noista uo kasvattajaista,
|
|
|
142 |
Ei nuo tunne työtä tehä,
|
|
|
143 |
Se ei uo työtä ensinkää.
|
|
|
144 |
Kyll miä tunnen työtä t[ehä],
|
|
|
145 |
145 Itse kynnän, itse kylvän,
|
|
|
146 |
Itse varpaasta vakkoon,
|
|
|
147 |
Itse siemenet silloilen.
|
|
|
| |
|