skvr03109580
Länsi-Inkeri — Narvusi
Porkka, Volmari
1881
1 | Pettelikko oli miun isoni, | |||
2 | Valeikko vaaliani, | |||
3 | Sano kuuksi kuoleva, | |||
4 | Kaheksi katonova. | |||
5 | 5 Ei kuolt kuuksi kymmeneksi, | |||
6 | Katos kaikeksi iäksi. | |||
7 | Turhin teki miun emoni, | |||
8 | T[urhin] t[eki] tuutiani, | |||
9 | Pani piennä piikuee, | |||
10 | 10 Ohukkaanna orjuee, | |||
11 | Vakahaista vaatsimaa, | |||
12 | Hullukkaista hoitamaa. | |||
13 | Mie olin tyttö pienokkaine, | |||
14 | Pien[okkaine], nuorukkaine, | |||
15 | 15 Vast olin vaaksan maasta noissut, | |||
16 | Vaaksan vaatetta pitänt. | |||
17 | Perennaine pahantapaine, | |||
18 | Itse ilkiän näköine | |||
19 | Ei pant lasta hoitamaa, | |||
20 | 20 Vakah[aista] v[aatsimaa]. | |||
21 |
Kuivetti kulan rukkii1 yl. [ruk]ihii.
|
|||
22 | Toisen k[ulan] tuorehii, | |||
23 | Vei vat kivikammarii, | |||
24 | Salpas sammalhuoneesse. | |||
25 | 25 Mie vat jauhoin jaarittelin, | |||
26 | Pää kenossa keikuttelin: | |||
27 | Käsipuu käkönnä kukku, | |||
28 | Sili vaa sisonna laulo, | |||
29 | Itse vetennä vierin, | |||
30 | 30 Jauhot pallonna pakeni. | |||
31 | Perennaine pahantap[aine], | |||
32 | Itse ilk[iän] n[äköine] | |||
33 | Tuli vaite katsomaa: | |||
34 | Kiven kiitti, jauhot laitto, | |||
35 | 35 Päältä päätäni silitti, | |||
36 | Alta kivvee kiinnitti. | |||
37 | Perenn[aine] pah[an]t[apaine], | |||
38 | Itse i[lkiän] n[äkoine] | |||
39 | Vei vat suurelle saralle, | |||
40 | 40 Urakalle uhkealle. | |||
41 | Mie tein työtä koko käellä, | |||
42 | Väänsin hartian väellä. | |||
43 | Nostin päätä päivän puolee: | |||
44 | Jo oli päivä päällä puijen, | |||
45 | 45 Huomut honkiin tasan, | |||
46 | Viel lie suuni suuruksetta, | |||
47 | Kieli linnun eineettä. | |||
48 | Perenn[aine] p[ahan]t[apaine], | |||
49 | Itse i[lkiän] n[äköine], | |||
50 | 50 Perimies pahantap[aine], | |||
51 | Itse ilkiän näk[öine], | |||
52 | Ku kuuloo miun tulova, | |||
53 | Miun vaa paulat paukkaava, | |||
54 | M[iun] kengät kripsava, | |||
55 | 55 M[iun] lintit löyhkivännä, | |||
56 | M[iun] pärlyt löyhk[ivännä], | |||
(Sannoot): | ||||
58 | "Tulloo kaivo kannikalle, | |||
59 | T[ulloo] murto munille." | |||
60 | Mie vaa vaite vast[aelin], | |||
61 | 60 Vaite vastaa sanelin: | |||
62 | "En uo kaivo k[annikalle] | |||
63 | Enkä murto m[unille], | |||
64 | Surma en uo suurimoille." | |||
65 | Siis vast johtu mieleheen | |||
66 | 60 Ja sytty syämeheen: | |||
67 | Oi sitä ommaa emyttä, | |||
68 | Oman mamman maireutta! | |||
69 | Oma emo uotteloo | |||
70 | Tytärtä kannikka kainalossa. | |||
1
yl. [ruk]ihii. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
JR 32418 | 53 % |
|