skvr01100040
VienaJyskyjärvi
Borenius, A. A.
1872

Duplicates: SKVR I1 576.

Metadata

COL: Borenius
ID: 4.
INF: Riigoińe Maksima.
LOC: Kellovaara.
OSA: I1
SGN: II, n. 163.
TMP: - 15/8 1872.

Maailman luominen - Sampo - Kantele.

    2  Tuob' on vanha Väinämöińe
    3  Läht'iekšehe kägeźi,
    4  Tullakšehe toivotteli
    5  Vuotoil'aha1
Ensin: "Luotoil'ah on".
,2
† Luotolaha, päällä: V[uotolaha].
langohoisse,
    6  5 Väinöhö šizärihisse.
    7  (Emo kieldi, vaimo käski,
    8  Kieldi kolme luonnokasta:
    9  "Elä lähe Väinämöińe.")3
Sulkujen välillä olevat säkeet tulivat vasta ukon uudestaan laulaessa lisään.
    10  Lappalaińe küüttö-silmä
    11  10 Pid'i viikoista vihua,4
† vihoa.
    12  Kauvaista ülen kat͜setta
    13  Piällä vanhan Väinämöiźen."
    14  Tuog' on vanha Väinämöińe
    15  (Läksi kuiteng' ei totellut.
    16  15 Hüppäźi hüvän šelällä,
    17  Hüvän laukiñ laudaiźella),
    18  Ajua5
† Ajoa.
karetteloubi
    19  Šelässä šińizen hirven. -
    20  Lappalaińe küüttö-silmä
    21  20 Ved'i joužen jouvahutti,
    22  Käzi-kuaren6
† -koaren.
kiännällütti. -
    23  Emo kieldi, vaimo käski,
    24  Kieldi kolme luonnokasta:
    25  "Elä sie ammu Väinämöistä!
    26  25 Väinäm' on täd'izi poiga."
    27  Ambu kuiteng', ei totellut.
    28  Ei sobinu Väinämöistä,
    29  Sobi Väinämöñ hevoista
    30  Kautti noijen kainaloijeñ,
    31  30 Läbi lämmindä lihoja.7
Sic.
    32  Jo sormin merehe sordu,
    33  Käzin keändü lainnehisse.8
† lainnehize.
    34  Sielä kulgi kuuži vuotta,
    35  Šelu seitt͜semen kezüä,9
† kezöä.
    36  35 Kulgi kuužissa hagoina,
    37  Pedäjäissa pölküm piänä.10
† peänä.
-
    38  Nosti piädähä merestä
    39  Jäzendäh oñ11
† Jäzendäh on, korj.: [Jäzen]ehe.
lainnehista.
    40  Sotkoine ilman linduińe
    41  40 Liideleksi, luadeleksi,12
† loadeleksi.
    42  Piähä13
† Peähä.
polven Väinämöiźen.
    43  Muńi om munaista kolme
    44  Piähä13
† Peähä.
polven Väinämöizen.
    45  Tuog' on vanha Väinämöińe
    46  45 Tundi polvehe palavan,
    47  Jäzenehe lämbiöväñ.
    48  Liikahutti polviañza,
    49  Jäzendäh on järkähütti. -
    50  Jo munat muruiksi vieri.
    51  50 Mi munan ülińe puoli,
    52  Ülizekši taivoizekši,
    53  Mi munan alaińe puoli,
    54  Alaizekši mua-emäkši,14
† moa-
    55  Mi munassa15
† m[unass] on.
ruskieista,
    56  55 Se päiväksi paistamaha;
    57  Mi munass' oñ valgieista,
    58  Se kuuksi kumottamaha;
    59  Mid' om munam muut murutte,
    60  Ne täheksi taivahalla,
    61  60 Pilkut16
† Pilkat.
pilvien lomihi.
    62  Tuog' oñ vanha Väinämöiñe
    63  Kussa päim muaha17
† moaha.
kiändü18
† keändy.
    64  Siihi hauvan siunuail'i,
    65  Kussa külim muaha19
† moaaha.
kiändü,18
† keändy.
    66  65 Siihi koron siunuail'i.20
† siunoali.
    67  Kussa jaloim muaha17
† moaha.
kiändü,18
† keändy.
    68  Siihi loi lohie parveñ.
    69  Tuli tuuli luodehelda,
    70  Ajo vanhañ Väinämöiźeñ
    71  70 Pohjom pitkähä perähä. -
    72  Voi milma poloista poigo͜a,
    73  Poigoa polon alaista,21
† Näihin kahteen säkeesen vastasi uudestaan laulettaessa seuraavat: " Tuog' on vanha Väinämöińe Nosti piädähä merestä, Jäseneh on lainnehesta: Voi poloizem päivieńi" (j.n.e.).
    74  Kuiñ jouvuiñ omilda mailda
    75  Näillä mailla vierahilla,
    76  75 Äkki ouvoilla ovilla!
    77  Tuogo Pohjoil'an emändä
    78  Nouzi aivoin aivozehe,
    79  Aivoin aiga huomenessa,
    80  Püühki pikku pert't'izehe,
    81  80 Laguail'i lattiehe. -
    82  Veibigo rikat ulosse,
    83  Vei on ullos usta müöte,
    84  Pellolla pihua22
† pihoa.
poikki.
    85  Seizataksi rikoillaha. -
    86  85 Siidä kuuli kuuzienne,
    87  Karehti kaheksienne:23
† kaheksiene.
    88  Kuuli miehen itköväššä
    89  Urohon urizovašša.
    90  Juoksi aittaha mäjellä;
    91  90 Viititseksi, vuatit͜seksi,24
† voatitseksi.
    92  Piä-somihi25
† Peä-
suorejeksi.
    93  Läksi iändä26
† eändä, päällä: i[ändä].
kuulomaha,
    94  Itkuo perustamaha,
    95  Ei se ol'27
† ole.
itku lasten itku,
    96  95 Eig' ole itku naizen itku,
    97  Itk' om parda-suun urohon,
    98  Jouhi-leuvan juorotanda.
    99  "Midä sie itket Väinämöińe,
    100  Uriźed Uvandolaińe?"
    101  100 "Om miun süüdä itki͜ekseńi,
    102  Vaivua28
† Vaivoa.
valittovoabi,29
Sic. -pi pääte on epäkarjalainen (yksitavuisissakin verbissä) jonka tähden sitä varsinkin pehmeäkerakkeisellä alalla joskus arvellaan joutavaksi värsyn täytteeksi. Siten seuraavissa runoissa: koriebi, pikkuiźembi, neidoiźembi. - (Muuten valittua, valittoa, valittuva, valittova, värsyn vaikutuksesta, koska ua puhekielessä on kaksoisääni, ja tästä on värsyn koron vaikutuksesta vielä synt. valittuvua, valittovoa.)
    103  Kuin jouvuim omilda mailda,
    104  Näillä mailla vierahilla,
    105  Äkki ouvoilla ovilla!"
    106  105 Pohjoil'an sogie akka
    107  Sanoin virkki noim pagazi:
    108  "Oi sie vanha Väinämöińe,
    109  Kirjutteleš kirjo-kañži,
    110  Soat on neijem palkoistazi."
    111  110 Tuog' oñ vanha Väinämöiñe
    112  Päivät sampuja tagoubi,
    113  Kirjo-kantta kirjuttaubi,
    114  Üöt neittä lepüttelöübi.
    115  Sai on sampu valmeheksi,
    116  115 Kirjo-kañzi kirjatukši,
    117  Neidoińe lepütetüksi.
    118  Tuog' on vanha Väinämöińe,
    119  Astu oñ sepäm pajaha:
    120  "Oi sie seppä Ilmolliñe.
    121  120 Tagoja ijän iguińe,
    122  Tavo sie raudaińe harava,
    123  Tavo piit sadua30
† sadoa.
süldä,
    124  Varži viittä valmistele."
    125  Tuog' on seppä Ilmollińe
    126  125 Tagoja ijän iguińe,
    127  Tago raudaizen haravan,
    128  Tago piit sadua süldä.
    129  Varren viittä valmisteli.
    130  Tuog' on vanha Väinämöińe
    131  130 Haravoitt͜si ruuvon ruiput,
    132  Ruuvon ruiput, kaizl'añ31
† Bor. huomauttanut: ? - Konsehdissa: "kaizlat"; - oikeastaan siinä oli: kaizlat k[aiskut].
    133  Löüzi ruodua muruizen,
    134  Kalañ luuda kappalehen.
    135  Mingäs tuosta šeppo šaizi,
    136  135 Mies mahti mahittelizi?
    137  Sai on seppo kandalehen.
    138  Mistä naulat suadanehe?32
† soadanehi.
    139  Kala-hauviñ hambahista,
    140  Loheñ leinäñ leuga-luista.
    141  140 Mistä kielet suadanehgi?33
† soadanehgi.
    142  Immen itkövän hivukset,
    143  Jouhet juoksovan orihin.
    144  Šai kandeleh valmeheksi.
    145  Šoitti nuoret, soitti vanhat,
    146  145 Soitti miehet keski-kerrat.
    147  Ei ilo ilolla käünüt,
    148  Eigä šoittu šoitannalla.
    149  Tuogo vanha Väinämöińe
    150  Sanoin virkki, noim pagazi:
    151  150 "Ana34
Tavallinen lyhennys pehmeäkerakkeisellä alalla.
sie luadijan35
† loadijan.
käzihi,
    152  Sormihi šovittelijan,
    153  Alla parram, piällä36
† peällä.
polveñ,
    154  Keskellä sidä välie!"
    155  Tuog' on vanha Väinämöiñe
    156  155 Sormin soitti Väinämöińe,
    157  Kielin kandaleh pagaźi.
    158  Jo ilo ilolla käübi,
    159  Job' on soittu soitannalla.
    160  Ei ole sidä met͜sässä
    161  160 Siivin kaksin siugavua,37
† siugavoa.
    162  Jaloin ńel'l'in juoksijua,38
† juoksijoa.
    163  Jog' ei tullut kuulomaha
    164  Soitandua39
† Soitandoa.
Väinämöiźen,
    165  Soitandua,39
† Soitandoa.
laulandua:40
† laulandoa.
    166  165 Sormin soitti Väinämöińe,
    167  Kielin kandervo41
† Päällä: [kand]aleh.
pagazi.
    168  It͜segi met͜sän emändä
    169  Nouzi koivun kongelolla,
    170  Lepän lengolla üleńi
    171  170 Soitandua39
† Soitandoa.
kuulomaha,
    172  Soitandua, laulandua:
    173  Sormin soitti Väinämöińe,
    174  Kielin kandervo pagazi.
    175  Ei ole sidä vejessä
    176  175 Evin kuuzin kulgijua,42
† kulgijoa.
    177  Kaheksin karehtijua,43
† karehtijoa.
    178  Jog' ei tullut kuulomaha
    179  Soitandua39
† Soitandoa.
Väinämöiźen,
    180  Soitandua,39
† Soitandoa.
laulandua:40
† laulandoa.
    181  180 Sormin soitti Väinämöińe,
    182  Kielin kandaleh pagazi.
    183  It͜segi vejen emändä
    184  Vedäksi vezi-kivellä,
    185  Vattalolla vaivuaksi44
† vaivoaksi.
    186  185 Soitandua39
† Soitandoa.
kuulomaha,
    187  Soitandua39
† Soitandoa.
Väinämöiźen,
    188  Soitandua39
† Soitandoa.
laulandua:40
† laulandoa.
    189  Sormin soitti Väinämöińe,
    190  Kielin kandaleh pagazi.
    191  190 Vaga vanha Väinämöińe
    192  Lado ühen laida-puoleñ
    193  Suga-päidä sulhaiźie;
    194  Lado toiźen laida-puolen
    195  T'ina-päidä neidoiźie.
    196  195 Pańi nuoret soudamaha,
    197  Nuoret soudi, airot notku,
    198  Airom püürim püinä vingu,
    199  T'el'l'ot tedrenä kukerdi,
    200  Nenä joigu joutt͜senina,
    201  200 Perä kruatsku45
† kroatsku.
kuarnehina.46
† koarnehina.
    202  Tuog' oli nuori Jougahaińe47
"Väinämöizen naińe" selitti laulaja.
    203  Sanoin virkki, noim pagazi:
    204  "Oi sie viizas Väinämöińe,
    205  Mindäh ed laula Väinämöińe,
    206  205 Hürehi hüvä-suguińe,
    207  Hüvän sammon suaduozi,48
† soaduozi.
    208  T'ien hüvän kävidüözi?"
    209  Tuog' oñ vanha Väinämöine:
    210  "Viel' ei näü omad veräjät,
    211  210 Omad uksed uljottele:
    212  Viel nägüü Pohjoil'an veräjät,
    213  Pohjan ukset uljottelou."
    214  Muurahaińe murha-poiga
    215  Jo kuzi kuren jaloilla.
    216  215 Kurgi laski kumman iäneñ49
† eänen.
    217  Kaikki Pohjoil'a heräzi.
    218  Pohjoil'an sogie akka
    219  Juoksi aittaha mäjellä,
    220  Sanoin virkki, noim pagazi:
    221  220 "Oi sie viizas Väinämöińe,
    222  Koska kannoit kirjo-kannen?"
    223  Kokoñ hiero kobristaha,
    224  It͜sestäh on isku-linnun:
    225  "Kokkoiźeńi, linduizeńi,
    226  225 Lennäs tuonne, kunne käsken,
    227  Piällä50
† Peällä.
purreñ Väinämöiźeñ,
    228  Kannas tuolda kirjo-kañzi!"
    229  Kokkoizeńi, linduizeńi
    230  Lendüä51
† Lendöä.
lepüttelöübi
    231  230 Piällä50
† Peällä.
purren Väinämöizen.
    232  Tuogo vanha Väinämöine
    233  Nosti melah om merestä,
    234  Labieh on lainnehista,
    235  Kokon kobrie kolisti.
    236  235 Kokko vieröubi merehe,
    237  It͜sestäh on iskulindu.
    238  Tuogo Pohjoil'an emändä,
    239  Pohjoil'an sogie akka
    240  Hangitt͜sou on sada-hangañ.52
† sadahanga, lisätty musteella: [hanga]n.
    241  240 Pañi vanhat soudamaha,
    242  Vanhat soudi, piäd53
† peät.
vabiźi.
    243  Tuog' on nuori Jougamoińe
    244  Sanoin virkki, noim pagaźi:
    245  "*Oi sie viizas Väinämöińe,*
    246  245 Luona silmi͜e luodehella,
    247  Kiännä piädä54
† peädä.
päivän alla:
    248  Jo tuloubi Pohjom pursti,55
Sic.
    249  Sada-hanga halgioubi."
    250  Tabazihi taskuhusse,
    251  250 Löihe kukkaroizehesse,
    252  Löüzi piidägi muruiźen.
    253  Sen merehe miestuail'i,56
† miestuali, päällä: [miest]o[ali].
    254  Siihi koron siunuail'i.57
† siunuali, päällä: [siun]o[ali].
    255  Siihi tuli Pohjom pursti,
    256  255 Sada-hanga halgeźibi.
    257  Tuog' oli Pohjoil'an emändä
    258  Vassam pańi šiivekšehe,
    259  Toizem puolem purstoksehe,
    260  Lendüä51
† Lendöä.
lepüttelöübi,
    261  260 Piällä50
† Peällä.
purren Väinämöizen.58
Laulaja tähän lisäsi: Šiidä hiän kirjokannen Väinämö lükkäi mereh; Pohjoil'an emändä ei šidä šuanut. Müöstü jälellä šiidä. - Šendäh oñ rikaš meri, kuin kirjokanši mereh lükättih. [Sillä] kirjokanteh pańi kaikki rikkahuod da viizahuod Väinämöine, kuin laitto šen.

1 Ensin: "Luotoil'ah on".
2 † Luotolaha, päällä: V[uotolaha].
3 Sulkujen välillä olevat säkeet tulivat vasta ukon uudestaan laulaessa lisään.
4 † vihoa.
5 † Ajoa.
6 † -koaren.
7 Sic.
8 † lainnehize.
9 † kezöä.
10 † peänä.
11 † Jäzendäh on, korj.: [Jäzen]ehe.
12 † loadeleksi.
13 † Peähä.
14 † moa-
15 † m[unass] on.
16 † Pilkat.
17 † moaha.
18 † keändy.
19 † moaaha.
20 † siunoali.
21 † Näihin kahteen säkeesen vastasi uudestaan laulettaessa seuraavat: " Tuog' on vanha Väinämöińe Nosti piädähä merestä, Jäseneh on lainnehesta: Voi poloizem päivieńi" (j.n.e.).
22 † pihoa.
23 † kaheksiene.
24 † voatitseksi.
25 † Peä-
26 † eändä, päällä: i[ändä].
27 † ole.
28 † Vaivoa.
29 Sic. -pi pääte on epäkarjalainen (yksitavuisissakin verbissä) jonka tähden sitä varsinkin pehmeäkerakkeisellä alalla joskus arvellaan joutavaksi värsyn täytteeksi. Siten seuraavissa runoissa: koriebi, pikkuiźembi, neidoiźembi. - (Muuten valittua, valittoa, valittuva, valittova, värsyn vaikutuksesta, koska ua puhekielessä on kaksoisääni, ja tästä on värsyn koron vaikutuksesta vielä synt. valittuvua, valittovoa.)
30 † sadoa.
31 † Bor. huomauttanut: ? - Konsehdissa: "kaizlat"; - oikeastaan siinä oli: kaizlat k[aiskut].
32 † soadanehi.
33 † soadanehgi.
34 Tavallinen lyhennys pehmeäkerakkeisellä alalla.
35 † loadijan.
36 † peällä.
37 † siugavoa.
38 † juoksijoa.
39 † Soitandoa.
40 † laulandoa.
41 † Päällä: [kand]aleh.
42 † kulgijoa.
43 † karehtijoa.
44 † vaivoaksi.
45 † kroatsku.
46 † koarnehina.
47 "Väinämöizen naińe" selitti laulaja.
48 † soaduozi.
49 † eänen.
50 † Peällä.
51 † Lendöä.
52 † sadahanga, lisätty musteella: [hanga]n.
53 † peät.
54 † peädä.
55 Sic.
56 † miestuali, päällä: [miest]o[ali].
57 † siunuali, päällä: [siun]o[ali].
58 Laulaja tähän lisäsi: Šiidä hiän kirjokannen Väinämö lükkäi mereh; Pohjoil'an emändä ei šidä šuanut. Müöstü jälellä šiidä. - Šendäh oñ rikaš meri, kuin kirjokanši mereh lükättih. [Sillä] kirjokanteh pańi kaikki rikkahuod da viizahuod Väinämöine, kuin laitto šen.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems