|
1 |
La miä laulan laitettava,
|
|
|
2 |
suin sanelen suutettava.
|
|
|
3 |
Suutetaan, soimataan,
|
|
|
4 |
versiään verrataan -
|
|
|
5 |
5 kaikki paskat panettelloot,
|
|
|
6 |
virtsakintut vertaelloot.
|
|
|
7 |
Tuhma verren tuumaelis,
|
|
|
8 |
tuhma ei verttä tunnekkaa,
|
|
|
9 |
laiska ei laulaa ossaa.
|
|
|
10 |
10 La laulan miä polloin,
|
|
|
11 |
en [laula] iloisuuttaan,
|
|
|
12 |
miä tuullan tuskiaan,
|
|
|
13 |
harotan halusiaan.
|
|
|
14 |
Ei se mittää tiiä,
|
|
|
15 |
15 ken ei kultaa kuoletellut,
|
|
|
16 |
hattupäätä hautaellut.
|
|
|
17 |
Jo miä miehen kuolettelin,
|
|
|
18 |
hattupääköin hautaelin,
|
|
|
19 |
itsejäin suurelle surulle.
|
|
|
20 |
20 Siit miulle huolta hoikattiin,
|
|
|
21 |
mieltä pienellä mitalla:
|
|
|
22 |
jäi miulle polkka poikoloita,
|
|
|
23 |
vaalittui valkopäit.
|
|
|
24 |
Sykysyset yöt pimiät -
|
|
|
25 |
25 pääkkö ei käynyt päänaloilla,
|
|
|
26 |
itse en viljoin vuotehella.
|
|
|
27 |
Istuin ikkunan aloilla,
|
|
|
28 |
käsin kätkyen perillä.
|
|
|
29 |
tuuittelin tukkapäätä,
|
|
|
30 |
30 liekuttelin lieminäistä.
|
|
|
31 |
Luulin turvani tulevan,
|
|
|
32 |
asettuvan armoiseni -
|
|
|
33 |
ei tullut emoille turva,
|
|
|
34 |
asettunut armoiseni.
|
|
|
35 |
35 Tuli turva turnuksille,
|
|
|
36 |
käskyjalka kärnyksille,
|
|
|
37 |
vedmoille veen vettääjä,
|
|
|
38 |
rikkaille riihen puija.
|
|
|
39 |
Kun oisin tiennyt miä polloi,
|
|
|
40 |
40 arvaellut leski nuori:
|
|
|
41 |
kylvetellyt kynnyksii,
|
|
|
42 |
kapaloinut karttuloi,
|
|
|
43 |
ei olis sitä suruista,
|
|
|
44 |
kui nyt on suru raskas.
|
|
|
45 |
45 Suru päätään sukkii,
|
|
|
46 |
halu hiukset harjaa.
|
|
|
47 |
Kun ois seppoi miun settoin,
|
|
|
48 |
takojana veljyeni,
|
|
|
49 |
teettäisin surusta suitset,
|
|
|
50 |
50 päitset päivistä pahoista,
|
|
|
51 |
sattuulan kylän sanoista.
|
|
|
52 |
Suru päätään sukkii,
|
|
|
53 |
halu hiukset harjaa.
|
|
|
54 |
Toinen äänettä sanoo,
|
|
|
55 |
55 äänettä ajattelee:
|
|
|
56 |
tuo hoikka luonnon hoikka,
|
|
|
57 |
tuo musta luonnon musta.
|
|
|
58 |
Miä olen hoikka huoliaan,
|
|
|
59 |
ja musta olen miä murhettaan.
|
|
|
| |
|