|
1 |
Noise päivöi nuorikkain,
|
|
|
2 |
valkene vähhäin päivä
|
|
|
3 |
tihikestä tammikosta,
|
|
|
4 |
paksusta pajulehosta,
|
|
|
5 |
5 lase lapsii kottii!
|
|
|
6 |
Kotihimme ootellaa,
|
|
|
7 |
majoillemme mainitaa,
|
|
|
8 |
kujoillemme kutsutaa.
|
|
|
9 |
Tuotii meille mieloi minoi,
|
|
|
10 |
10 [mieloi minoi,] kieloi [kinoi],
|
|
|
11 |
sian sorkan suurukkain,
|
|
|
12 |
kärpäsen [järeykkäin].
|
|
|
13 |
Tuolle aitat [annettii],
|
|
|
14 |
lammas[karjat lainattii],
|
|
|
15 |
15 kaikki kättee käännettii,
|
|
|
16 |
luvattii lukun avaimet.
|
|
|
17 |
Miä marjoi muille maille,
|
|
|
18 |
lintu muille liivikoille,
|
|
|
19 |
kana muille kallahille,
|
|
|
20 |
20 juomukka yli jokkee.
|
|
|
21 |
Olin miä viikon toisiaall,
|
|
|
22 |
kysyin miä äijältä hevoista,
|
|
|
23 |
[kysyttelin] kylkipuolta,
|
|
|
24 |
ky'yltään rattaita.
|
|
|
25 |
25 Ei antant aijan hevoista
|
|
|
26 |
eikä kyty rattaita.
|
|
|
27 |
Panin miä itse valjahisse,
|
|
|
28 |
panin lapset rattaille,
|
|
|
29 |
mänin miä velloin vierahaksi.
|
|
|
30 |
30 Velloi katsoi ikkunasta:
|
|
|
31 |
sisoi tulee vieraisse.
|
|
|
32 |
Velloin vaimo vastaeli:
|
|
|
33 |
mänkää tyhjää tulija!
|
|
|
34 |
Velloin lapset vastaat:
|
|
|
35 |
35 täti tulee vierahisse.
|
|
|
36 |
Oottelin miä vellojaan
|
|
|
37 |
rinnuksii riisumaa,
|
|
|
38 |
aisoja alentamaa,
|
|
|
39 |
valjahii [vajottamaa].
|
|
|
40 |
40 Ei tuo tullut tuima velloi,
|
|
|
41 |
tult ei tuima velloin vaimo.
|
|
|
42 |
Itse miä riisuin [rinnukseen],
|
|
|
43 |
itse aisat [alensin],
|
|
|
44 |
tuiskahin itse tuppaa.
|
|
|
45 |
45 Sanoi velloi vaimollee:
|
|
|
46 |
- Päässä ryyti [vierahalta].
|
|
|
47 |
Velloin vaimo [vastaeli]:
|
|
|
48 |
- Pankaa ryytin paatsahasse,
|
|
|
49 |
välähämmäs [pois männöö].
|
|
|
50 |
50 Velloi sanoi [vaimollee]:
|
|
|
51 |
- Tee sisoille talkkunaa.
|
|
|
52 |
- Vesi on kylmä, jauhot jäässä,
|
|
|
53 |
sitä kylmempi tekijä.
|
|
|
| |
2. vähhäin - vrt. yl. vahhain.
|