|
|
1 |
Hyvä on tyttöinä elellä,
|
|
|
|
2 |
kaunoi olla kassoipäänä,
|
|
|
|
3 |
viuhkaa villoit hartialla,
|
|
|
|
4 |
liekkuu lieminä tolalla.
|
|
|
|
5 |
5 Käyt kukkona kujassa,
|
|
|
|
6 |
kajavana kartanossa,
|
|
|
|
7 |
uhitellen uulitsalla,
|
|
|
|
8 |
tantsien taloin välliiä.
|
|
|
|
9 |
Tanner ei kiellä tantsimasta,
|
|
|
|
10 |
10 hyvä nurmi hyppimästä.
|
|
|
|
11 |
Isoi kutsui immeksee,
|
|
|
|
12 |
emoi ehtolapseksee,
|
|
|
|
13 |
sisoi sirkutti sisoiksi,
|
|
|
|
14 |
velloi verkoi-aanuaksi,
|
|
|
|
15 |
15 minoi nappiisi naoksi,
|
|
|
|
16 |
kyty kutsui kyippäimeeks,
|
|
|
|
17 |
valtoi kaikki valkoipääksi.
|
|
|
|
18 |
Tarkkoi tyttöi taarastalla,
|
|
|
|
19 |
paras tyttöi pappiloilla,
|
|
|
|
20 |
20 herroilla hyvä hedelmä.
|
|
|
|
21 |
Hyvä on tyttöinä ellää -
|
|
|
|
22 |
se on huolta neitoisilla:
|
|
|
|
23 |
silmät pessä, pää sukkiia,
|
|
|
|
24 |
käyä kyllältä kylässä,
|
|
|
|
25 |
25 tavoin tarkoin naapurissa.
|
|
|
|
26 |
Niihä ei naiset nakraisiit,
|
|
|
|
27 |
morsiamet ei moikkaisiit.
|
|
|
|
28 |
Jo on voli ommain,
|
|
|
|
29 |
voli on viieksi kesäksi,
|
|
|
|
30 |
30 seitsemäksi vuotueksi.
|
|
|
|
31 |
Ku jouvvut, tuomi, toiselaa,
|
|
|
|
32 |
[jouvvut] toisee talloo,
|
|
|
|
33 |
muutat muualle majjaa,
|
|
|
|
34 |
ei imi oo papin panema,
|
|
|
|
35 |
35 kirkkoherran kirjottama.
|
|
|
|
36 |
Imi on paskoin panema,
|
|
|
|
37 |
kilttisilmän kirjoittama.
|
|
|
|
38 |
Emäntä eruueks kutsui,
|
|
|
|
39 |
appe austi arniks,
|
|
|
|
40 |
40 kyty kutsui: meien kyttä,
|
|
|
|
41 |
nato kutsui: meien nahti.
|
|
|
|
42 |
Ossaat ei ovesta käyä,
|
|
|
|
43 |
tarkkaat ei taittaa pärettä
|
|
|
|
44 |
talon tyttären tavalla,
|
|
|
|
45 |
45 kotiminoin muotoisella.
|
|
|
|
46 |
Ne kaikki unin unohat,
|
|
|
|
47 |
kaikki lauluill lakkaele,
|
|
|
|
48 |
hos pere vihajaa,
|
|
|
|
49 |
taloin tartti tallaelee.
|
|
|
|
50 |
50 Se vast on [huolta neitoisella],
|
|
|
|
51 |
ku ei sulhois suvaitse:
|
|
|
|
52 |
suin syöpi, selin makkaa,
|
|
|
|
53 |
antaa kaialta katetta,
|
|
|
|
54 |
pätärältä pään-alusta.
|
|
|
|
55 |
55 Se minoin on parahin ruoka:
|
|
|
|
56 |
luut lihoista, päät kaloista,
|
|
|
|
57 |
kuoret leivistä kovista.
|
|
|
|
58 |
Ne kolmet kottii jäivät:
|
|
|
|
59 |
lämmin kakku, voipattain,
|
|
|
|
60 |
60 kylän pertti kykkimee,
|
|
|
|
61 |
maapertti makkaamaa.
|
|
|
|
62 |
Se minoin on lepäyskerta:
|
|
|
|
63 |
raaka suuri kuominasta,
|
|
|
|
64 |
lääväst on harea hanko,
|
|
|
|
65 |
65 karttu suuri on kartanosta.
|
|
|
|
66 |
Se minoin on parahin palkka,
|
|
|
|
67 |
konsa ruossin roimitaa,
|
|
|
|
68 |
nahkasiimoin naukataa -
|
|
|
|
69 |
sinistimen saat silmillesi,
|
|
|
|
70 |
70 kolahuksen korvillesi.
|
|
|
|
71 |
Ku määt käymää kottii,
|
|
|
|
72 |
isois kysyttelee,
|
|
|
|
73 |
emois läköittelee:
|
|
|
|
74 |
miks on silmäs sininen?
|
|
|
|
75 |
75 miks on poskes punainen?
|
|
|
|
76 |
Tahot olla miehen mieli,
|
|
|
|
77 |
nainen sulhoilles suvaittu,
|
|
|
|
78 |
siit pettele isoasi,
|
|
|
|
79 |
valehtele vaalijaasi!
|
|
|
|
80 |
80 Sano, jos tuonne puu puttois,
|
|
|
|
81 |
jos lautoi lankeais,
|
|
|
|
82 |
puu puttois portaalta,
|
|
|
|
83 |
lautoi lankeis lakasta.
|
|
|
| |
4. Näin todella pikakirjoituksessa; p.o. l. lieminät olalla.
# 38. eruueks / *meren[[yliviiv.]] joen haltia ukko*.
|