|
|
1 |
Ehittelin vellojaan,
|
|
|
|
2 |
[ehittelin,] kengittelin,
|
|
|
|
3 |
ehitin emoin sukilla,
|
|
|
|
4 |
vaalijani vaatteilla.
|
|
|
|
5 |
5 Luulin linnoihin menevä,
|
|
|
|
6 |
kamppanii kauhkaaseva -
|
|
|
|
7 |
ei tuo linnoihin mennytkää,
|
|
|
|
8 |
kamppanii ei kauhkaellut.
|
|
|
|
9 |
Velloi kompi kossiissa,
|
|
|
|
10 |
10 käi neioin kerrään-tietä,
|
|
|
|
11 |
[neioin] piiruja piteli,
|
|
|
|
12 |
astui neioin askeloi.
|
|
|
|
13 |
Tuli kosiost kottii,
|
|
|
|
14 |
sitoi kolkkaa heppoisen,
|
|
|
|
15 |
15 pani paatin paatsahasse,
|
|
|
|
16 |
mussan ruunan rummenille,
|
|
|
|
17 |
rautaiseen renkahasse,
|
|
|
|
18 |
kultaruusui ettee.
|
|
|
|
19 |
Itse tuisahti tuppaa,
|
|
|
|
20 |
20 sauvvuna salin sissää,
|
|
|
|
21 |
viskais kannelle kyppäärän,
|
|
|
|
22 |
kintaat [kyppäärän päälle],
|
|
|
|
23 |
itse päälle [itkemää].
|
|
|
|
24 |
Emo luo luottelee,
|
|
|
|
25 |
25 likemmäksi likentelee:
|
|
|
|
26 |
- Mitä itket, poikueen,
|
|
|
|
27 |
kaljut, kyllin kannettuin?
|
|
|
|
28 |
Vai oot orolta [voittu],
|
|
|
|
29 |
vai oot kaarittu kapoilta,
|
|
|
|
30 |
30 [vai oot] sierretty siolta?
|
|
|
|
31 |
Poikoi vaite vastaeli:
|
|
|
|
32 |
- En oo kaarittu [kapoilta]
|
|
|
|
33 |
enkä [sierretty siolta].
|
|
|
|
34 |
Sitä iten, miun emoin:
|
|
|
|
35 |
35 miksei meille neiot mielly,
|
|
|
|
36 |
kaitakämmenet käkkeene,
|
|
|
|
37 |
lukkuranteet ei luppaa?
|
|
|
|
38 |
Sill ei meille [netot mielly]:
|
|
|
|
39 |
miks on paljo tyttölöi,
|
|
|
|
40 |
40 paljo paitoja [pittää],
|
|
|
|
41 |
enemmän [hyviä vöitä].
|
|
|
|
42 |
Emoi mieloi, tuuloi[-mieloi],
|
|
|
|
43 |
hajumieletön [harakka],
|
|
|
|
44 |
vei tuo tyttäret vettee,
|
|
|
|
45 |
45 kantoi lapset [Laukahasse].
|
|
|
|
46 |
Sanoi tyttöi nuoremmain,
|
|
|
|
47 |
kerkui tyttöi kesku[mmain]:
|
|
|
|
48 |
- Oi miun ehtoisa [emmoin],
|
|
|
|
49 |
ehtoisa ehittäjäin,
|
|
|
|
50 |
50 viel lie tyttöjä vaijjaa,
|
|
|
|
51 |
[viel lie] kaiho kassoipäitä,
|
|
|
|
52 |
ku ei muulla nii kesoilla.
|
|
|
|
53 |
Kolmet on kiireiltä [kesoissa]:
|
|
|
|
54 |
yksi on helle [heinäaika],
|
|
|
|
55 |
55 toine kallis kagran kylvy,
|
|
|
|
56 |
kolmas ruttoisa rukkiihen niitto.
|
|
|
|
57 |
Tuotii meille mieloi [minoi],
|
|
|
|
58 |
saatii hanoi [halattu]
|
|
|
|
59 |
halatulle [velloilleen].
|
|
|
|
60 |
60 Pantit kangas kankaille,
|
|
|
|
61 |
liinain liki lakkiia,
|
|
|
|
62 |
aivinain alle orren.
|
|
|
|
63 |
Eivät noise nuoret [niiet]
|
|
|
|
64 |
nuoren minoin [nossakilla],
|
|
|
|
65 |
65 eivät painu paksut [sukset]
|
|
|
|
66 |
paksun [minoin painakilla].
|
|
|
|
67 |
Kangas kieloille ruppeeli:
|
|
|
|
68 |
- Tähä miä tuskaa tukkeehun,
|
|
|
|
69 |
[tähä miä] lemmee läkkäähyn.
|
|
|
|
70 |
70 Viekää kangas kaivotielle -
|
|
|
|
71 |
kaivon kävijäist kuttoot,
|
|
|
|
72 |
matkalaiset pään pa[nnoot],
|
|
|
|
73 |
keräjäiset ruon kääriit.
|
|
|
|
74 |
Sai se kangas valmiiksi,
|
|
|
|
75 |
75 tuotii [kangas] kottii.
|
|
|
|
76 |
Kelläpä terräävä veitsi?
|
|
|
|
77 |
Minoill [terräävä veitsi]:
|
|
|
|
78 |
leikkais paijan itsellee,
|
|
|
|
79 |
toisen [paijan] miehellee,
|
|
|
|
80 |
80 ämmä raukall ei mittää,
|
|
|
|
81 |
äijä [raukall] ei sittää.
|
|
|
|
82 |
Miunpa ehtoisa [emoin],
|
|
|
|
83 |
ehtoisa [ehittäjäin]
|
|
|
|
84 |
tuli rannalle kesoilla,
|
|
|
|
85 |
85 istuis meroin kivoille:
|
|
|
|
86 |
- Tulkaa tyttöint kottii,
|
|
|
|
87 |
lapsueent Laukahasta!
|
|
|
|
88 |
Sanoi tyttöi nuorimmain,
|
|
|
|
89 |
kerkui tyttöi keskimmäin:
|
|
|
|
90 |
90 - Et siä oo emoimme meijen
|
|
|
|
91 |
etkä meijen laukojamme.
|
|
|
|
92 |
Meroi on [emoimme meijen],
|
|
|
|
93 |
Lauvvas suuri laukojamme.
|
|
|
| |
|