|
1 |
Venäjällä v[eikko] synty.
|
|
|
2 |
Niin sattu Savoh k[äyä],
|
|
|
3 |
hyvin pahti Paltamoh
|
|
|
4 |
[- -]
|
|
|
5 |
keviästi keittoruuan,
|
|
|
6 |
5 Kettuselle kerkiästi.
|
|
|
7 |
Vaan on pikkusen pilannut
|
|
|
8 |
ihmisraukka ihtiänsä,
|
|
|
9 |
tuohi käänty [käppyrähän],
|
|
|
10 |
raollansa raukan päässä.
|
|
|
11 |
10 Otti passin [Paltamosta],
|
|
|
12 |
niin astu Alakylään,
|
|
|
13 |
niin lipuu L[iminkahan]
|
|
|
14 |
- - -
|
|
|
15 |
sieltä kierti [Kiiminkihin],
|
|
|
16 |
astuupi Alavesoon.
|
|
|
17 |
15 Veeras kovin koria,
|
|
|
18 |
sormilt on soria poika,
|
|
|
19 |
varsin nopsa vartalolta,
|
|
|
20 |
liiat etc. etc.
|
|
|
21 |
varariikut vanttuhissa,
|
|
|
22 |
20 kammartuuki kaulahuivi.
|
|
|
23 |
Vanhin kuitenki kysyypi ...
|
|
|
24 |
syntynt *kauka* rajan takoa,
|
|
|
25 |
tällä puolen Vuokkinientä.
|
|
|
26 |
Löi se kankaan 2 si,
|
|
|
27 |
25 lähti kirkkoon pyhän,
|
|
|
28 |
puki p[äälle] p[arahat] v[aatteet]
|
|
|
29 |
veti verkavaattehens,
|
|
|
30 |
silkkivästin siroksen,
|
|
|
31 |
kammartuuki kaulahuivi.
|
|
|
32 |
30 Tyttäret tykö toivo
|
|
|
33 |
kieleyttä K[ettu]p[ojan],
|
|
|
34 |
vaikka papp[i] paljo haasto.
|
|
|
35 |
Tuli kirk[o]sta pyhän[ä],
|
|
|
36 |
lautamiehen lattiella,
|
|
|
37 |
35 lautamiehen laatu lasten,
|
|
|
38 |
siin on tyttäret tylyjä,
|
|
|
39 |
lauta miesten lasten,
|
|
|
40 |
käskevät kotia mennä.
|
|
|
41 |
Tuonne kannan kauhtanan
|
|
|
42 |
40 tuolle puolellen puroa
|
|
|
43 |
kohti Kilpelän kotia.
|
|
|
44 |
- Onko tässä ompeloa?
|
|
|
45 |
Muori varsin vastaa:
|
|
|
46 |
- Työt on ensin tyttärillä.
|
|
|
47 |
45 Rohi poika rohkia[sti]:
|
|
|
48 |
- Joko värkkini väherrän
|
|
|
49 |
riisunani riisumaitsen
|
|
|
50 |
neihen n [- -]?
|
|
|
51 |
Silkkihuivinsa siotti,
|
|
|
52 |
50 sinne kanno kauhta[nansa],
|
|
|
53 |
olet laitti oivalliset,
|
|
|
54 |
lati vuotehet vakaiset.
|
|
|
55 |
Torto Marjoa toruupi.
|
|
|
56 |
Mari aina arveloopi:
|
|
|
57 |
55 - Illan toisen tullessa,
|
|
|
58 |
*vaikk olis katempi katsella,
|
|
|
59 |
kamarih kaitaseh,
|
|
|
60 |
sohvasängyh somah.
|
|
|
61 |
Tuumatas ikunen tuuma:
|
|
|
62 |
60 siinä meillä yhteyttä,
|
|
|
63 |
kun on syömässä suloista
|
|
|
64 |
eli vertä vartalossa.
|
|
|
65 |
Tuuma kun tukkuh tulisi,
|
|
|
66 |
tuuma maksais tuhannet.*
|
|
|
67 |
65 Pekalla tuleepi kiiret
|
|
|
68 |
Joen suuhun joutuoh,
|
|
|
69 |
kirkkoherran kiirehesti,
|
|
|
70 |
*kulki kehnolla kelillä,
|
|
|
71 |
päivät kulki jalkamassin,
|
|
|
72 |
70 yöt kyytillä ajaa,
|
|
|
73 |
verassa Ven[äjän] poika,
|
|
|
74 |
nink[uin] metsä huutehessa.*
|
|
|
75 |
Sai ihte ikilupuon,
|
|
|
76 |
Joen suusta joutu kirja
|
|
|
77 |
75 sieltä k[ulki] Kiiminkiin,
|
|
|
78 |
kappalaiseeh kasahti.
|
|
|
79 |
Pian pastori sanoop:
|
|
|
80 |
- Minä mielellä hyvällä
|
|
|
81 |
kaikki ristityt ripitän,
|
|
|
82 |
80 jokka suurella surulla
|
|
|
83 |
kaikki syntinsä katuu.
|
|
|
84 |
Sittä vieän vihille,
|
|
|
85 |
pannaan papin eteh.
|
|
|
86 |
Kaks on kaunist yh[essä],
|
|
|
87 |
85 Pekka oiva ompelia,
|
|
|
88 |
Mari laavun lang[an] saaja.
|
|
|
89 |
Pian Petteri sanoopi:
|
|
|
90 |
- Katsokan te muutki vaimot
|
|
|
91 |
onko ihmiset isommat,
|
|
|
92 |
90 paljo varrelta paremmat,
|
|
|
93 |
kasvoltaan kauniimmat,
|
|
|
94 |
kun on Marjani matala?
|
|
|
95 |
Kun sihen tuumana tulisi,
|
|
|
96 |
korttelina korkoaisi,
|
|
|
97 |
95 sihin tukkisin 1000
|
|
|
98 |
jatkoksi jalonki vaimon,
|
|
|
99 |
pituueksi pikkaraisen.
|
|
|
| |
55. Säkeen jatko: Laatikaa:[[yliviiv.]] tähän L. näyttää
kirjoittaneen Marin lisäyksen alkua säkeet 56.-58., loppuosan
59.-64. runon loppuun. 67. kiirehesti/*kivasti*. Lisäys joko Jyrkin
tai Marin. 68.-72. Marin lisäys lienee myös säe 68 rivien välissä ja
säkeet 69-71 runon lopussa. - Laulutilanteesta, jossa Jyrkin laulua kuunteleva
runon päähenkilöMari punastui ja suostui vasta myöhemmin antamaan
L.:lle mielestään parhaat J.:n unohtamat kohdat ks. ELM I, 220 ja Kaukonen
1939, 15.
|