|
|
1 |
Venäjällä vejo synty,
|
|
|
|
2 |
laps on kasvo Karjalassa,
|
|
|
|
3 |
kasvo vuotta kaksitoista
|
|
|
|
4 |
alla varjon vanhempansa.
|
|
|
|
5 |
5 Ensin päätänsä elätti
|
|
|
|
6 |
lapsimiesi laulamalla,
|
|
|
|
7 |
piennä kielen peeksenellä.
|
|
|
|
8 |
Se sattui Savossa käyä,
|
|
|
|
9 |
käyä pahti Paltomossa,
|
|
|
|
10 |
10 pitkin Pielisen rajoja,
|
|
|
|
11 |
*kohten Kuopion kujelli*
|
|
|
|
12 |
sieltä kulki Kuopiossa.
|
|
|
|
13 |
Paltamon parahat ämmät
|
|
|
|
14 |
keitti liemen liukkahasti,
|
|
|
|
15 |
15 keviästi Kettuiselle,
|
|
|
|
16 |
majdosta makian vellin.
|
|
|
|
17 |
Tuli mies mitä parasta,
|
|
|
|
18 |
vaan tuli pikkaisen pilalla,
|
|
|
|
19 |
ihmis parka ihtiänsä,
|
|
|
|
20 |
20 puhkesi puna verille,
|
|
|
|
21 |
kahta kairoa vaella.
|
|
|
|
22 |
Paperista kaira pantu,
|
|
|
|
23 |
toinen tuohesta tukittu,
|
|
|
|
24 |
tuohi kääntyi käppärälle,
|
|
|
|
25 |
25 vej' on mielen miehen päästä,
|
|
|
|
26 |
saattoi miehen mieron tielle,
|
|
|
|
27 |
kuksi päiväksi kululle.
|
|
|
|
28 |
Sieltä kiersi Kiininkille,
|
|
|
|
29 |
venähti Veson kylälle,
|
|
|
|
30 |
30 lautamiehen lattialle.
|
|
|
|
31 |
Lautamies lakita seisoi,
|
|
|
|
32 |
pani pä*ä*llä palliahalla,
|
|
|
|
33 |
puhu suusta puhtahasta:
|
|
|
|
34 |
- Mist olet kotosin vieras,
|
|
|
|
35 |
35 kosk olet kovin korea,
|
|
|
|
36 |
vieras vikkelän näköinen?
|
|
|
|
37 |
Olet Oulusta oloa,
|
|
|
|
38 |
kaupunkista kauppamiesi?
|
|
|
|
39 |
Petteri pian sanoovi,
|
|
|
|
40 |
40 naurosuusta naukaseevi:
|
|
|
|
41 |
- En ole Oulusta oloova,
|
|
|
|
42 |
kaupunkista kauppamies,
|
|
|
|
43 |
tuolt olen rajan takoa,
|
|
|
|
44 |
pitäjästä Vuokkiniemen,
|
|
|
|
45 |
45 kesän Kellosa asun,
|
|
|
|
46 |
Putahilla puolen vuotta.
|
|
|
|
47 |
- Mik' on virka vierahalla,
|
|
|
|
48 |
kosk olet kovin korea,
|
|
|
|
49 |
vieras vikkelän näköinen?
|
|
|
|
50 |
50 - Olin ennen ompelia,
|
|
|
|
51 |
taitava takin tekiä,
|
|
|
|
52 |
seljän leikkasin lyhyksi,
|
|
|
|
53 |
piirtin kortit pitkalaiset,
|
|
|
|
54 |
nostin kairat kainaloihin.
|
|
|
|
55 |
55 Kannetihin kankaspakka
|
|
|
|
56 |
kahen henken kannelmoinen.
|
|
|
|
57 |
Sieppaa saksesi samassa
|
|
|
|
58 |
Kettuni kerihtemensä,
|
|
|
|
59 |
laski kankahan kaheksi,
|
|
|
|
60 |
60 pilkku pieneksi paloiksi,
|
|
|
|
61 |
viikon neuloi toista puolta.
|
|
|
|
62 |
Pyhän tullessa pikemin,
|
|
|
|
63 |
ison juhlan joutuessa
|
|
|
|
64 |
puki päällä parahat vaatteet,
|
|
|
|
65 |
65 silkiset sukan sitehet,
|
|
|
|
66 |
sataraksit saappasille,
|
|
|
|
67 |
valkian kalunan vyöllä,
|
|
|
|
68 |
kammartuui kaulahuivi,
|
|
|
|
69 |
silkki tupsuiset sivuilla,
|
|
|
|
70 |
70 suuret soaalit hartioilla,
|
|
|
|
71 |
neulalla nenästä kiinni.
|
|
|
|
72 |
Lijat olit kirjat kinttahissa,
|
|
|
|
73 |
varu riikit vanttuhissa,
|
|
|
|
74 |
käet olit kullan käärylöissä,
|
|
|
|
75 |
75 sormet kullan sormuksissa.
|
|
|
|
76 |
Se oli suora sormiltansa,
|
|
|
|
77 |
varsin nopsa varreltansa.
|
|
|
|
78 |
Lähin kirrkohon komista,
|
|
|
|
79 |
lähen parvesta parasta,
|
|
|
|
80 |
80 yli muitten ylpeimmäin.
|
|
|
|
81 |
Siel on pappi paljon haasto,
|
|
|
|
82 |
paljon kiijti kirkkoherra,
|
|
|
|
83 |
paljon taisi tarvitakin
|
|
|
|
84 |
opetusta outopoika.
|
|
|
|
85 |
85 Ej hän suotta saarnatakan,
|
|
|
|
86 |
ilmeen virttä veisatakaan.
|
|
|
|
87 |
Katsoi naiset naurosuilla,
|
|
|
|
88 |
miehet mielellä hyvällä,
|
|
|
|
89 |
tyttäret tyköönsä toivo
|
|
|
|
90 |
90 tuotta suurta sukkelutta,
|
|
|
|
91 |
kieleyttä Kettupojan,
|
|
|
|
92 |
venäläisen viekkautta.
|
|
|
|
93 |
Astu hän ylös mäkeen,
|
|
|
|
94 |
kohti Kilpoisen kotii,
|
|
|
|
95 |
95 hän tahto talon tytärtä,
|
|
|
|
96 |
luotuu lasta lautamiehen.
|
|
|
|
97 |
*Siell' ompi tyt[öt] siivolliset:*
|
|
|
|
98 |
lästä hän katso Kajan päälle,
|
|
|
|
99 |
liki Liisoa piteli.
|
|
|
|
100 |
100 Vanhin kuitengin sano:
|
|
|
|
101 |
- Eellä työtä tyttärillä,
|
|
|
|
102 |
pojilla jälestä siitä.
|
|
|
|
103 |
- Lähen pois talosta tästä,
|
|
|
|
104 |
kultanappinni kulutan,
|
|
|
|
105 |
105 naimatakkini talutan,
|
|
|
|
106 |
(veän verka vaatteheni.
|
|
|
|
107 |
Astu ales mäkeä.)
|
|
|
|
108 |
On tyttö toisessa talossa,
|
|
|
|
109 |
lapsi kaunis kasvatettu,
|
|
|
|
110 |
110 venäläisen verraksikin,
|
|
|
|
111 |
jok' ej potki poikamiestä,
|
|
|
|
112 |
ej hän potki polviltakan,
|
|
|
|
113 |
särje säärivarsiltakan.
|
|
|
|
114 |
Astu ales mäkihin,
|
|
|
|
115 |
115 poljen polven korkeutta,
|
|
|
|
116 |
lavon lattin karva*l*lista.
|
|
|
|
117 |
Kaks' on tietä kartanolla,
|
|
|
|
118 |
kaksi on pirttiä pihalla.
|
|
|
|
119 |
Meni pirttihin pihalta,
|
|
|
|
120 |
120 meni poika päähän pöyän,
|
|
|
|
121 |
rohi poika rohkeasti,
|
|
|
|
122 |
puhu suusta puhtahasta:
|
|
|
|
123 |
- Takin naima tarvitsoovi,
|
|
|
|
124 |
vihkivaaten varsin sievän.
|
|
|
|
125 |
125 Mari katso karsinasta,
|
|
|
|
126 |
katso silmällä kahella
|
|
|
|
127 |
niin kuin heinä hempeyllä,
|
|
|
|
128 |
tuota suurta sukkelutta,
|
|
|
|
129 |
kieleyttä Kettupojan,
|
|
|
|
130 |
130 venäläistä verraksensa.
|
|
|
|
131 |
Mari vuotia tekevä
|
|
|
|
132 |
teki vuotiet valilla,
|
|
|
|
133 |
johon Kettu ketjahtaa,
|
|
|
|
134 |
antopa arkunsa olilla
|
|
|
|
135 |
135 Vuokkin pojan vuottehille,
|
|
|
|
136 |
venalasen vaattehilla.
|
|
|
|
137 |
Mari vierehen vilahti,
|
|
|
|
138 |
öiksi yksille olille,
|
|
|
|
139 |
tuumasi ikuisen tuuman:
|
|
|
|
140 |
140 si*i*ni olla mejän yhessä
|
|
|
|
141 |
kuini syömässä suloa,
|
|
|
|
142 |
jäsenessä jähtymättä.
|
|
|
|
143 |
Kaks oli kaunista yhessä:
|
|
|
|
144 |
yksi oiva ompelia,
|
|
|
|
145 |
145 Mari luovun lankan luoja.
|
|
|
|
146 |
Se oli kevyt Kettupoika,
|
|
|
|
147 |
Venäjän mies viekas poikka,
|
|
|
|
148 |
se on pijat petteleevi,
|
|
|
|
149 |
morsiamet mainittelee
|
|
|
|
150 |
150 parahilta pappiloilta.
|
|
|
| |
37. o. k[[yliviiv.]][oulusta] o.. 42. [en ole]t
[[yliviiv.]] O. o.. 54. n. [kai]d[[yliviiv.]][at]. 58.
Kettuni > Kettuinen korjattu lyijykynällä myöhemmin, kerihtemaan >
kerihtimensä -korjaus samanaikainen. 66. Lyijykynällä: *stöfvel öglarne.
raksiårband*. 70.-77. Säkeet yhdistetty viivalla.
Kanteleessa (s. 40) ko. jakso siirretty tyttöjen kuvaukseen säkeen 97
perään. 78. Lyijykynällä: *farstuga*. 136.
Venaisen
[[yliviiv.]] v.. - Lönnrotin ensimmäinen vienankarjalainen muistiinpano,
Kanteleessa (IV, 37-42) julkaistun runon alkuperäinen käsikirjoitus.
Useimmat lisäyksistä vaikuttavat samalla kertaa tehdyiltä kuin pääteksti. Vain
lyijykynämerkinnät on tehty myöhemmin, ehkä eivät L:n. Lönnrot tapasi laulajan
myöhemmin Vuonnisessa, vrt. ELM I, 181 ja Niemi 1898b, 86. Borenius epäilee
ettei käsiala ole Lönnrotin (B II:93 s. 9 > Perttunen 1976, 106); se on
kuitenkin selvästi sama kuin seuraavassa muistiinpanossa (> I4 188), joka on
nuoren Lönnrotin tekemä.
|