| |
1.-3. III-141-Dc, 313-Da ("föll tindrande ned från himmelen"),
II-338-Db, I-179-Bb. 4.-5. II-212-Cc&Db ("skär ut, gälder, t.ex.
häst"), I-345-Cc ("testiculi hominum & animalium"). 6.-8. II-424-Bc
("flöt ut"), 451-Cb ("efter järn strimmorne, skärarne"), 147-Cb ("öpning af så
ret då hingsten blifvit utskuren och dädan uthänga fibrer"). 9.-12.
III-314-Db ("med vört, it. svidjestänger, svedjärn"), II-452-Dc ("då jag drager
til med järnet - smör til med flött"). 13.-16. II-324-Ab ("det
tilbindningen trycker - vid häst utskärning"), 370-Ac ("2ne ihoopbundna trän,
som hästgäldare och vackmakare bruka - klåfva trängande", "handteras med sådan
klåfva"). 17.-18. III-141-Dc ("med hvassa spetsen"). 19.-24.
III-183-Cc ("dijt föser, drifver jag svedorne"), I-14-Ab, 333-Da ("ifrån hästen
- Saw. ifrån den håriga"), 418-Ba; vrt. MF 39-41. 25.-26. III-61-Cb,
219-Bc ("där ej spår är, alt igen yrd väg"), 219-Ca ("blind född"); G. sekä
sanakirjassa että MF 99:ssä umpi pro impi. 27.-28. II-256-Ac
("lät drypa din speenmjölck"). 29.-32. III-349-Bc ("hvarmed du smörjer
den besvimmade"), I-224-Da ("dagelig, vid godt huld - de eqvo"), 224-Dc
("yöllekkin i."). 33.-34. kuten 25.-26. 35.-36. II-256-Ac&Ba
("nisuxiahan"). 37.-38. II-443-Cb ("i järnets ilaka sargningar, sår"),
394-Ac; vrt. MF 99 > XII 7447 ("skulle hämta mjölk åt hästgällare").
# Runot 359.-360. XV 359 nojaa täydennystensä osalta laajaan
loitsukompilaatioon "Kuoharin synty" (XII 7458), jonka Z. Topelius vanhempi on
vuonna 1807 saanut Pulkkilan kappalaiselta J. Frosterukselta ja josta G. on
tuntenut ainakin 14 ensimmäistä säettä. Vailla otsikkoaan vanha "Kuoharin
synty" kaiketi olisi sijoitettava verensulkusanain yhteyteen. Loppusäkeitä
17-22 lähimmäksi tulee H. R. Aspelinin 1831 Sotkamon Iisakki Väyryseltä saama
"Kuoharin tulilleen mennessä" (XII 7455, vrt. Kuusi 1949, 32).
# XV 360 koostuu Gananderin sanakirjan esimerkkisäkeistä. Monet niistä hän on
lisännyt jälkikäteen jo valmiin puhtaaksikirjoituksen lomaan, varmaan
Eläinden Tauti-Kirjan (1788) ohessa. XV 359:lle ominaiset rukousloitsun
piirteet puuttuvat. G:n tai jonkun hänen avustajansa keskeisiin
tiedonlähteisiin on kuulunut hevosten kuohitsija, joka on soveltanut
praktiikassaan raudan, tulen ja palohaavain loitsuainesta, verensulkusanoja ym.
manauksia, kateen sanoja, avuksipyyntöjä jne. Niinpä sanakirja-artikkeleihin
liittyy epätavallisen paljon kuoharin työtä valaisevia selityksiä.
Vastaavuuksia löytyy mm. Kesälahden Juhana Kainulaisen "Sian salvo sanoista"
(VII5 4381).
# Pohjois-Pohjanmaan kuoharinlukujen alkuun (XII 7443-7447) Haavio on
sijoittanut viisi Mythologia Fennican loitsukatkelmaa (MF 7, 45
(hajasäkeitä), 60 & 61, 99); niistä MF 60:n ja 61:n rinnakkaistekstit ovat
joutuneet Z. Topelius vanhemman runojulkaisuun Tulen sanojen johdantona (1826
III, 1-19) > SKVR XII 4644: 1-29). Ne ovat kulkumiesten labiilia perinnettä.
Vain XV 360:n alku on melko kiinteämuotoisena muistettu Hämeestä Vienaan (IX4
1206-1225 / I4 1716); muu näyttää paikalliselta traditiopohjaiselta
kliseehöysteeltä.
# Ennen julkaistuja tekstejä:
# Crohns > Arwidsson > VI 5311. Vrt. Niemi 1899, 8 ja 18; GSL 455-456.
# Ganander > Törnudd > XII 4486; GSL 464. Kooste nojaa G:n aineksiin vain
Tulen synnyn osalta; vrt. XV 249.
|