|
|
1 |
[Kuin mine lähen metällen,]
|
|
|
|
2 |
kuuna paisto kuusen oxat,
|
|
|
|
3 |
päivänä petäjän kerkät
|
|
|
|
4 |
[minun miesä ollesani,]
|
|
|
|
5 |
5 Mehtolaani mäntyäni.
|
|
|
|
6 |
Mjes nuori me'illen haisi,
|
|
|
|
7 |
[sisallus sihan lihollen,
|
|
|
|
8 |
kainalot kanan munallen;]
|
|
|
|
9 |
mehtä haisovi havuillen,
|
|
|
|
10 |
10 katahillen katkuvapi
|
|
|
|
11 |
(mielestä Metän Emännen.
|
|
|
|
12 |
Usein hyvän emännän)
|
|
|
|
13 |
sormet kultasormuxisa,
|
|
|
|
14 |
kädet kultakäärehisä,
|
|
|
|
15 |
15 (jotk on) soaanut annillahan.
|
|
|
|
16 |
(Usein pahan emännän
|
|
|
|
17 |
sormet vihtasormuxisa,
|
|
|
|
18 |
käet vihtakääreissä,
|
|
|
|
19 |
aina) auttamattuessa.
|
|
|
|
20 |
20 Kusta-ma anonen apua,
|
|
|
|
21 |
[kusta huvan] hoivautan?
|
|
|
|
22 |
[Isäldeni Jesuxelda,
|
|
|
|
23 |
äitildäni Mariasta.]
|
|
|
|
24 |
Ikävä on ilotoin ilta,
|
|
|
|
25 |
25 päivä pitkä saalihitoin,
|
|
|
|
26 |
kuin ett anna ajjonkanak,
|
|
|
|
27 |
harvoinkanak hairautak.
|
|
|
|
28 |
[Suvun syötit, hejmon huotit,
|
|
|
|
29 |
esivanhemman elätit -
|
|
|
|
30 |
30 ja mix ett minua syötä
|
|
|
|
31 |
suvun su[u]rilla palolle,
|
|
|
|
32 |
heimon herkuruokaisilla?]
|
|
|
|
33 |
Oh! Mielus Metän Emäntä,
|
|
|
|
34 |
!! Mjelus Mehtolan Emäntä !!
|
|
|
|
35 |
35 [tuo tarka Tapion vaimo,]
|
|
|
|
36 |
kuin ett anna ajjonkanak,
|
|
|
|
37 |
harvoin kanak hairautak.
|
|
|
|
38 |
[Anna tuolta kuin anelen,]
|
|
|
|
39 |
kjelin kullin kuihuttelen,
|
|
|
|
40 |
40 makiasti manottelen
|
|
|
|
41 |
luota Luojan kaikkivallan,
|
|
|
|
42 |
Emon Marian malosta.
|
|
|
|
43 |
Ej tulek turkkia yhestä
|
|
|
|
44 |
ejkä kaatua kahesta
|
|
|
|
45 |
45 !! Ej tule tukkoa yhestä
|
|
|
|
46 |
eikä kasnoa kahesta !!
|
|
|
|
47 |
Kuin ej ljenek tällä maalla,
|
|
|
|
48 |
nijn säs tuovo tuonnempata,
|
|
|
|
49 |
ehtiök etenpätäik:
|
|
|
|
50 |
50 vijjestä pitäjästä,
|
|
|
|
51 |
kuuvvesta kirkkokunnasta,
|
|
|
|
52 |
[pitäjästä seitsemästä.
|
|
|
|
53 |
Puhalla punainen lanka,]
|
|
|
|
54 |
sivalla sininen silta,
|
|
|
|
55 |
55 jota myöden juoni juoxi
|
|
|
|
56 |
metän tihkiän lävitek.
|
|
|
|
57 |
Anna juosta joutusesti,
|
|
|
|
58 |
vikevästi vijletellä
|
|
|
|
59 |
[minun onneni etehen,
|
|
|
|
60 |
60 pojan polvi-päiväxeni];
|
|
|
|
61 |
visko villakuontaloita,
|
|
|
|
62 |
katko karvapallukoita!
|
|
|
|
63 |
[Ikävä minun tulovi,]
|
|
|
|
64 |
ikävä tuleskelovi,
|
|
|
|
65 |
65 kuin ett anna ajjonkanak,
|
|
|
|
66 |
harvoin kanak hairautak.
|
|
|
|
67 |
Eriähän muut lukoopi,
|
|
|
|
68 |
soalihitahan sanoovi,
|
|
|
|
69 |
!! päiväkuntiaan lukoovi !!
|
|
|
|
70 |
70 [minä päifvä kuntiani,]
|
|
|
|
71 |
kuin ett anna ajjonkanak,
|
|
|
|
72 |
harvoin kanak hairautak. (etc.)
|
|
|
| |
Metsälle lähtö. 2.-3. I-394-Ab ("tall topparne lyste som solen"),
519-Da, 372-Da ("kärkät - tall struntarne"), II-364-Ab ("kärket - tall
kottarne"). 5. II-165-Da ("då jag geck ut i min skogs parck"). 6.
II-165-Ac ("luftade honungs sött"). 9.-10. I-96-Bb, 350-Ca ("katajillen
katkuvaapi"), 352-Ba ("katajallen katkuaapi l. katahillen katkuvapi").
# Metsän emäntä. 11.-19. (MF 59,) III-67-Bc, I-365-Cc, III-1-Da,
I-24-Bc, 27-Ab. Jakso on säilynyt viitenä kopiona, ortografisessa
ikäjärjestyksessä luetellen Venell-Gottlund, Arwidsson-Bergh, L(encqvist), MF,
NFL. Kopioiden suhteita valaiskoon kolme esimerkkiä. 15. VG sanut, AB
sonut, L 58 suonut, MF 59 soaanut ("Savonica pronunciatio, pro saanut"), NFL
III-1-Da saanut ("Sav. soaanut, har fått"). 14./18. VG käet
kärehisä/kärejäsä, AB käet käreisä, L&MF käet käärehissä/kääreissä, NFL
I-365-Cc kädet käärehisä. 19. VG andomaxillansa, AB andamattoesa,
L&MF&NFL I-27-Ab auttamattuessa. - MF:n artikkeli "Käreitär, Ketun
Emuu" (s. 36) lienee 14. säkeen kirjoitusasun "käet kulda käreisä" inspiroimaa
oppinutta fantisointia.
# Jeesus ja Maria. 20.-21. I-515-Dc, 175-Cb&Db ("ropar efter hvila,
lindring"). 24.-25. I-230-Bc, III-2-Bc ("då man ej får"). 26.-27.
I-95-Bc ("då du ei sällan, någon gång hälst låter nappa"), 11-Da, 97-Ac
("haivahutak"), 114-Bc. (28.-32. Arwidsson-Bergh: jotit, paloilla.)
# Saaliin nouto-ohjeita. 33.-34. II-281-Cc ("Ach! du benägna Fauna"),
182-Cb&c ("Mjelu - -", "du gunstiga, benägna Skogs rå, Diana"), MF 57.
36.-37. kuten 26.-27. 39.-40. I-307-Cb ("kaihuttelen l. kuihuttelen
- manottelen l. monettelen"), 402-Ca, 480-Db, 488-Ba ("hyvällä sanalla
aneloo"), II-149-Db ("jag sött, liufligen anmanar"), 192-Bb ("monitellen l.
monettellen, ganska ofta, uprepande ofta"). 41.-42. II-118-Aa, 147-Cc.
43.-44. I-301-Da ("vel. - - kaatuva k.", "nahasta - man får ej päls af
et skinn; ej heller fäld af två skin - prov."). Vrt. VKS 232. 45.-46.
III-178-Bc ("det blir ej en gros af en - v. kasna"), I-347-Dc ("kasna -
hopsamlad skatt"). 47.-49. II-71-Bc, III-188-Aa, 187-Aa ("tuuvvo"),
I-52-Ab ("sök äfven längre bort ifrån"). 50.-51. III-324-Ab, I-526-Cc
("ifrån sex kyrckogäld"). 54.-56. III-56-Dc, II-219-Ac, I-286-Ac&Ba
("giller garnet utsträkt genom den täta skogen"), II-48-Bb, 50-Bc, III-150-Da
("tikkävän"). 57.-58. I-277-Cc, III-320-Cb ("låt löpa bort hastigt, gå
fort"), -Da, 328-Ca. 61.-62. III-342-Ac, II-321-Db ("testiculi animalium
- castrera"), I-345-Cd. (53.-60. vrt. v. Beckerin kollaasi > VI 4818:
89-96.)
# Syrjityn apeus. 64. III-180-Da ("får långsam"). 65.-66. kuten
26.-27. ja 36.-37. 67.-68. I-67-Ca ("andra upräkna sina
skogs fängen och byten", -Db ("saalistansa sanovat"). 69. II-345-Ba
("räkna sina dags liden"). 71.-72. kuten 65.-66. ym.
# Gananderin sanakirjasta ja mytologiasta puuttuvat [ ]-säkeet on edellä
korvattu ensisijaisesti Venell-Gottlundin ("Revon pydemisesta", VI 4938),
toissijaisesti Arwidsson-Berghin käsikirjoituksen ("Att fånga räfvar", Niemi
1897b, 38-39 ja 52-53 > VI 4944, vrt. GSL 443-445) asussa. Vaikka itse
loitsussa ei ole suoranaista viitettä ketun pyyntiin ja vaikka Gananderkaan ei
mainitse tätä käyttöyhteyttä, ei liene syytä vähätellä VG- ja AB-tekstien
otsikointia. Ortografiasta ja tekstin eriytymisestä päätellen taustalla on yksi
vanhimpia ja arvostetuimpia metsämiehen loitsuja, ellei peräti Petrus Bångin
rautalampilaisen karhurunon (IX4 1101) aikalainen. Edellä on säejakson 11.-19.
kommenteissa näytteitä tekstin muuntelusta jo 1700-luvulla. 15. säkeeseen
liittyvä viite Savoon saa tukea siitä, että Juvan seudulta saatu VI 4845 on
loppuosaltaan lähempänä 1700-luvun tekstejä kuin mikään muu 1800-luvun teksti.
Säejakson 11.-19. osalta tulee Hyrynsalmen ja Suomussalmen laulutapa (XII 6411
ja 6415) lähemmäksi. Kaikkiaan lienee jo varhaisvaiheessa ollut kyseessä
kompilaatio, jota keräilijät ovat muokanneet oman kielen- ja runontuntemuksensa
suuntaan. Ganander on käyttänyt näitä tekstejä myös MF:n eri yhteyksissä (s.
15, 36, 59, 91).
|