|
|
1 |
(Mehän kullainen kuningas,)
|
|
|
|
2 |
mehän hippa halliparta,
|
|
|
|
3 |
!! Hongas Pohjalan emäntä !!
|
|
|
|
4 |
pane panta pihlajainen
|
|
|
|
5 |
5 ympäri nenän nykärän.
|
|
|
|
6 |
(Kuin ej pihlaja pitäne,
|
|
|
|
7 |
nijn sä rautanen rakenna.)
|
|
|
|
8 |
Emma käymästä epeä,
|
|
|
|
9 |
emmä kjellä kjesimästä.
|
|
|
|
10 |
10 Kjellän kjelin koskemasta,
|
|
|
|
11 |
suu rutoin rupeamasta
|
|
|
|
12 |
!! tuota taasen tuusimasta,
|
|
|
|
13 |
suun mustin mutelemasta !!
|
|
|
|
14 |
Älä sorra sondareittä,
|
|
|
|
15 |
15 koahaa majjon kandajata,
|
|
|
|
16 |
onnen ruohon ottajata!
|
|
|
|
17 |
Ohtoiseni, linduiseni,
|
|
|
|
18 |
hakkoo kaljut kankahalla,
|
|
|
|
19 |
kaada [puita] kannikkohon -
|
|
|
|
20 |
20 [kivet sull on kiscoaxensi,
|
|
|
|
21 |
kannot caivistellaxensi,]
|
|
|
|
22 |
tuohet vilju vehmailla.
|
|
|
|
23 |
Sanon tuulen tuulemaxi,
|
|
|
|
24 |
rajuilman ratkomaxi,
|
|
|
|
25 |
25 sään märyn mäkäsemäxi
|
|
|
|
26 |
!! sään märyn mäkäsemätä !!
|
|
|
|
27 |
(Ukkoseni, lintuseni,)
|
|
|
|
28 |
käyppä kaiten karjan maita,
|
|
|
|
29 |
kjerten kellon helkkeitä,
|
|
|
|
30 |
30 kätke [kynnet karvohinsi],
|
|
|
|
31 |
hampaat ikenihinsi!
|
|
|
|
32 |
Kuinssas kuulet kellon helkkeet,
|
|
|
|
33 |
paimenten pasunan,
|
|
|
|
34 |
lyötä maata mättähälle,
|
|
|
|
35 |
35 nurmelle nukahtama(h)an.
|
|
|
|
36 |
En pelkää sinun vihoas:
|
|
|
|
37 |
viha päästä vijlistyvi.
|
|
|
|
38 |
Heitä vijtaan [vihasi],
|
|
|
|
39 |
kaada [pääsi] kannikkohon,
|
|
|
|
40 |
40 josta puita pöyhistyisi,
|
|
|
|
41 |
[soille] vijtikko vihanta,
|
|
|
|
42 |
tuohet vilju vehmailla.
|
|
|
|
43 |
Metän ehtosa emäntä,
|
|
|
|
44 |
(Romentolan) valjo vaimo,
|
|
|
|
45 |
45 syöxes kultanen korento
|
|
|
|
46 |
läpi luisten leukaluiden,
|
|
|
|
47 |
ettei lensu suuret leuvvat
|
|
|
|
48 |
eikä hampahat hajoak.
|
|
|
|
49 |
Pane sulku suun etehen,
|
|
|
|
50 |
50 haitta hammasten rakoon,
|
|
|
|
51 |
kapu(la) kjelen kantimeen.
|
|
|
| |
1.-7. I-165-Da, 178-Cb, II-324-Ab, 369-Dc ("pane panna pihlajainen - et
band af rönn"), 277-Cb (myös: "nenän ympäri nykerä"), MF 89 ja 17; vrt.
Maxenius 10:2 > Lencqvist 70, VI 5424. 8.-9. I-65-Ab, 405-Cb ("pro
keximästä l. katzomasta saloa"). 10.-13. I-462-Bc, III-90-Ba ("jag
förbjuder, at snålt gripa til" - Lencqvist tulkinnut: "surutoin"), 201-Bb ("jag
nekar ej, at du får åter glutta in i den"), II-212-Cc. 14.-16. III-67-Ca
("sonta"), 64-Cb ("rör ej vid, förfölg ej boskapen"), I-431-Db, II-143-Bb,
299-Bb. 17.-19. II-283-Db, 87-Db ("björn namn i Run."), I-318-Ca
("rullträn"), 327-Bc ("slå bort ibland stubben"). (20.-21. IX4 1096,
vrt. myös Metsä-Suomen VII5 317.) 22. III-294-Ca ("näfven an i villa,
kalla skogen"), 330-Ca. 23.-26. III-199-Dc, II-172-Ac, 447-Cb, 457-Ba,
159-Da ("af et yrväder illa handteradt"), 163-Ab. 27.-29. MF 97,
II-87-Db, I-340-Cc ("väjande omkring mullbetet"), 312-Da ("käykkös kaitzen"),
388-Bb ("väja skäll-liudet"). 30.-31. I-230-Cb ("göm tänderna in i dit
tandkött"). 32.-33. I-142-Cc ("skramlande, klingande liud af
koo-skällan"), II-335-Ca ("blåsa i luur"). 34.-35. II-131-Ca ("lägg dig
på tufvan, at sofva"), 268-Db ("at litet blunda på gröna gräset").
36.-37. III-315-Ab ("din ondska"), 321-Ba ("vreden stillar sig, går bort,
som oos ifrån hufvudet"). 38.-39. III-325-Ac ("vräk bort"), I-327-Bc
("slå bort ibland stubben"). 40.-42. II-403-Cc ("hvar trän må upväxa
frodigt"), III-316-Cb ("grön lund af små skog"), 345-Ab ("vitikkö vihanto"),
330-Ca, 294-Ca ("näfven an i villa, kalla skogen"). 43.-44. I-54-Da,
III-253-Bb ("tvär, kallsinnig hustru"), 492-Ca, MF 17. 45.-46. I-455-Bb
("stöt fram den gyldene stången"), III-100-Da ("stöt det dyrbara skaftet i de
benfulla käftarne"). 47.-48. II-66-Cb ("at de stora vida käftarne ej må
runcka"), I-93-Db ("at den ej må skingras, gå löst"). 49.-51. III-80-Ab,
I-96-Aa ("hinder, kafvel"), 330-Ab, 336-Bc ("kandimehen - lägg en kafle i
mun").
# Karjan laitumelle päästön yhteyteen kuulunutta karhurunoa Gananderilla on
ollut useita versioita (vrt. XV 334 ja 349-350 kommentteineen). Loitsun
muutunta on 1800-luvulta lähtien ollut nopeaa; Metsä-Suomi ja/tai Viena ovat
säilyttäneet ehjinä jotain säejaksoista 1-10, 17-20, 30-34, 45-51, kun taas
vanhoillisimmista Itä-Suomen pitäjistä (Tohmajärvi, Kiuruvesi, Kuhmo) tapaa
enintään kymmenisen G:n tuntemaa säettä. Säkeet 23-26 voi tulkita
karhunpeijaisten leikkivalehtelu-prologin analogiaksi.
# Ennen julkaistuja tekstejä:
# Viitasaaren teksti IX4 1096; vrt. GSL 513-514.
# Maxenius 1733, 10 > VI 5424; vrt. GSL 519.
|