| |
1. III-150-Ac ("sikaliskon isä"), MF 90 ("en ödlans stamfader").
2. II-327-Cc, 339-Cb ("hår nål af silfver eller messing"), MF 66. 3.
III-99-Ab, II-484-Ac ("bröst briska"), MF 88. 4. I-365-Db ("en ödla, at
vingla kring handen"), MF 36. 5. I-7-Bc, III-344-Cb, MF 3. 6.
I-545-Db, 539-Bb ("en plögnings piska"), MF 47. 7. II-156-Bb ("krypande
ödla, orm"). 8.-10. I-404-Cb ("går omkring sten - en ödla"), 380-Bb
("som går, kryper igenom gräset - en ödla"), II-412-Ab ("en som kryper in i
jorden - en ödla"). 11.-14. I-546-Da ("tåran rann, tindrade"), 541-Da,
II-261-Cc ("kyynnel silmästä norahti"); MF 46 > XII 3978. 15.-17.
III-187-Cc ("i de täta hägg skogarne"), II-313-Ca, MF 47 ("Tihiässä Tuomikossa,
paxussa pajumetässä"), 18.-19. I-307-Bb ("de serpente, i skugga på kalt
ställe"). 20. II-316-Cc ("vijde sprucko ut, växte up, pä stränderne").
# Sisiliskon maanittelun vanha laajalti tunnettu ydinsäe "sisilisko Hiien
silmä" (VI 4008, VII3 1272-1273, IX4 728-730, XII 5176-5232, vrt. VIII 108, X
5427, XI 1479) puuttuu Gananderilta. Sen seurassa tai korvikkeena tavataan
epiteettityyppi 8.-10. (esim. I4 461, VI 4008, XII 5213). MF:n ristiviitteet
vahvistavat maanittelusäkeiden 1.-6. yhteenkuuluvuuden. Niitä ei tavata
sellaisinaan myöhemmissä Sisiliskon sanoissa. Lähelle tulee kuhmolaiselta
sotamieheltä opitun toisinnon alku: "Uhon uppu äijän poika, Upottaren pojan
poika" (VI 4010 = XII 5l75a) ja suomussalmelainen Käärmeen ja Läävämadon
sanojen yhdistelmä XII 5051. MF-kommenteissa on jäljellä esiporthanilaista
fantisointia, kenties jonkun runotaitoisen fennofiilin sepitystä? Kaarle Krohn
kehittelee kyyn kyynelten ja eri puulajien synnyn tulkintaa (1917, 59,
alanootti).
|