|
|
1 |
Mato musta maan alainen,
|
|
|
|
2 |
toukka Tuonen karvallinen,
|
|
|
|
3 |
rintasolki Syöjättären,
|
|
|
|
4 |
paholaisen pajjannaula,
|
|
|
|
5 |
5 vyölappu [joentakasen],
|
|
|
|
6 |
kävit kuunnellen kulosa,
|
|
|
|
7 |
helaillen heinikossa.
|
|
|
|
8 |
Tijjän Sykki synnyntänsi,
|
|
|
|
9 |
venynnänsi, Venollinen.
|
|
|
|
10 |
10 Uupu Juutas juostessahan,
|
|
|
|
11 |
väsy väipästellessähän,
|
|
|
|
12 |
rinnoin kaatuupi kivelle,
|
|
|
|
13 |
kulmin kaatu kalliolle,
|
|
|
|
14 |
!! kivelle vesiperälle,
|
|
|
|
15 |
15 maalle ljehumattomalle !!
|
|
|
|
16 |
Kuola juoxi konnan suusta,
|
|
|
|
17 |
kino ilkiän ki(d)asta,
|
|
|
|
18 |
[tuopa] pitkälle valahti,
|
|
|
|
19 |
[tuopa] käänty kärmehexi.
|
|
|
|
20 |
20 Sijtä eppä synty synty,
|
|
|
|
21 |
sijtä eppä suku sikisi,
|
|
|
|
22 |
!! sjellä sen perisynty on !!
|
|
|
|
23 |
Mato musta maan alainen,
|
|
|
|
24 |
toukka tuonen karvallinen,
|
|
|
|
25 |
25 ota haikusi hapeneheisi -
|
|
|
|
26 |
kivut kärmehen kitahan,
|
|
|
|
27 |
ala haiku hammastensi!
|
|
|
|
28 |
Kätke hampaat ikenihinsi,
|
|
|
|
29 |
ettei kuohu konnan jälki,
|
|
|
|
30 |
30 paisusi pakanan jälki.
|
|
|
|
31 |
Juo vijnana vihasi,
|
|
|
|
32 |
[ålunna omat pahansi,
|
|
|
|
33 |
meennä] mjeli karvahansi!
|
|
|
|
34 |
[Villa suusi, villa pääsi,
|
|
|
|
35 |
35 villa vijsi hammastansi,
|
|
|
|
36 |
villanen sinun isänsi,]
|
|
|
|
37 |
Villatar [sinun emänsi.
|
|
|
|
38 |
Tule työnsi tundemahan,
|
|
|
|
39 |
pahansi parandamahan]
|
|
|
|
40 |
40 ennen kuin sanonen emollen
|
|
|
|
41 |
[Maa isänsi, maa emänsi,
|
|
|
|
42 |
maa! otaks omat vihansi,
|
|
|
|
43 |
kelta kallma karvahansi.]
|
|
|
|
44 |
!! Maa, syök marnuhensi,
|
|
|
|
45 |
45 pyhä pelto pernoensi !!
|
|
|
|
46 |
Juo vijnana vihasi,
|
|
|
|
47 |
[halu veennä haikiansi,
|
|
|
|
48 |
maa isänsi, maa emänsi etc.]
|
|
|
|
49 |
Kuin on luulla loukannunna,
|
|
|
|
50 |
50 hampahalla haavan tehnyt,
|
|
|
|
51 |
saata hampahas hakohon,
|
|
|
|
52 |
kanervahan katkelmansi!
|
|
|
|
53 |
Sula on voi sulattaisa,
|
|
|
|
54 |
rasva räyvisteltäissä
|
|
|
|
55 |
55 !! suli voi sulattaisa,
|
|
|
|
56 |
suli hän rasva räyvytteletäissä !!
|
|
|
|
57 |
tämän käärmehen kähyllek.
|
|
|
|
58 |
Sinuhun vihat suluoo(n),
|
|
|
|
59 |
rasvana rapahtakohon
|
|
|
|
60 |
60 !! vastaan syväntän sulajak !!
|
|
|
| |
1.-4. MF 65 > XII 4962, vrt. GSL 502 (3. säkeen osalta vrt. Sisilisko
XV 275:3); I-18-Ab, III-167-Cc, 188-Cc, II-307-Ab ("en äsping, ödla, orm"),
312-Dc. 5. II-25-Cc (vrt. VI 3859). 6.-7. I-139-Ac, 522-Ba ("du
gick och lyddes i torra fönet", vrt. VII3 1052). 8.-9. III-301-Ab ("de
serpente - du utsträkte, uttögde mask"). 10.-11. I-292-Cc. 12.-15.
II-484-Aa ("med bröstet mot sten"), I-492-Aa ("på sidan, på tinningarne"),
III-308-Ba ("på en steen i vatnet, hafshälla"), II-68-Dc. 16.-17.
I-503-Bb, 415-Cc, 401-Bb ("slam ifrån dess stygga gaap"). 18.-19.
III-249-Bb, I-365-Ab ("blef förvandlad, ombytt til en orm"). 20.-22.
III-98-Ba, II-360-Ab ("dädan är dess första härkomst"). 23.-24. I-18-Ab,
II-135-Ac, III-167-Cc ("en spräcklig orm"). 25.-27. I-93-Ca ("tag sielf
dina etter - etterna under dess tänder, svedan må gå i ormens gaap"), 109-Ba
("hapeneihis - ipse malum tuum possideas"). 28.-30. I-230-Cb ("göm
tänderna in i dit tandkött - om ormen"), 501-Db, II-313-Dc ("at ormens bett ej
må svälla"). 31.-32. III-315-Bb (< XII 4945: "Juvvos vijnana
vihansi"). 33. II-179-Cb ("dina förtreter - etter"). 37.
III-331-Aa ("en lurfvig, ullig skogs satyr, men hona"), MF 108. 40.
I-60-Bb. 44.-45. II-153-Ca ("perhoensi"), 361-Cb ("i din mjälta").
46.-48. vrt. säkeet 30-31. 49.-52. I-497-Da ("scil. serpens"),
351-Bc ("Run. de serpente"). 53.-57. III-78-Cb ("det är flytande i
upgiutningen eller då det upvärmes"), II-469-Ac&Ba (myös: "räyteltäessä -
det blir til flott, då det på sagta glöd upvärmes"), I-366-Ab ("til denna
ormens etterfullhet"). 58.-60. III-78-Bb&Cc (myös: "sulo ohon",
"sulakkon", "sulattaessa"), II-456-Ac ("må smälta, som smör til olja"),
III-102-Dc.
# Gananderilta Z. Topelius vanhemmalle periytyneen lähdetekstin (XII 4945)
säkeet, joita G. itse ei käytä, ovat hakasulkeissa. G. on paikoin modernisoinut
alkulähdettään, joka varhaisen kopioijan mukaan olisi "de Deastris a Michaele
Agricola conscriptum" ja jonka vaiheita A. R. Niemi on valaissut (1897a,
28-29). Poikkeava yksikön 2. persoonan possessiivisuffiksi -nsi herättää
kysymyksen, periytyisikö loitsu pääosiltaan (poikkeuksena esim. säkeet
4945:10-15) samalta G:n avustajalta, jonka jäljiltä mm. Rantsilan seudun
skandaalirunossa Raiskaus (XV 207) on yksitoista -nsi-suffiksia. Säkeet
53.-60., jotka puuttuvat Topeliuksen tekstistä, näyttävät olevan peräisin
Kestilän - Vihannin - Kiimingin seuduilta (XII 5027-5062); hajakosketuksia on
myös Karjalasta, mm. Vienan Arhippa Perttuselta (I4 411).
|