|
|
1 |
Hyinen tytti, hyinen neiti,
|
|
|
|
2 |
hyinen entinen emäntä,
|
|
|
|
3 |
!! Hyynen tytti, hyynen neiti,
|
|
|
|
4 |
hyynen entinen emäntä !!
|
|
|
|
5 |
5 hyytä hyrkki kainalossa,
|
|
|
|
6 |
hyytä hyrkki, jäätä järkki
|
|
|
|
7 |
!! Hyiset hymmit, jäiset nejjet
|
|
|
|
8 |
jotka tulta tuuvittavat,
|
|
|
|
9 |
vaaputtavat valkiata
|
|
|
|
10 |
10 hyytä hyrkäleh pivossa,
|
|
|
|
11 |
jäätä jängäleh kädessä !!
|
|
|
|
12 |
!! [jonka on hyytä] hyppysisä
|
|
|
|
13 |
jäätä on jänkkä povesa !!
|
|
|
|
14 |
hyyssä sukka, jäässä kenkä,
|
|
|
|
15 |
15 hallasa hame(h)en helmat.
|
|
|
|
16 |
Tuolla hyyllä hyyvetteli,
|
|
|
|
17 |
tuolla jäällä jähytteli
|
|
|
|
18 |
!! sillä jäällä jähytteli,
|
|
|
|
19 |
sillä hyyllä hyyvytteli !!
|
|
|
|
20 |
20 että tummoisi tulonen,
|
|
|
|
21 |
valkiainen vaikkenisik.
|
|
|
|
22 |
Tummene sinä, tulonen,
|
|
|
|
23 |
vaimene sä, valkiainen,
|
|
|
|
24 |
peitätäk poroisiis,
|
|
|
|
25 |
25 !! porohinsi peittelehek !!
|
|
|
|
26 |
!! tummennatak poroisiis !!
|
|
|
|
27 |
himmennätäk hiiliisi.
|
|
|
|
28 |
Lämmin hyyllä hyyvyttelek,
|
|
|
|
29 |
meren jäällä jähyttelek!
|
|
|
| |
1.-6. I-219-Bc&Ca ("hårdt, kallsinnigt, tvärt folck - prov."),
222-Ab ("prov. om svår tjenst och bittert folck"), 266-Cc ("et stycke ijs").
7.-9. I-214-Bc ("de rimmiga flickorna"), II-243-Ba&Ca ("h. nejet h. h.
- Run. humidulus"), I-258-Da ("kalla nordens möar"), III-201-Db ("vagga,
omruska"). 10.-13. I-219-Bc ("en ijsbijt i näfvern"), 218-Ac, 264-Bc
("et stycke ijs i barmen"). 14.-15. I-221-Db ("i is och rim, frusen,
steel"), 100-Da ("af is stelnade kjortel fällar"), 86-Ba ("haalasi h.h.").
16.-19. I-222-Da ("med den ijsen svalckade han"), -Ac ("hyyttelee"),
261-Aa. 20.-21. III-183-Bb ("at elden må tassna"), III-238-Ca ("at elden
må stillas"). 22.-23. III-183-Ba, 241-Ba ("stilla, dämpa dig du eld").
24.-27. II-396-Da ("göm i din askmörja"), III-183-Ba, I-163-Db.
28.-29. I-221-Db ("afkyl med is mörja"), 222-Cc.
# Niin kuin säkeiden 1-6 kommenteista ilmenee, loitsukliseillä on ollut käyttöä
tilannesutkauksina, ja päin vastoin. G:lle näyttää kertyneen epätavallisen
runsas valikoima palohaavain lääkintään liittyviä tekstivaihtoehtoja.
# Harvaa muinaisrunoa on aiheen merkitykseen nähden selvitelty yhtä
vajavaisesti kuin Tulen syntyä & Palaneen sanoja. Niiden puitteisiin voi
kuulua SKVR I-XIV:ssa noin 450 sivua hankalasti analysoitavaa kliseehyytelöä.
Säetutkimuksen kynnykselle on päästy Väinö Perttolan (1904) ja Kalevi Kaukosen
(1967) opintotöissä.
# Ennen julkaistuja tekstejä
# VI 3227, XII 6346. Maxenius 1733, 11; Lencqvist 1782, 81-82; MF 51; GSL
519-520. Sarajaksen mukaan (1956, 149-151) Maxenius olisi saanut savonmurteiset
loitsunsa Kuopion seuduilta. "Louhi Pohjolanemäntä" on kutsuttu avuksi
Kesälahdella (VII4 1758, VII5 3409, vrt. XIII 8971). Vrt. Tulen synnyn XV 252
kommenttia.
# VI 3262. Vrt. Niemi 1899, 20; GSL 456; XV 254:n kommentti. Lähivastineita
VII3 709 ja 710 Pälkjärveltä, XII 4490; GSL 467. Liittynee Tulen synnyn
kompilaatioon XII 4489.
# XII 4495; MF 14 > XII 4496; GSL 485. Lähellä Ilomantsin VII3 740 ja 746.
|