|
1 |
Iski tulta Ilmarinen,
|
|
|
2 |
välä(h)ytti Väinämöinen
|
|
|
3 |
[kolmella kokon sulalla,]
|
|
|
4 |
(kirjavalla kärmehellä,)
|
|
|
5 |
5 matavalla maan maolla
|
|
|
6 |
!! iski tulta tuiskutteli
|
|
|
7 |
pimiäsä Pohjolasa,
|
|
|
8 |
päällä pystyn pilven reunan,
|
|
|
9 |
rahin rautasen nenällä !!
|
|
|
10 |
10 Kirpa(i)si tulikipuna
|
|
|
11 |
päältä taivosen yhexän
|
|
|
12 |
läpi maan, läpi manuen
|
|
|
13 |
- tahto manto rejjälle revetä,
|
|
|
14 |
mannun kalvo katkiella.
|
|
|
15 |
15 !! Tuikahti tulisoroinen !!
|
|
|
16 |
!! vierähti tulikipunen !!
|
|
|
17 |
!! vjerähti tulisoronen
|
|
|
18 |
tuohon lietohon merehen -
|
|
|
19 |
poltti parmahat emolta,
|
|
|
20 |
20 rikko rinnat tyttäreltä !!
|
|
|
21 |
Nieli tuon tulisoroisen
|
|
|
22 |
sitte soloja sorva,
|
|
|
23 |
njeli tuon soloja sorvan
|
|
|
24 |
njeli tuon havia hauki.
|
|
|
25 |
25 Lohi haasto longotteli,
|
|
|
26 |
hauki haasto harvaisesti:
|
|
|
27 |
- [Liekö] vienossa vedessä
|
|
|
28 |
[minun kurjan nielijätä]?
|
|
|
29 |
Njemi njemeen uixentoopi
|
|
|
30 |
30 !! uixendoo, vuixendoo
|
|
|
31 |
tuskia tulen punaisen,
|
|
|
32 |
pakkoja Panulan neiton !!
|
|
|
33 |
Neitot neuvvoa pitäävi,
|
|
|
34 |
morsiamet kuihuttavi:
|
|
|
35 |
35 tehään nuotta nijnilöistä,
|
|
|
36 |
kanervainen keträtähän
|
|
|
37 |
yhtenä kesässä yönä.
|
|
|
38 |
- Vi(i)jjös juoxulla jokehen,
|
|
|
39 |
saatuos sarajaseen
|
|
|
40 |
40 !! samolla sarajaseen !!
|
|
|
41 |
Saatijn kaloja muita:
|
|
|
42 |
ihveniä, ahvenia,
|
|
|
43 |
tuimenia, taimenia.
|
|
|
44 |
Ej saatu [kaloa tuota],
|
|
|
45 |
45 jota vasten nuotta tehty.
|
|
|
46 |
Vipun Vapun poltettihin
|
|
|
47 |
saran salmen kannoxelle -
|
|
|
48 |
tuosta sjemenet sikisi.
|
|
|
49 |
Yöllä li[jk]ku lijnan kylvy ...
|
|
|
50 |
50 nopeasti nostettihin,
|
|
|
51 |
kepeästi ketträttihin;
|
|
|
52 |
verkot [veljesten kutomat],
|
|
|
53 |
kälysten käpyelemät,
|
|
|
54 |
lasten langoille panemat
|
|
|
55 |
55 !! akat ajnoillen panovat,
|
|
|
56 |
apexet ajdalle panovat !!
|
|
|
57 |
Kapeet kalalle läxi:
|
|
|
58 |
(vietiin vesille nuotta)
|
|
|
59 |
Liemon vienoon veteen.
|
|
|
60 |
60 Ve-ettiin, vennättiin
|
|
|
61 |
Liemon vienossa ve-essä,
|
|
|
62 |
saatiin sären kaloja,
|
|
|
63 |
ruotosia ahvenia
|
|
|
64 |
kapeen kalavesistä -
|
|
|
65 |
65 ej saatu [kaloa tuota],
|
|
|
66 |
tulen tuiman njeliätä.
|
|
|
67 |
Vijjään vesille nuotta,
|
|
|
68 |
satasilmä laineelle,
|
|
|
69 |
nurin [nuotta] potkittihin,
|
|
|
70 |
70 väärin veettiin apaja.
|
|
|
71 |
Ej saatu [sitä kaloa],
|
|
|
72 |
jota vasten nuotta tehty.
|
|
|
73 |
Joss tehnen ylevän nuotan,
|
|
|
74 |
nijn on mennyt alaihte;
|
|
|
75 |
75 [Joss tehnen] alavan nuot[an] ...
|
|
|
76 |
Uros aallo(i)sta yleni,
|
|
|
77 |
kolmen sormen korkukainen,
|
|
|
78 |
neljän peikalon pitunen,
|
|
|
79 |
hyyssä sukka, jäässä kengä,
|
|
|
80 |
80 iho kaikki iljammeessa.
|
|
|
81 |
Tuo ruo[h]ti käsil ruveta ...
|
|
|
82 |
Saatijn kalanen karhi,
|
|
|
83 |
saatijn halia hauki,
|
|
|
84 |
vijlttijn halia hauki ...
|
|
|
85 |
85 sivuttihin si[i)an vatsa,
|
|
|
86 |
vi[j]lasi solevan sorvun ...
|
|
|
87 |
Uros aallo(i)sta yleni,
|
|
|
88 |
purki tuo sinikeräsen,
|
|
|
89 |
sinikerän siuoteldu,
|
|
|
90 |
90 [löyttihin punakeränen,]
|
|
|
91 |
purettu punakeränen.
|
|
|
92 |
Löysi tulisoroisen
|
|
|
93 |
!! löytääpi tulisirusen !!
|
|
|
94 |
si(jj)an suolen sykkyrästä,
|
|
|
95 |
95 kolmannesta koukkurasta
|
|
|
96 |
!! kolmen koukeron takoa !!
|
|
|
97 |
Sijtä kijjätti kipinän
|
|
|
98 |
tuonne toisihin tupihin.
|
|
|
99 |
Tuollapa tuli pysyyvi
|
|
|
100 |
100 mjesten nuorten kukkaroissa,
|
|
|
101 |
palavissa pakkuloissa,
|
|
|
102 |
koivun kuorissa kovissa.
|
|
|
103 |
Tukala on tuletta olla ...
|
|
|
| |
1.-2. I-234-Bb, I-243-Da ("åska-väder Guden Thor liungade, slog eld"),
III-287-Ac; MF 4, 19, 100. 4.-5. MF 4, II-156-Aa ("med en krypande
orm"). 6.-9. III-177-Ca ("flintade eld, at det dambade, gnistrade
efter"), II-435-Ca ("på den tjocka moln kanten"), 442-Cb ("på ändan af lång
sätet"). 10.-14. I-423-Ab ("kirppusi, kirpuisi"), III-110-Da ("åfvan ifrå
n 9. himlar"), II-150-Bb ("jordskärpan, ytan"); vrt. XV 61:15-16. 15.-20.
III-175-Ca, 314-Ab, 66-Ca ("eldgnistan tildrade"), II-331-Ab ("brände up
brösten för modren"), 481-Ba ("rijpoi"), III-208-Da ("sönder krossade brösten
af flickan"). 21.-24. III-68-Ac, 62-Cb ("den smala, aflånga fisken"),
I-122-Aa ("den glupska gäddan svälgde -"). 25.-28. II-100-Aa ("språkade
med öppet gap, långsamt"), I-89-Ca, 114-Bb, III-311-Cc ("i det stilla lugna
vatnet" - vrt. I4 281:49-51). 29.-32. II-249-Cc ("simmar ifrån udd til
udd"), III-214-Cb. 33.-37. I-480-Da, II-251-Ab ("en not bindes af bast
trådar"), I-327-Cb ("en not af liung"), 395-Cc. 38.-40. I-288-Da,
III-16-Dc ("kasta å den hvassrika stranden - skyndsamligen i rörvijken"),
310-Dc ("vijjys"). 41.-45. III-176-Ca, I-227-Ca, II-249-Bb ("som svälgdt
den häftiga elden"), III-275-Cc. 46.-48. III-335-Da ("brändes i hast med
svedjande til lijn land - på Viro eller aesthiskt vijs"). 49.-54.
II-86-Aa, 260-Db ("pellava liko - snart togs up i från Rötan"), 264-Ca,
I-391-Da ("det spans behändigt"), I-368-Cb ("nät upkastadt af svägerskorne"),
II-325-Ac. 55.-56. I-14-Bc ("kasta up notan, at bindas"), I-26-Bc
("nuottaa - kasta up notan til bindning"). 57.-64. (MF 36 & 49)
I-333-Dc, II-71-Ba ("på de lugna sjöarne"), III-300-Ca&Da, 311-Cc, 292-Bc,
29-Cc ("man fick mört fisk"), II-507-Ba ("knottriga abborar"). 65.-66.
II-249-Bb ("som svälgdt den häftiga elden"). 67.-68. III-310-Db
("vijähän - notan föres ut, kastas på varppen"), - Da ("vijjän - ut til
sjöss"), III-18-Ba, II-36-Ab ("sata Laus - den monghundra maskoge, not
maskor"). 69.-70. II-399-Ac ("sparkades öfver ända, afvigt"), I-26-Aa
("varpet drogs orätt, illa"). 71.-72. III-275-Cc, vrt. II-249-Bb.
73.-75. III-368-Da ("hög not arm, djupt nät", I-18-Ba ("alava nuotta").
76.-78. (MF 106 > VI 3214 ja XII 4505.) III-368-Ac ("steg ifrån vå
gorne"), I-457-Bc, II-386-Dc. 79.-81. I-221-Db ("i is och rim, frusen,
stel"), 232-Aa&b ("i slemm, sliddrig som fisk eller upsmält rim frost"),
II-507-Bb ("tordes gripa med bara händer"). 82. I-316-Ab ("aliis kari
l. karhu, äkeä suuri kala, iso peto - Fennorum ipsissima
interpretatio hujus vocis - en krampfisk, torpedo"), 338-Da&b.
83.-84. I-99-Ac. 85.-86. III-56-Ba ("upfläktes, upskars, rensades"),
68-Ba ("fläkte up den sköna sarfven"). 87.-91. III-368-Ac, II-421-Cb
("upvecklade det blåa nystanet"), III-56-Bb ("uplöst, utredd - upfläkt, som en
fisk"), II-421-Cc ("upredt"). 92.-96. I-466-Ba ("ifrån den 3de
tarm bukten"), III-52-Bc, 95-Dc ("ifrån sijkens tarmfåll, bukt knut"),
I-466-Ba. 97.-103. I-407-Bb ("hastade en gnista"), II-316-Ac ("elden
förvahras i elddohn i fnösk och tunder"), III-177-Db ("det är ledsamt at vara
utan eld").
# Tulen synty & Palaneen sanat ovat ilmeisesti olleet käyttörunoutta, jota
jo Porthanin ja Gananderin avustajat kopioivat toisiltaan ja yhdistelivät
omiksi koosteikseen. Martti Haavion kokoamat MF-sitaatit XII 4492-4505
valaisevat, miten moneen suuntaan loitsun toimijat ja rekvisiitta oli eriytetty
jo 1700-luvulla. Silmäänpistävää on mm. preesensin ja imperfektin vaihtelu XV
248:n voittopuolisesti savokarjalaisessa pohja-aineksessa. Gananderin koko
aineiston jaottelu (esim. Ylä-Savon contra Tohmajärven seudun lavealle
haarautuneiden traditiovastakohtien varaan) vaatisi koko monituhatsäkeisen
vertailuaineiston lähdekritiikkiä ja detaljianalyysia.
|