skvr15102450
Ganander, Christfrid
1786

Metadata

COL: Kristfrid Ganander.
ID: 245.
INF:
LOC:
OSA: XV
SGN: Nytt Finskt Lexicon
TMP: 1786

    1  Homma, Kimmain kuningas
    2  - - -
    3  (Hikoovako Hijjen Ruuna,
    4  kastuuko Manalan karvas ...)

1. MF 17 ("skulle stämma blod"); I-177-Dc ("de Kimbrers kung - Run."), 415-Ab ("en af de kimbrer - Cimbriae rex"). 2.-3. MF 18 > XII 4070 ("Hysis häst - - var en underjordisk häst, hvarpå reds til blåkulla efter smörjor, då man blifvit sårad af järn"). - 1. säe on ehkä kuulunut Rudbeckin ja Jusleniuksen Cimmeria-teorian todisteisiin. 3. säkeessä kenties alkuaan tarvas. Osa MF:ssä eritoten raudansyntyyn liittyvästä erisnimipaljoudesta kertonee jonkun arvovaltaisen rudbeckiläisen fantisoinnista. # Runot 241-245. XV 241-42-sommitelmat koostuvat etupäässä Savo-Karjalalle ominaisista loitsukliseistä ja katkelmista, jollaisia jo 1700-luvulla voitiin viljellä moninaisina yhdistelminä ja vaihtelevissa yhteyksissä. Verensulkusanat näyttävät sekä eläinten että ihmisten lääkinnän keskeisenä välineistönä kiinnostaneen Eläinden Tauti-Kirjan tekijää siinä määrin, että hän on kysellyt niitä kerran toisensa jälkeen. MF:ssa toistakymmentä raudan synnyn ja verensulkusanain sitaattia varustetaan kansanlääkintää palvelevalla osoitteella. Mutta varmaan myös Porthanin julkituoma käsitys, että runsaalla vertailuaineistolla on arvoa runojen rekonstruoinnissa, selittää, miksi G. siteeraa mm. hakusanojen lummes, rapahdun, turpas yhteydessä lukuisia saman säkeen tai aihelman vaihtoehtoja. # Ennen julkaistuja tekstejä: # Arwidsson & Bergh 488:a:4 > VI 3333, vrt. Niemi 1897b, 34-35 ja GSL 437-439. Ganander on paloitellut tätä edelliseltä polvelta säilynyttä tekstiä mytologiaansa: MF 77 > XII 4079; MF 48 > XII 4072; MF 55 > XII 4075; MF 57 > XII 5370 jne. Sanakirjaan poimitut noin 60 esimerkkilausetta valaisevat mm. G:n horjuvaa käsitystä oikeasta savolaisortografiasta: esim. "ättei päsek päifvinähän, selviek sinä Ikänä" korjataan "ettei pääse päivinähän, selviäk sinä ikänäk" (II-344-Ca); vastaavasti "vä pällen lämmen lächti, kulta lummeck luikauta" saa ensin asun "veä päällen lemmen lehti, kulta lumme luikahuta" (II-59-Bb), sitten "veäk päälle lemmen lehti, kulta lummek luikahutak" (II-114-Cb). # MF 11 > XII 4068b; ortografialtaan horjuva rinnakkaiskopio: XII 4066, vrt. GSL 485. Pieksämäen VI 3398 on muisteltu MF 11:n pohjalta. Jos Gananderin säe tukis multa turppailla on alkuperäisempi kuin XII 4066:n tukis mullan turpeilla,G:n teksti periytynee läntisimmästä Suomesta. Se kuuluu sanakirjatyön loppuvaiheessa tulleisiin aineksiin - Laitilan pappi Juhana Helsingberg on tunnistanut omikseen muodot turvas: turppan (III-195-Db, 194-Cb). - Turve ja sammal kuuluvat veren sulkuun myös Vienassa: I4 130, 173, 175, 185, 195, 203 - voide on niiden moderni vaihtoehto.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contained in poems