|
|
1 |
Vuoresta vein sikiä,
|
|
|
|
2 |
tulen synty [taivahasta],
|
|
|
|
3 |
rauvan synty ruostehesta.
|
|
|
|
4 |
Ohhos sinua, rauta raukka,
|
|
|
|
5 |
5 [kyllä] tjedän, [kusta tulit,]
|
|
|
|
6 |
kusta synnyt ja sikeisit.
|
|
|
|
7 |
[Talvet] kuljet tallaellen,
|
|
|
|
8 |
!! Talvet sinä tallaelet !!
|
|
|
|
9 |
[kesät läikyt lähtehissä,]
|
|
|
|
10 |
10 suoon navoilla, maan navoilla,
|
|
|
|
11 |
venyt vehnässä tahassa ...
|
|
|
|
12 |
- - -
|
|
|
|
13 |
[Kokonansa kolme Neitä,
|
|
|
|
14 |
koko kolme morsianda]
|
|
|
|
15 |
lypsi maahan maitoansa,
|
|
|
|
16 |
15 tiputti nisuxistansa.
|
|
|
|
17 |
Kolme (oli) neittä Luonnotarta:
|
|
|
|
18 |
(yxi lypsi mustan majjon,
|
|
|
|
19 |
toinen valkian valotti,
|
|
|
|
20 |
kolmansi punasen majjon.
|
|
|
|
21 |
20 Joka valkian valotti,
|
|
|
|
22 |
sijt on tehty rääkyrauvvat;
|
|
|
|
23 |
jokapa punasen p[u]otti,
|
|
|
|
24 |
sijt on tehtynä teräxet;)
|
|
|
|
25 |
joka lypsi mustan majjon,
|
|
|
|
26 |
25 (sijt on tehty mellot rauvvat).
|
|
|
|
27 |
!! Joka lypsi mustan majjon,
|
|
|
|
28 |
[siit on tehty] melto rauta.
|
|
|
|
29 |
[Mikä on] veren sekainen
|
|
|
|
30 |
sijt on tehty rääsyrauvvat.
|
|
|
|
31 |
30 Yxi neitzy keskimmäinen
|
|
|
|
32 |
maidon valkian valotti,
|
|
|
|
33 |
sijt on tehtynä teräxet !!
|
|
|
| |
1.-3. III-308-Cb, 98-Ac, II-506-Cb ("järnets uphof af råst").
4.-6. II-281-Cc, III-45-Ac ("hvadan du är hemma"). 7.-9.
III-114-Dc, [XII 3903]. 10. II-228-Ca ("i kärr hymplar, jordhögder, midt
i ödemarcken" - Gadd 1767, 7: "suon sisäldä, maan navalda, masta keski
korkiasta"). 11. III-294-Dc ("i.e. nisu taikinassa, Run. om myr järn -
du var seeg som hvete deeg"). 12.-15. [Gadd 1767, 7] II-256-Db, 256-Ac
("nisuxiahan"), III-154-Aa ("stillare fecit"). (16.-25. MF 52 > XII
4073.) 16. II-119-Cb ("tre naturens möjor"). 22. ("piiotti").
24. II-143-Bb ("pro maidon"), 26.-27. II-143-Bb, 167-Dc
("segt, godt, väl artadt järn"), 467-Da ("Räsä rauta"). 28.-29.
III-302-Da ("sangvine mixtu"), II-463-Bc&,Ca ("som ej håls i hoop").
30.-31. I-397-Ab ("en af de medlersta, eller medelåldriga Jungfrur"),
III-256-Da, 302-Da. 32. III-142-Dc ("däraf äro ståhlen giorda").
# Porthanin De Poësi Fennica -teoksen päätäntöruno jäi pois
aiemmista SKVR-osista, ehkä siksi että juuri sen edellä (PF 379) P. selostaa
kokeilemaansa tekstikriittisen vertailun oletusta: jos suhteuttaa saman runon
eri tekstejä toisiinsa, on mahdollista palauttaa ne ehjempään ja luontevampaan
asuun. Annamari Sarajas on yrittänyt säkeen tarkkuudella osoittaa, mistä
neljästä eri lähteestä P. sommitteli koosteen (1956, 267). Esim. säkeet 1.-12.
nojaavat tekstiin, jota P. A. Gaddin oppilas C. R. Giers siteerasi
väitöskirjassaan v. 1767 todisteena Suomen pakanuudenaikaisesta metallien
käytöstä (Sarajas 1956, 195-197, vrt. VI 3274 ja 3273). Sommittelun
harkinnanvaraisuutta kuvaa esim. säkeen "Rauta Rehki, kulta kilpi"
sijoittuminen Porthanin koosteessa viimeiseksi säkeeksi (jäljessä "etc.", PF
381), mutta Gananderin mytologiassa jakson alkusäkeeksi (MF 77). Yleensä
Ganander katkoi ja hajotteli tuntemiaan Raudan sanoja MF:n eri hakusanojen
yhteyteen (vrt. SKVR XII 4068-4081); tuntemistaan alkuperäisteksteistä hän
sanakirjan esimerkkilauseiksi poimi säkeitä, jotka usein valaisevat runon
murreasua ja käyttöyhteyttä luotettavammin kuin eri runokoosteet. Niinpä edellä
"vein", "rauvan", "majjon" ovat todisteita jonkin runkotoisinnon itämurteisesta
alkuperästä.
# Ehkä kiistattomin itäinen vastine löytyy Pielisjärveltä: VII3 496 tarjoaa
vertauskohdan XV 233:n säkeille 12.-32.; sen loppujakson suhteen vrt. tekstiä
XV 241.
|