|
|
1 |
Humalainen huppeloinen
|
|
|
|
2 |
kyinä maahan kylvettihin,
|
|
|
|
3 |
[viholaisa] viskottihin.
|
|
|
|
4 |
osman pellon pengerehen,
|
|
|
|
5 |
5 [karjalan nijtyn kanten.
|
|
|
|
6 |
Tolta nousi nora vöinä,
|
|
|
|
7 |
kasvoi köysi kainalossa,]
|
|
|
|
8 |
kuusisa kuvatteleixen,
|
|
|
|
9 |
närehisä näytteleixen
|
|
|
|
10 |
10 !! kuusissa kuvastelexen,
|
|
|
|
11 |
[näreisä] näyttelexen !!
|
|
|
|
12 |
Neityt Maaria Emoinen
|
|
|
|
13 |
hjeroi kahta kämmendähän,
|
|
|
|
14 |
nykersi [målembiahan].
|
|
|
|
15 |
15 Kaatu kuola karjun suusta,
|
|
|
|
16 |
kino porsahan kiasta;
|
|
|
|
17 |
kapo kanto kaiheinsa,
|
|
|
|
18 |
toi impi ituisiansa.
|
|
|
|
19 |
[Tost on syndy syndynynnä.]
|
|
|
|
20 |
20 !! Sijtä eppä synty synty,
|
|
|
|
21 |
sijtä eppä suku sikisi !!
|
|
|
|
22 |
Neljä neittä kävi tjetä,
|
|
|
|
23 |
[koki kolme morsianta].
|
|
|
|
24 |
(Yxi lypsi mustan majjon,
|
|
|
|
25 |
25 toinen valkian valotti,
|
|
|
|
26 |
kolmansi) veren sekaisen,
|
|
|
|
27 |
neljänsi rusapan majjon.
|
|
|
|
28 |
!! Joka lypsi mustan majjon !!
|
|
|
|
29 |
[siit on tehty] melto rauta;
|
|
|
|
30 |
30 (joka valkian valotti,)
|
|
|
|
31 |
sijt on tehtynä teräxet;
|
|
|
|
32 |
[joka mun veren sekaiset,]
|
|
|
|
33 |
valettuna räkyliä;
|
|
|
|
34 |
[joka mun] rusapan maidon,
|
|
|
|
35 |
35 sit on vaskia] valettu,
|
|
|
|
36 |
[kuparia kuraheltu].
|
|
|
|
37 |
Väsi vita Väinen poika,
|
|
|
|
38 |
!vainästä sinun väkensi,
|
|
|
|
39 |
!vainähen sinä vähenet,
|
|
|
|
40 |
40 Turjan tunti pahtahaseen,
|
|
|
|
41 |
Sarjan salmen suuhun.
|
|
|
|
42 |
Isk[e] tulta, Ilmarinen ...
|
|
|
| |
1.-3. I-198-Cb, 207-Ac&Ba ("den i hoop krullade humblan"), 545-Da
("såddes i jorden, som ormar"), III-342-Ab. 4. II-297-Cc ("i den med gå
nger eller fårar tilredde åker brincken"). 8.-9. I-529-Cc ("klifver up,
klänger, visar sig i granarne - om humlan, som klänger sig up efter
störarne - steen"). 10.-11. I-529-Cc ("klänger sig i granarne"),
II-243-Ab. 12.-14. I-60-Bc, 154-Dc ("gned, gnuggade båda flathänderne
til hopa"), II-277-Ca. 15.-16. I-503-Ba ("drägel fradgan dröp af
fargaltens mungipar - dräglet af grisgapet") - Berghin käsikirjoituksessa "kotu
kuola" = koottu kuola? 17.-18. I-334-Ac ("imbi itujansa"), 247-Cc
("Jungfrun hämtade sin utgrodde malt"). 20.-21. III-98-Ba ("dädan är
visserligen din första origie"). 22. II-243-Ca (Bergh: "käfvi tietä
neitä näliä"). 24.-27. (MF 52,) III-302-Da ("blod blandadt"), II-509-Ba
("idem ac Ruskia"). 28.-29. II-143-Bb, 167-Dc ("segt, godt, väl artadt
järn"), 467-Da ("Räsä rauta"). 30.-31. (MF 52,) III-142-Dc ("inde enatus
fuit chalybs"). 32.-33. II-466-Aa ("man har gutit tackplåtar kallbräkt,
rödbräkt järn"). 34.-35. II-509-Ba, III-249-Ab. 37.-39.
III-282-Ac ("starck Otter - Väinämöises afföda"), MF 105, 242-Bb ("sätt ut din
yttersta kraft"), 241-Cb ("där minskas du - vid. vainastan"). 40.-41.
III-192-Bb ("fyrbåk, känningar för sjöfarande, Columnae Herculis"), 184-Cc ("i
det trånga sundets mynning"). 42. I-234-Bb, 243-Da.
# Hakasulkutäydennykset nojaavat 38-säkeiseen "Humalan Syndy" -tekstiin, jonka
Arwidsson löysi Suonenjoen kappalaisen K. F. Berghin hallusta (Niemi 1897b,
55-56 > VI 60). Vähin poikkeuksin Berghin käsikirjoituksen ja G:n tekstit
polveutuvat samasta varhaisesta itäsuomalaisesta kollaasista. Edellisen
ortografia on vanhakantaisempaa kuin Gananderin, mutta G. on säilyttänyt
Berghin käsikirjoituksesta poistettuja vivahteita. Vainajakeskeinen
runontulkinta lienee säkeissä 38-39 houkutellut G:n eriskummalliseen
äänteenmuutokseen väinä- > vainä-. Ruotsinkielinen idealähde
pulpahtaa näkösälle G:n siteeraamassa riimissä "Väinen poika - starck Otter //
Väinättär - Väinämöises dotter" (III-282-Ac).
|