| |
1.-3. III-411-Bc ("aliis Pupuri"), 382-Ab ("vid brädden,
finitimus"). 4.-5. II-43-Ca ("om somrarne sqvalpas du i källorne").
6.-7. I-157-Ab ("hijlet jotka liedesä hehkaa, rehottaa, hehottaa hyvin
ylös"), II-463-Db ("ask och glödmörja"). 8.-11. II-318-Cb, I-467-Ca ("at
den bistra kölden må ej komma åt, at skada"), 462-Bc, 547-Dc ("väkevä pakkanen,
jolla ei ole armoa"). 12.-16. I-60-Bc, III-228-Ba ("lauha joka lämmittää
- satais - varma regn moln"), 17-Cb ("gif en värmande dryck"), II-43-Cc ("til
den klara källan, som polrar, går i små vågor"). 17.-19.
III-228-Ac&b ("i varma dun bädden"), 147-Ca, 143-Bb ("terhannessa"). -
Arwidsson & Crohns 486:10:5 > Niemi 1899, 12-13 > VI 3605
(tekstikriittiset alanootit). Vrt. MF 66 > XII 3894, jossa toistuu säkeiden
8 & 11 tautologia.
# Runot 225-227. Pakkasen luvun eri muunnelmina on talviteiden varsilla
tunnettu sekä yleissuomalaisia että harvinaisempia mytologismeja. Tekstin 225
eri elementtien yhteenkuuluvuudesta ei ole varmuutta, mutta "puista
ensimmäisen" pajun, käärmeen, Magna Mater -myytin sekä pakkasen synnyn kesken
näyttää solmiutuvan samoja yhteyksiä, jotka askarruttivat Krohnia (1917,
132-138) ja Haaviota (1967, 364-365). Tekstin 226 ruunanraato-aihelma on
savolaista tyyppiä (vrt. VI 3590 Varkaudesta; Krohn 1917, 135). Säkeet 8-19
nojannevat Kyyjärven - Viitasaaren - Rautalammin traditioon (IX4 203-229). Säe
20 on yllä tulkittu VI 3604:n ja MF 40:n linkiksi; A. R. Niemi puolestaan
noudatti tuntemattoman kirjurin osviittaa ja siirsi "Mot skiöld"
-loitsutoisinnon (VI 3604) 9 viimeistä säettä "Då Boskap utsläppes"
-loitsutekstin (VI 5313) yhteyteen. Kyseessä lienee eri tahoilta kertyneiden
ainesten varhainen kompilaatio. Teksti 227 on ollut G:n näkyvillä paitsi
kansanomaisena myös stilisoituna kehitelmänä (alun yläilmaiset kertosäkeet,
riimittely säckihin - rättihin, säkeen 16 ylivahva alkusoinnutus). Pohjateksti
ehkä Kontiolahden seuduilta (vrt. VII3 199-200).
# Ennen julkaistuja tekstejä:
# MF 19 > XII 3892 ja 3891, vrt. GSL 490. Hyrynsalmen - Suomussalmen
perinnettä (XII 3936-3942).
# MF 38 > XII 3893, vrt. GSL 493. Säkeeseen "Kiiron koskessa kovassa"
liittyy selitys "en strid forss i kallaste Lappland" (I-410-Ab); säe "kipu
tyttö, Kijron neito" selitetään "furie - portvakter ska til skärselden"
(I-410-Ab, 418-Bb).
# MF 65-66 > XII 3894, vrt. GSL 502. Puolet säkeistä k-loppuisia - vrt. XV
352:n kommenttiin. Tämä paikannettavissa murrepiirteittensä (esim. vismoille,
ämmö, uuvin, tuotuvohon, pujettakohon) pohjalta. Vrt. myös Karja laitumelle XV
349 & MF 33-34.
# MF 73 ja XII 3890, vrt. GSL 464-465. Lähin vastine XI 1910 Ylihärmästä.
# VI 3603, vrt. GSL 465. Topeliuksen XII 3895-3896 alkupuoleltaan samaa pohjaa.
Lähinnä Sievin - Reisjärven - Pyhäjärven traditio: XII 3897-3907.
|