|
|
1 |
Yxi laulu laulettapa,
|
|
|
|
2 |
(runo cocohon coottu,
|
|
|
|
3 |
häävirsi hädäsä tehty,
|
|
|
|
4 |
sitte lausuttu laisa,
|
|
|
|
5 |
5 kamarisa) kaikutettu.
|
|
|
|
6 |
(Oudot kuuluvat kyläsä,
|
|
|
|
7 |
mainittavat mantereesa,
|
|
|
|
8 |
Pohjan pitkäsä peräsä,
|
|
|
|
9 |
lakialla laitumella,
|
|
|
|
10 |
10 vainiolla vaivaisella,)
|
|
|
|
11 |
Otavaisen olan alla,
|
|
|
|
12 |
Suuren karhun kainalossa,
|
|
|
|
13 |
(pienemmän perän takana.
|
|
|
|
14 |
Papit käyvät kingerissä,
|
|
|
|
15 |
15 herrat hengiä lukeevat,
|
|
|
|
16 |
asioita arvelevat,
|
|
|
|
17 |
kirjohinsa kirjottavat,
|
|
|
|
18 |
mitä Luckari luetti,
|
|
|
|
19 |
lausutteli Lagerbergi,
|
|
|
|
20 |
20 Junelius jutella taisi
|
|
|
|
21 |
miesten menost mokomain,
|
|
|
|
22 |
ackaväen asioista
|
|
|
|
23 |
ynnä pijkain keralla,
|
|
|
|
24 |
poikalasten laskun alla,
|
|
|
|
25 |
25 kuinga lugusa lujasti,
|
|
|
|
26 |
kirjasansa kijvahasti
|
|
|
|
27 |
enändyneet entisestä.
|
|
|
|
28 |
Ilman sitä iskeskeli,
|
|
|
|
29 |
pappi parahin paneli,
|
|
|
|
30 |
30 Junelius jutella taisi
|
|
|
|
31 |
Kylmäläsä kylläisesti,
|
|
|
|
32 |
Ahmasilla angarasti,
|
|
|
|
33 |
Särkijerfvellä) säristen,
|
|
|
|
34 |
(Juorkunasa) jouvutellen,
|
|
|
|
35 |
35 (Sangijervelä) samoten.
|
|
|
|
36 |
Uusi laatu uudistuupi
|
|
|
|
37 |
(Utajervessä jälistä:
|
|
|
|
38 |
pappi pahoja tekeepi,
|
|
|
|
39 |
luckari luvattomia,
|
|
|
|
40 |
40 Aspegreni arvosia,
|
|
|
|
41 |
Isacki) imehellisiä,
|
|
|
|
42 |
(magisteri mainioita).
|
|
|
|
43 |
Pi[i]jan kohta piirittäävi,
|
|
|
|
44 |
Paavolaisen paineleevi
|
|
|
|
45 |
45 Utajervesä ukisten
|
|
|
|
46 |
(lujan luckarin luvalla,
|
|
|
|
47 |
Aspegrenin avun alla,
|
|
|
|
48 |
joka pankolta parahin
|
|
|
|
49 |
pijan tiesi temmaella,
|
|
|
|
50 |
50 kantaa aivan kaunihisti
|
|
|
|
51 |
ison Isaakin iloxi,
|
|
|
|
52 |
papin pojan parahaxi,
|
|
|
|
53 |
kumppanixi kuuluisaxi
|
|
|
|
54 |
sanoin sanoilla näillä:)
|
|
|
|
55 |
55 - Mitäs pijka pijskuttelet?
|
|
|
|
56 |
Outo on yöllä yxin olla,
|
|
|
|
57 |
valju vaimotta elellä,
|
|
|
|
58 |
pijkaisetta pijskutella,
|
|
|
|
59 |
kumpanita kuskutella.
|
|
|
|
60 |
60 (Johon luckari lujasti,
|
|
|
|
61 |
kellon soittaja somaasti
|
|
|
|
62 |
lausui vielä lavialta:
|
|
|
|
63 |
- Herra hyvä hengellinen,)
|
|
|
|
64 |
pappi parvesta parahin,
|
|
|
|
65 |
65 (älä istu ikävässä,)
|
|
|
|
66 |
älä (surussa sukella,)
|
|
|
|
67 |
murehessa murristele!
|
|
|
|
68 |
(Siirrä silmäsi sivuhun,)
|
|
|
|
69 |
ohehensi (ojendele!
|
|
|
|
70 |
70 Ota pijka pivohisi,
|
|
|
|
71 |
Paavolainen paulohisi,
|
|
|
|
72 |
joka tässä täriseevi,)
|
|
|
|
73 |
sylissäsi sylkyttääpi!
|
|
|
|
74 |
Paina tätä pandiata,
|
|
|
|
75 |
75 (rusenna rumalla lailla,)
|
|
|
|
76 |
mjesten lailla mellikoitze(e)!
|
|
|
|
77 |
(Minä) suuta suljeskelen,
|
|
|
|
78 |
huulia (hyvin) hypistän,
|
|
|
|
79 |
polsterilla ponnistelen,
|
|
|
|
80 |
80 ettei äänehen ärähä,
|
|
|
|
81 |
parkaise pahan tavalla,
|
|
|
|
82 |
(josta herra hengellinen,
|
|
|
|
83 |
Lagerbergi laillinen)
|
|
|
|
84 |
unehensa uupununna
|
|
|
|
85 |
85 (sängysänsä) säpsähäisi,
|
|
|
|
86 |
(heräjäisi hembiästi,
|
|
|
|
87 |
unestansa uutterasti,
|
|
|
|
88 |
kuulis kummat korvisansa,)
|
|
|
|
89 |
tajuvaisi taidosansa
|
|
|
|
90 |
90 (oudot ohesa olevan
|
|
|
|
91 |
pimiäsä pirttisesä,
|
|
|
|
92 |
Sijran saaren saapuilla.
|
|
|
|
93 |
Vielä taitasi tavalla
|
|
|
|
94 |
vasta vastata vagasti, -
|
|
|
|
95 |
95 lausua lain edesä,
|
|
|
|
96 |
oikeudesa oppineesti)
|
|
|
|
97 |
solotella Suomen kjelen.
|
|
|
|
98 |
(Hyvä herra hengellinen,
|
|
|
|
99 |
pappi parvesta parahin,
|
|
|
|
100 |
100 opiltahan oikiambi,
|
|
|
|
101 |
magisterix mainittava)
|
|
|
|
102 |
piijan pihisti pikaisin
|
|
|
|
103 |
(Paavolaisen) pasmoitteli
|
|
|
|
104 |
(joutesansa joutusasti
|
|
|
|
105 |
105 Pienen Pirtin permannolla,
|
|
|
|
106 |
varsin laattian laella,
|
|
|
|
107 |
siltalauvan lavan päällä.)
|
|
|
|
108 |
Vuotehet (pahoin) pöhisit,
|
|
|
|
109 |
pehmityxet pemahtelit,
|
|
|
|
110 |
110 (sijvouxet singahtelit)
|
|
|
|
111 |
pijjan pjenen pinnistäisä,
|
|
|
|
112 |
polvillansa ponnistaisa,
|
|
|
|
113 |
(poikalapsen potkiessa,)
|
|
|
|
114 |
säärillänsä säristäisä,
|
|
|
|
115 |
115 vatustaisa varpaallansa.
|
|
|
|
116 |
(Pijka se pahoin parisi,
|
|
|
|
117 |
Paavolatar paisuneesti,
|
|
|
|
118 |
kiljahti kerran kijvahasti,
|
|
|
|
119 |
oiskahti omalla lailla,)
|
|
|
|
120 |
120 äänellänsä ärjyskeli,
|
|
|
|
121 |
vjelä haukkoi hambahilla,
|
|
|
|
122 |
(luckaria luun nenillä,)
|
|
|
|
123 |
lutisti lujalla lailla,
|
|
|
|
124 |
(ahnehella ahisteli.)
|
|
|
|
125 |
125 (Luckari lujasti lausu,
|
|
|
|
126 |
kellon soittaja somasti,
|
|
|
|
127 |
Aspegreni arvosesti,
|
|
|
|
128 |
Haukipudas) happamasti:
|
|
|
|
129 |
- Hevoimpa sinä elelet,
|
|
|
|
130 |
130 tapaelet tammottain,
|
|
|
|
131 |
orihittain osailet,
|
|
|
|
132 |
haukoiskelet hambahilla,
|
|
|
|
133 |
leuvvallansi leikkaelet,
|
|
|
|
134 |
huulillansi huvendelet.
|
|
|
|
135 |
135 (Mitäs tuosta tuotanehen
|
|
|
|
136 |
sinulle sitä enämmin,
|
|
|
|
137 |
ettäs aina etziskelet,
|
|
|
|
138 |
koet kostoa koota,)
|
|
|
|
139 |
viskoiskella vihojansi
|
|
|
|
140 |
140 minun päälleni pätöisen,
|
|
|
|
141 |
puolehen polosen pojjan?
|
|
|
|
142 |
(Anna herran) hepsutella,
|
|
|
|
143 |
(pappi-pojan painexella,
|
|
|
|
144 |
ison Isakin iloita,)
|
|
|
|
145 |
145 juputella (Junnin pojan,
|
|
|
|
146 |
mestarisen) meiskutella
|
|
|
|
147 |
(pimiäsä pirttisesä,
|
|
|
|
148 |
vagan laattian laella,
|
|
|
|
149 |
siltalauvan lappialla!
|
|
|
|
150 |
150 Mitä muuta muisteleisi,
|
|
|
|
151 |
ajatteli aivosansa,
|
|
|
|
152 |
saattaisi sanoa sitten,
|
|
|
|
153 |
lain edes laususkella.
|
|
|
|
154 |
"Ei sanat sanoin puutu,
|
|
|
|
155 |
155 virret veisaten vähene"
|
|
|
|
156 |
- sananlaskussa sanottu,
|
|
|
|
157 |
Suomen kielen sommiteltu.)
|
|
|
|
158 |
!! Suomen sanoin sommiteldu !!
|
|
|
|
159 |
Leikistä tosi tomahti,
|
|
|
|
160 |
160 (hypistyxistä hyminä,
|
|
|
|
161 |
kopristuxista kopina).
|
|
|
|
162 |
Pijka tuli pinderöxi,
|
|
|
|
163 |
(Paavolainen) panderoxi,
|
|
|
|
164 |
(vaimon kanto kaunihixi
|
|
|
|
165 |
165 varsin vaimoin tavalla,
|
|
|
|
166 |
ackain ajan mualla
|
|
|
|
167 |
kantavaisten kaltaisexi).
|
|
|
|
168 |
Pijka pijkahan pirahti,
|
|
|
|
169 |
(tytär ?nuori tyttärehen,
|
|
|
|
170 |
170 joka kuollunna kohusta
|
|
|
|
171 |
tuli ilmahan ijäti.
|
|
|
|
172 |
Ennen tätä ennusteli,
|
|
|
|
173 |
äiti parka äänetteli:
|
|
|
|
174 |
- Rouvaxi minä rupean,
|
|
|
|
175 |
175 emännäxi ennättelen
|
|
|
|
176 |
papin pojallen parahan,)
|
|
|
|
177 |
kirkkoherran heimolaisen.
|
|
|
|
178 |
(Emmä aina astuskele,
|
|
|
|
179 |
lian päällä lijkuskele)
|
|
|
|
180 |
180 engä nijtulla nirise
|
|
|
|
181 |
suolla sorkkia vetele,
|
|
|
|
182 |
suovan päällä sonnustele,
|
|
|
|
183 |
haravalla haparoitze.
|
|
|
|
184 |
(Vielä mä tulen tupahan,
|
|
|
|
185 |
185 kamarihin kaunihisen,)
|
|
|
|
186 |
kappaelen kaunihisti,
|
|
|
|
187 |
(siellä istun iloisani,)
|
|
|
|
188 |
sormihanskoissa (somasti
|
|
|
|
189 |
ison ickunan edessä,)
|
|
|
|
190 |
190 pöydän pääsä pöyhkiänä,
|
|
|
|
191 |
(ison Isakin ilona,)
|
|
|
|
192 |
hyvän herran hembiänä.
|
|
|
|
193 |
Mutta muuot mulkkausit,
|
|
|
|
194 |
aivotuxet (aukenivat),
|
|
|
|
195 |
195 kohta toisin tommertuvat.
|
|
|
|
196 |
Vasta juttu julkeneepi,
|
|
|
|
197 |
ojkeudet olkeneepi,
|
|
|
|
198 |
käräjät kätehen käyvvät,
|
|
|
|
199 |
(jossa rinnan rijdellähän,
|
|
|
|
200 |
200 lakiasti lausutahan
|
|
|
|
201 |
ison tuomarin tuvassa,
|
|
|
|
202 |
kamarisa kaunihissa,
|
|
|
|
203 |
lain lukian luvalla,
|
|
|
|
204 |
suuren herran suosiolla,
|
|
|
|
205 |
205 tupaisessa tuttavassa,
|
|
|
|
206 |
salisessa saapuilla.
|
|
|
|
207 |
Lausui herra hengellinen,
|
|
|
|
208 |
pappi parvesta parahin,)
|
|
|
|
209 |
muitteraxi muistettapa,
|
|
|
|
210 |
210 mestarixi mainittapa:
|
|
|
|
211 |
(- Hyvä tuomari tuvassa,)
|
|
|
|
212 |
herra pöyhkä pöyvän pääsä,
|
|
|
|
213 |
(lautamiehet lakeimmat,
|
|
|
|
214 |
en tunne tätä tytärtä,
|
|
|
|
215 |
215 pijkalasta pienimmäistä,
|
|
|
|
216 |
joka tässä joutilassa
|
|
|
|
217 |
seisovi sepän tavalla,
|
|
|
|
218 |
puhuvi pahalla lailla.
|
|
|
|
219 |
Kustas kurja kuljeskelet,
|
|
|
|
220 |
220 vaimon alku astuskelet,)
|
|
|
|
221 |
iloissasi ilkamoitet?
|
|
|
|
222 |
(Aivotko sinä akaxi,
|
|
|
|
223 |
ikävöitkö ihanaxi
|
|
|
|
224 |
minulle mitä enämmin?
|
|
|
|
225 |
225 Eikös ilman istuskella,
|
|
|
|
226 |
asioita ajatella,
|
|
|
|
227 |
tehdä työtä työn ajalla?
|
|
|
|
228 |
Ajeskella askareensa
|
|
|
|
229 |
olisi otollisembi,
|
|
|
|
230 |
230 kaunihimbi katzeskella
|
|
|
|
231 |
kuin käräisä käyskennellä,
|
|
|
|
232 |
oikeudessa oleskella,
|
|
|
|
233 |
olla tuomarin tuvassa,
|
|
|
|
234 |
eessä ison isännän,
|
|
|
|
235 |
235 assessorin arvan alla.
|
|
|
|
236 |
Mixikäs tulit tupahan,
|
|
|
|
237 |
mixi pirttihin pirahit,
|
|
|
|
238 |
paneusit pankon päälle?
|
|
|
|
239 |
Sano kuitengin sanasi,)
|
|
|
|
240 |
240 puhehesi pullikoitze,
|
|
|
|
241 |
(varsin vastoa) vagasti!
|
|
|
|
242 |
(Pijka vastasi) vagasti,
|
|
|
|
243 |
(tytär lausui) tylymmästi:
|
|
|
|
244 |
(- Hyvä herra hengellinen,
|
|
|
|
245 |
245 pappi parvesta parahin,)
|
|
|
|
246 |
sinä muita muitterambi
|
|
|
|
247 |
(asioisasi alati,
|
|
|
|
248 |
etkös muista muinosia,
|
|
|
|
249 |
etkös tajua takaisin,
|
|
|
|
250 |
250 kuingas keskellä kevättä
|
|
|
|
251 |
huikentelit huhtikuusa,
|
|
|
|
252 |
huikentelit, hulluttelit,
|
|
|
|
253 |
kuin minä pankolla parisin,)
|
|
|
|
254 |
vilun käsissä vikisin,
|
|
|
|
255 |
255 koskas somaasti solotit,
|
|
|
|
256 |
(Sijran silalta sivelit,
|
|
|
|
257 |
rapisit rahin edesä,
|
|
|
|
258 |
pitkin pirtin permantoa,
|
|
|
|
259 |
päällä mahani makaisit,)
|
|
|
|
260 |
260 ritistelit rinnoillani,
|
|
|
|
261 |
lapsen kohtuhun kokoisit,
|
|
|
|
262 |
pijjan ponnistit povehen
|
|
|
|
263 |
(luckarin lujan ohessa,
|
|
|
|
264 |
Aspegrenin avun alla,
|
|
|
|
265 |
265 kellon soittajan somahan?
|
|
|
|
266 |
Herra sanoi hengellinen,
|
|
|
|
267 |
pappi vastasi vakainen:)
|
|
|
|
268 |
- Mitäs pijka pijskuttelet,
|
|
|
|
269 |
(vaimon alku) ammottelet,
|
|
|
|
270 |
270 (huoskelet huono parka?
|
|
|
|
271 |
Mixis soimasi sovitit
|
|
|
|
272 |
minuhun mitä paremmin,
|
|
|
|
273 |
päätit päälleni kovasti,
|
|
|
|
274 |
lukitzit lujalla lailla?
|
|
|
|
275 |
275 Kukas nosti nopiasti,
|
|
|
|
276 |
käsillänsä käpiästi,
|
|
|
|
277 |
alas pankolta asetti?
|
|
|
|
278 |
Kuka kantoi kaunihisti,)
|
|
|
|
279 |
vuotehellen vuovaeli,
|
|
|
|
280 |
280 se taisi sinun (tasata,)
|
|
|
|
281 |
pijka parka paneskella,
|
|
|
|
282 |
(taitavasti taputella,)
|
|
|
|
283 |
sopivasti solotella.
|
|
|
|
284 |
Unessa minä ukisin,
|
|
|
|
285 |
285 väsyxissäni väkisin,
|
|
|
|
286 |
ohellani oleskelin,
|
|
|
|
287 |
kylkiäni kynsiskelin.
|
|
|
|
288 |
(Embä minä ensingähän)
|
|
|
|
289 |
kuullu (luckarin kuhua),
|
|
|
|
290 |
290 pigan l. pijjan vagan vaivantoa,
|
|
|
|
291 |
(Paavolaisen) parundo(ta,
|
|
|
|
292 |
josei herra hengellinen,
|
|
|
|
293 |
Lagerbergi laittamatoin
|
|
|
|
294 |
olisi osannut kuulla,
|
|
|
|
295 |
295 kuinga luckari lujasti,
|
|
|
|
296 |
Aspegreni ankarasti)
|
|
|
|
297 |
kutkutteli kumppanita,
|
|
|
|
298 |
syrjähäistä syhytteli,
|
|
|
|
299 |
siivottomasti siveli,
|
|
|
|
300 |
300 pijka parkoa pihisti.
|
|
|
|
301 |
(Tähän herra hengellinen,
|
|
|
|
302 |
Lagerbergi laillinen
|
|
|
|
303 |
vastaisi valansa päälle,
|
|
|
|
304 |
saneli sanoilla näillä:)
|
|
|
|
305 |
305 - Emma tjedä ensingähän
|
|
|
|
306 |
(asioita aikusia,
|
|
|
|
307 |
engä muista muinosia,
|
|
|
|
308 |
meiningeitä mennehiä,
|
|
|
|
309 |
joita) saattasin (sanua,
|
|
|
|
310 |
310 selitellä selkiästi,)
|
|
|
|
311 |
puhuxella (puhtahasti.
|
|
|
|
312 |
Istuisani iltasella)
|
|
|
|
313 |
tupakkia tupruttelin,
|
|
|
|
314 |
savuruokoa rutuisin
|
|
|
|
315 |
315 pijpullani pjenosella,
|
|
|
|
316 |
(pijpun kaxi kaunihisti.
|
|
|
|
317 |
Sitten) panin palliolleni,
|
|
|
|
318 |
(sitten) lujlleni lusahin,
|
|
|
|
319 |
selkäpijlleni pirahin,
|
|
|
|
320 |
320 (lavan päälle laskeusin,
|
|
|
|
321 |
sängyhyn) särähtämättä,
|
|
|
|
322 |
(vuotehelle) voihkamata,
|
|
|
|
323 |
(josa) uni (uutterasti)
|
|
|
|
324 |
torkun päälle pällähtääpi.
|
|
|
|
325 |
325 (Isacki iso isäntä,
|
|
|
|
326 |
pappi parvesta parahin,
|
|
|
|
327 |
mestarixi mainittava,
|
|
|
|
328 |
luckarin lujan keralla
|
|
|
|
329 |
istuupi iloisten) lailla,
|
|
|
|
330 |
330 rjemullisten reikuttaapi,
|
|
|
|
331 |
pöydän pääsä pöyhkiänä
|
|
|
|
332 |
(tupackia tupruttavi.
|
|
|
|
333 |
Josa jouten ollesahan,)
|
|
|
|
334 |
ilman istuiskellessahan
|
|
|
|
335 |
335 (oluttuoppisen ojensi
|
|
|
|
336 |
luckarin lujan kätehen
|
|
|
|
337 |
sanoin sanoilla näillä:)
|
|
|
|
338 |
- Saappas tästä, saapasjalka,
|
|
|
|
339 |
kengä-seppä (keikahuta!
|
|
|
|
340 |
340 Olut ei ole olista tehty
|
|
|
|
341 |
eikä) kaurain kahu(ista),
|
|
|
|
342 |
ruumenista ruupuisista,
|
|
|
|
343 |
(vaan on ohrista otettu,
|
|
|
|
344 |
maltahista makeista.
|
|
|
|
345 |
345 Juoppas tästä joutesansi,
|
|
|
|
346 |
istuissansi ijäti,
|
|
|
|
347 |
tänä iltana ilossa,
|
|
|
|
348 |
kahen kesken kaunihisti!
|
|
|
|
349 |
- En sitten enämmin tiennyt,
|
|
|
|
350 |
350 koska maata matkustelit,
|
|
|
|
351 |
sijtä poijes siirtäysit,)
|
|
|
|
352 |
vuotehellen vuovausit,
|
|
|
|
353 |
rahin eteen rakennuit,
|
|
|
|
354 |
panit edes pallehensa,
|
|
|
|
355 |
355 kylkilihansa litistit,
|
|
|
|
356 |
lappehensa laittelivat.
|
|
|
|
357 |
- (Aamulla minä alotin
|
|
|
|
358 |
ylösnosta nopiasti,
|
|
|
|
359 |
sängyltäni säickymättä
|
|
|
|
360 |
360 aikusin asioihini,)
|
|
|
|
361 |
keinohini kelvoxihin
|
|
|
|
362 |
tundisella tuttavalla,
|
|
|
|
363 |
(hetkellä herättyäni,
|
|
|
|
364 |
vijdennellä vijmmestäkin.
|
|
|
|
365 |
365 Sitten herran hengellisen,
|
|
|
|
366 |
papin pojan parahimman,
|
|
|
|
367 |
lujan luckarin ohessa
|
|
|
|
368 |
näin sijhen) näändynehen,
|
|
|
|
369 |
unehensa uupununna
|
|
|
|
370 |
370 (ilman sian sijrtämättä,
|
|
|
|
371 |
ilman sängyn särkemättä.
|
|
|
|
372 |
Pijasta en mitähän tiennyt:
|
|
|
|
373 |
jos oli ollut ollengahan
|
|
|
|
374 |
ohessa ison urohon,
|
|
|
|
375 |
375 papin pojan parmahilla.)
|
|
|
|
376 |
- Minä mjes mitä mokoma,
|
|
|
|
377 |
anno(n maata matkamiesten,)
|
|
|
|
378 |
väsyneitten värjätellä
|
|
|
|
379 |
(seitzemähän selkiästi,
|
|
|
|
380 |
380 kellonlyömähän lymyssä.
|
|
|
|
381 |
Sittä heitä herättelin,
|
|
|
|
382 |
unehensa uupuneita,
|
|
|
|
383 |
sanon sanolla näillä:
|
|
|
|
384 |
- Nouse herra hengellinen
|
|
|
|
385 |
385 unestansi uutterasti,
|
|
|
|
386 |
näystänsi näppörästi,
|
|
|
|
387 |
luckarin lujan keralla,
|
|
|
|
388 |
kellonsoittajan somahan,
|
|
|
|
389 |
koska kansa kokoupi,)
|
|
|
|
390 |
390 messuväki väännäxelen
|
|
|
|
391 |
(kartanolle kaiketickin),
|
|
|
|
392 |
tahtoisit (tulla tupahan),
|
|
|
|
393 |
pirahella pirttisehen,
|
|
|
|
394 |
(saarnamiesten saapuille,
|
|
|
|
395 |
395 luckarin lujan etehen.
|
|
|
|
396 |
Siwi(?) silmänsi siniset,
|
|
|
|
397 |
korvalehtensi koreat
|
|
|
|
398 |
veden kansa kaunihisti!
|
|
|
|
399 |
Kohta messuhun menemme
|
|
|
|
400 |
400 väen kansa kaiketickin.
|
|
|
|
401 |
- Sitte) seisoi semmoissahan
|
|
|
|
402 |
(ajan jongun) arvollahan
|
|
|
|
403 |
(ilman kumman kuulumatta,
|
|
|
|
404 |
kamalan) kapisemata.
|
|
|
|
405 |
405 (Jopa keskellä keseä,
|
|
|
|
406 |
syyspuolella poloisen
|
|
|
|
407 |
rupeis kumma kuulumahan,
|
|
|
|
408 |
kamala kapisemahan
|
|
|
|
409 |
päällä suuren Pällin korvan,)
|
|
|
|
410 |
410 solehimman (Sotkakosken,
|
|
|
|
411 |
ett' oli) pijka (piiritetty,
|
|
|
|
412 |
Paavolatar) paisutettu,
|
|
|
|
413 |
lukureisu(lla revitty),
|
|
|
|
414 |
kinkeri(llä kijkutettu.
|
|
|
|
415 |
415 Koska sijs kerran kesällä,
|
|
|
|
416 |
syyspuolella poloisen,
|
|
|
|
417 |
kuleskelin kujaisilla,
|
|
|
|
418 |
kävin kaupunnin kaduilla,
|
|
|
|
419 |
vijmmen päädyn päällisexi
|
|
|
|
420 |
420 koulun puolehen kovemmin,
|
|
|
|
421 |
oppihuonehen ohenen,
|
|
|
|
422 |
tulin pappilan tupahan,
|
|
|
|
423 |
kamarihin kaunihisen,
|
|
|
|
424 |
joh on ennen ennättänyt
|
|
|
|
425 |
425 Aspegreni aikusemmin,
|
|
|
|
426 |
jossa jouten ollessani,)
|
|
|
|
427 |
ilman istuiskellesahan
|
|
|
|
428 |
pakisin parin sanoa,
|
|
|
|
429 |
(jutun kaxi kaunihisti.
|
|
|
|
430 |
430 - Sanoin: Herra hengellinen,
|
|
|
|
431 |
papin poika parahambi,)
|
|
|
|
432 |
kummat kuuluvat puheet,
|
|
|
|
433 |
(mainittavat mantereesa,
|
|
|
|
434 |
Utajervessä) ulina,
|
|
|
|
435 |
435 (Sijran saaressa) sipinä,
|
|
|
|
436 |
(Paavolasa parkuminen.
|
|
|
|
437 |
Pijka siellä pijskuttaavi,
|
|
|
|
438 |
vaivojansa valittaavi,
|
|
|
|
439 |
sanoo luckarin lujasti,
|
|
|
|
440 |
440 Aspegrenin) arvoisesti,
|
|
|
|
441 |
(kantanehen kamalasti
|
|
|
|
442 |
luoxe herran hengellisen,
|
|
|
|
443 |
papin pojan parmahille,
|
|
|
|
444 |
joka lapsen laadiskeli,
|
|
|
|
445 |
445 poveheni ponnisteli
|
|
|
|
446 |
sinä iltana ilossa,
|
|
|
|
447 |
hälle varsin valittuna,
|
|
|
|
448 |
yönä varsin vaivaloissa,
|
|
|
|
449 |
minulle niitä pahemmin.
|
|
|
|
450 |
450 Tähän luckari lujasti
|
|
|
|
451 |
vastaisi vagan tavalla:
|
|
|
|
452 |
- Olisickos oudollainen,
|
|
|
|
453 |
kummallainen kuultaxesi,
|
|
|
|
454 |
josma tuota joutesani)
|
|
|
|
455 |
455 kainalohoni kapistin,
|
|
|
|
456 |
(vuovaelin) vuotehellen?
|
|
|
|
457 |
(Vielä herra hengellinen,
|
|
|
|
458 |
mestarixi mainittava,
|
|
|
|
459 |
sanan jatkavi jalosti,
|
|
|
|
460 |
460 kuuluttavi kuuluisasti:
|
|
|
|
461 |
- Mitäs tuosta tuomittisit,
|
|
|
|
462 |
kuingas arvasit asian,
|
|
|
|
463 |
josma olisin osannut
|
|
|
|
464 |
tuota) vähä väänneskellä,
|
|
|
|
465 |
465 (näpilläni) näpistellä,
|
|
|
|
466 |
tehdä (käsi)temppuja(ni
|
|
|
|
467 |
pijan kainon kainalossa,
|
|
|
|
468 |
tyttären tylyn ohessa?
|
|
|
|
469 |
En minä enämmin tiedä
|
|
|
|
470 |
470 engä äjiemmin tajua
|
|
|
|
471 |
asioita aikusia,
|
|
|
|
472 |
meiningeitä mennehiä.
|
|
|
|
473 |
Johon herra hengellinen
|
|
|
|
474 |
varsin vastata osasi,
|
|
|
|
475 |
475 kysyä kovin kykeni
|
|
|
|
476 |
hyvän tuomarin tuvassa:
|
|
|
|
477 |
- Kuule, tuomari tuvassa,
|
|
|
|
478 |
kamarissa kaunis herra,
|
|
|
|
479 |
eikös ole ensingähän
|
|
|
|
480 |
480 vara puhetta puhella,
|
|
|
|
481 |
leickisanoja sanella,
|
|
|
|
482 |
arvosia ajatella
|
|
|
|
483 |
ikävässä istuissa,
|
|
|
|
484 |
muinosia muistellessa?
|
|
|
|
485 |
485 Sitte) astui (Aspegreni,
|
|
|
|
486 |
Junnu-poika) juputteli
|
|
|
|
487 |
(ylös tuomarin tupahan,)
|
|
|
|
488 |
aimo herran asundohon,
|
|
|
|
489 |
(josa tuomari todella)
|
|
|
|
490 |
490 tjedusteli tjettävästi,
|
|
|
|
491 |
taitavasti tatroiskeli
|
|
|
|
492 |
varsin alkua asian,
|
|
|
|
493 |
(menon mustan meiningeitä.
|
|
|
|
494 |
- Kuules, herra hengellinen,
|
|
|
|
495 |
495 kandidati kaunihimbi!
|
|
|
|
496 |
sanoi sitt' iso isäntä:)
|
|
|
|
497 |
- Ongos kääviä kädesä,
|
|
|
|
498 |
soimausta sormesansi?
|
|
|
|
499 |
Ilman syyhyn sylkyttääpi,
|
|
|
|
500 |
500 (vahingohon vaivanneevi,
|
|
|
|
501 |
sakon alle saattanevi,
|
|
|
|
502 |
jos et tiedä estehitä
|
|
|
|
503 |
etkä syitä syngiöitä,
|
|
|
|
504 |
paxuja pahatekoja
|
|
|
|
505 |
505 kohtahasi kohdastansa.
|
|
|
|
506 |
Tuohon vastasi ?vihasa
|
|
|
|
507 |
pappi parvesta parahin:
|
|
|
|
508 |
- Kuinga uskonen urosta,
|
|
|
|
509 |
joka pijan ottanunna,
|
|
|
|
510 |
510 kainalossa kantanunna,
|
|
|
|
511 |
vuotehelle) vuovannunna,
|
|
|
|
512 |
(lavan päälle laittanunna,)
|
|
|
|
513 |
tainnut tehdä temppuisensa
|
|
|
|
514 |
(sijnä paikassa parahin?
|
|
|
|
515 |
515 Johon pijka pikaisesti
|
|
|
|
516 |
lausui aivan lakiasti:
|
|
|
|
517 |
- Sinun, herra hengellinen,
|
|
|
|
518 |
minä allasi asunut
|
|
|
|
519 |
olen kyllä kylläisesti,
|
|
|
|
520 |
520 maannut aivan makiasti.
|
|
|
|
521 |
Tästä luckari lujasti
|
|
|
|
522 |
puhehesta pienen pijan
|
|
|
|
523 |
hämmästyi kovin kovasti,
|
|
|
|
524 |
luuli soiman sopinehen
|
|
|
|
525 |
525 itzehensä ilkeimmän,
|
|
|
|
526 |
jonga tähden joutusasti
|
|
|
|
527 |
kysyi pijalta) pikaisin:
|
|
|
|
528 |
(- Olekkos allani asunut,)
|
|
|
|
529 |
kupehessani kutissut?
|
|
|
|
530 |
530 (Johon pijka pikasesti,
|
|
|
|
531 |
vaimon alku aikasesti
|
|
|
|
532 |
tiesi vastata vagasti:
|
|
|
|
533 |
- Korppi on allasi asunut,
|
|
|
|
534 |
lintu musta ennen muita,
|
|
|
|
535 |
535 vaickas itze vaivaelit
|
|
|
|
536 |
herran tygö hengellisen.
|
|
|
|
537 |
Vaan sun, herra hengellinen,
|
|
|
|
538 |
olen allasi ukissut,
|
|
|
|
539 |
koska aivan kopristelit
|
|
|
|
540 |
540 kylkiäni kynsillänsi. etc.)
|
|
|
| |
Tapahtumien näyttämö ja päähenkilöt. 1.-5. II-35-Bb, I-309-Bc.
11.-12. II-300-Bc. 33.-35. III-28-Da ("at det daldrar"), I-278-Ac,
III-14-Ab ("skyndande, ijlande").
# Pappi Aspegren ja lukkari Junelius suunnittelevat. 36.-42. III-229-Db
("det blifver något nytt"), I-33-Ab ("bärgar sig snöpligt"), 238-Da.
43.-45. II-372-Dc ("besofver"), III-215-Ca ("med gnäll"). 55.-59.
II-374-Bc ("talar gält"), I-516-Ca ("ilman - - kuttra utan kamrat - utan
maka"). 64.-67. II-333-Db ("paras parvesta, den bästa af hoopen"),
II-208-Cb ("är murrig"). 69. II-282-Ba ("brede vid dig, åt sidan").
73. III-96-Ba ("skälfver i famn af räddhoga eller löje"). 74.-76.
II-324-Ac ("krysta denna flunssan - de coitu"), 167-Da ("rustar om på karla
vijs - - i.e. hämmennä, rör om"). 77.-79. III-80-Bb, I-218-Bb, II-394-Ab
("krystar med bolstret"). 80.-81. III-392-Ca. 84.-85. III-231-Ab,
28-Bc. 89. III-108-Cb. 97. III-62-Bb ("tala redigt finskan").
# Rikoksen anatomia. 102.-103. II-370-Bc ("klämde, kneep, fläktade up";
vrt. samassa: "pijka parkoa pihisti, kramade, krystade"), 334-Dc.
108.-109. II-401-Ab, 349-Dc, 355-Dc ("dun bädden dambade"). 111.-112.
II-380-Cc ("våld tog - de coitu"). 114.-116. III-28-Db, 277-Cc ("knå
dar, spiernar med tåna"), II-333-Ba. 120.-123. III-392-Bc, I-118-Bc
("bet med tänderne"), II-125-Ba ("krossade rätt hårdt"). 128.-131.
I-128-Da, 148-Bc ("skickar dig som en häst"), III-120-Dc ("vil bitas som et
stod"), 117-Da, II-295-Cc. 132.-134. I-118-Bb, 211-Cc. 139.-141.
III-342-Ba, II-348-Bc. 142.-146. I-148-Da ("de coitu venereo"), 289-Da
("knåka, Coire"), II-166-Cb ("kättjas").
# Raiskatun luonneprofiili. (154.-157. Vrt. Gabriel Calamnius ym. >
VKS 79-80.) 158. III-64-Ca ("afpassad, uttrykt til finska"). 159.
III-162-Bb ("blef alfvare - yppade sig vidt"). 162.-163. II-380-Ba,
324-Ac ("hafvande, obesus, uterum gerens"). 168. II-381-Bc ("blef rådd
med et flickebarn"). 177. I-138-Ba ("k. heimolaista"). 180.-183.
II-255-Bb ("går ei på våta ängen"), III-66-Db ("drar ej benen efter sig"),
65-Ba ("sonnustelen, är på stacken, at uptaga hö"), I-110-Ab ("haparoitzee").
186.-192. I-336-Bb ("visar mig stor, stoltizerar"), 108-Aa ("sormi
hanskoissa käveli - gick förnämt i handskar"), II-403-Da, 404-Ca, I-145-Da
("til ro, skrypelse, nöje, maitresse").
# Oikeuskäsittely alkaa: pappi nuhtelee raiskattua. 193.-195. II-201-Cb
("omständigheterna omväxlades"), III-163-Ab ("nurin käy"). 196.-198.
I-281-Bc, II-289-Cb ("blir rättegång"). 209.-210. II-197-Cb. 212.
II-403-Da ("stormyndig"). 221. I-232-Bb ("du bespottar"). 240.-243.
II-414-Ac ("säg fram ampullas & sesqvipedalia verba"), III-247-Da,
205-Ac ("på det gröfsta, barbare").
# Raiskattu puolustautuu. 246. II-197-Cb. 254.-255. III-328-Ac,
63-Ca ("framstöta in och ut"). 260.-262. II-488-Ac, I-436-Da ("aflade").
# Pappi kääntää syytökset lukkariin. 268.-269. II-374-Bc ("talar gält"),
I-22-Ca ("mitäs sijnä a."). 279.-283. III-356-Aa ("vuovausit"), 325-Bb
("besofva"), III-62-Bb ("låta flyta, coire"). 284.-287. III-215-Ca ("jag
let illa i sömn"), 284-Bc, II-282-Bb ("i.e. kupeellani makasin"), I-541-Ac
("kliade, knapprade"). 289.-291. III-244-Ab, II-333-Bb ("parundo -
skrik, sqväkande"). 297.-300. I-497-Cb, III-101-Ba ("kitlade, den som lå
g näst til honom"), 44-Ba ("smekte oanständigt"), II-370-Bc.
# Lagerbergin todistus. 305. I-63-Ca. 309.-311. II-410-Dc ("tala
om"). 313.-315. III-190-Ab, 191-Ba, 21-Cb, II-510-Dc, 372-Ca ("med min
lille pijpa"). 318.-322. II-321-Da ("lade mig på sidan"), 124-Ac ("föll
ned, at det knakar i benen"), 370-Cc, III-28-Dc ("utan at daldra röra sig"),
II-346-Bc. 323.-324. II-346-Cc, III-164-Db ("sömnen kommer på blun").
329.-331. II-470-Bc ("frögdar sig"), 403-Da ("istuu p.p.p. - bred i
redet"). 334. I-246-Cb. 338.-339. III-2-Aa ("skål"), 4-Db,
I-390-Cb ("skoflickare"). 341.-342. I-306-Db ("kahut, hafver skahl,
blandsäd"), II-511-Da. 352.-353. III-356-Ab ("gingo til sängs"),
II-449-Cb ("lade, stälde sig för långsätet"). 354.-356. II-321-Bb ("lade
sig på sidan"), 24-Dc (GSL 424 alanootti). 361.-362. I-388-Dc ("kelvoxet
keinot"), III-184-Db ("med samma känssla"). 368.-369. II-235-Ba ("näki
n. - såg hafva försmägtadt"), III-231-Ab. 376.-378. II-190-Ba ("jag
stackars man"), III-289-Ab ("annoit v.v."). 390. II-173-Aa ("gingerfolk,
som komma i husförhör, Bothn."), III-279-Bb. 392.-393. II-381-Cb.
401.-404. III-36-Db ("var in statu qvo"), I-33-Ac, 334-Dc ("utan at höras
af"). 410.-414. III-62-Cb, II-312-Cb ("raskas, besofven"), 109-Ac.
427.-428. I-246-Cb ("då han satt ledig" - Reiniuksella "ilma
istuskellesani"), II-314-Da. 432. I-495-Cc ("sällsamma berättelser
höres"). 434.-435. III-216-Ca ("qvida, klagan, prat", 51-Cc ("hviskande,
tasslande"). 440. I-33-Ab ("på må få, oförsigtigt, ledsamlingen").
# Lukkari Junelius ja pappi Aspegren vähättelevät tekojaan. 455.-456.
I-335-Aa, vrt. säe 352. 464.-466. III-279-Bb ("väänneskellä vähä, vrida,
runcka om litet, sagta mak"), II-240-Ca, III-140-Ca. (470. "äiti
äjjemmän tajusi" III-383-Cc.)
# Tuomarin kuulustelu. 485.-488. I-289-Da ("i.e. nilkutti"), 38-Ba.
490.-492. III-127-Dc ("utforskade saken"). 497.-498. I-366-Ac ("har
du jäfv emot"). 499. III-97-Aa ("får dig til bråttslig").
511.-513. III-355-Dc, 140-Ca ("gjordt sina grep").
# Raiskattu nolaa lukkarin. 527.-529. II-375-Ac, I-517-Cb ("k.k. olet,
legat, knapprat vid min sida"). 533.-534. vrt. SKVR VII2 2547, XII
353-354. 538.-540. vrt. säkeet 284-287 ja I-454-Bc ("koska kovin
kopristelit").
# - Sensuroidun loppujakson säkeitä on ehkä löydettävissä runon Juomari
ja siat (XV 208) puitteista.
# Teksti on pääosin säilynyt Kansanrunousarkistossa Th. Reiniuksen kokoelmassa
(I F 7,2:50), vrt. GSL 145 ja 421-425. Sen edellä on Joh. Kranckin "Morsiamen
Varotus Pahain seurasta ja nijden turmeluxesta", jäljessä "Savolaisen
sulhaisvirsi" (> VI 695, GSL 460). Yllä on käytetty ensisijaisesti
Gananderin sanakirjan sitaatteja ja niiden puuttuessa Reiniuksen vastaavaa
kohtaa (sulkeissa). Kopioitsija on merkinnyt poistaneensa runosta sen
päätännön.
# Henkilöhistoriallisena dokumenttina "Yxi laulu" on Gananderin lähteiden
joukossa ainoalaatuinen. Sen taustalla on nimettyjen (Utajärven?) kylien
(säkeet 31-37, 409-410, 434-436) "kamala kapiseminen" papin ja lukkarin
elostelua vastaan. Aidot vanhan kansanrunon sitaatit ja kliseet (8, 56-59,
154-158!, 338-348, 376-378, 533-534) viittaavat mahdollisuuteen, että runon
sepitykseen osallistui joku Gananderin avustaja tai lähdemies. Oikeudenkäynnin
lavea ja sanatarkka referointi voisi viitata käräjäkirjurin myötävaikutukseen.
Ortografian horjunta (haparoitze - ilkamoitet - tuomittisit, laulettapa -
mainittava, pigan - pijjan - pijalta, jne.) selittyy joko sepittäjä(i)n tai
kopioitsija(i)n epäjohdonmukaisuudesta. Runomitan erikoisuuksia ovat
4+4-säetyypin (kamarisa kaikutettu) suhteellinen runsaus (n. 16 %), vahvan
alkusoinnun suosinta heikon kustannuksella, alkusoinnuttomien säkeiden lähes
täydellinen puute sekä kertonormien onnahtelu. Gananderin omaan runotekniikkaan
tuntomerkit eivät sovi.
# "Iso Iisakki", parahan papin poika, "kirkkoherran heimolainen" oli Kristfrid
Gananderin lanko Isak Sinius, yksi Iin kirkkoherran Erik Siniuksen (1718-1791)
ja Maria Aspegrenin 19 lapsesta. Erik Sinius oli Vaasan triviaalikoulussa
toiminut 1755-1759 orvon papinpojan K. G:n opettajana, ja kun K. G. 1766
maisteriksi vihittynä sai ensimmäisen papintoimensa Vaasassa Erik Siniuksen
apulaisena, hän seuraavana vuonna vei vihille esimiehensä tyttären Magdalena
Siniuksen. Isak Sinius puolestaan oli sepittänyt latinankielisen onnittelurunon
Kristfridin väitöskirjaan. Ei ihme, että lankous kesti karmeitakin järkytyksiä.
# Virittäjässä (Kuusi 1952, 166-168) on julkaistu sanakirjan konseptisivuilta
(HYK, C II 8, Anteckningar) löytyneitä katkelmia langoksien kirjeenvaihdosta.
Magdalena Aspegrenin kuoltua 1784 Isak lähetti Kristfridille osanottokirjeen:
"Olen huolissani sinusta, joka suret. Siis pois kaikki, mikä kiusaa mieltäsi.
Etsi itsellesi kaunis tyttö lohdutukseksi sänkyysi." Kirje lienee kirjoitettu
ennen kuin Isakin oma lohduttautuminen oli saanut julkisuutta, tai sitten se
ilmentää todella uhmakasta mustaa huumoria. Sen sijaan Vaasan kirkkoherralle P.
Hedmanille osoitettu nöyrä anomus, jonka Kristfrid laati "tätä nykyä virattoman
ja työttömän" Isakin puolesta, kuuluu varmasti oikeudenkäynnin jälkeiseen
kauteen. Jo vuonna 1785 virkaheitto Isak todella kelpuutettiin Mustasaaren
pitäjänapulaiseksi. Sen korkeammalle hän ei pappisurallaan edennyt. Se että hän
tarpeen mukaan käytti milloin isänsä, milloin äitinsä sukunimeä (Sinius /
Aspegren), ei 1700-luvun lopulla ollut tavatonta.
|