|
|
1 |
Se kalki kalevan poika,
|
|
|
|
2 |
kuin ensin emästä syndyi
|
|
|
|
3 |
(vijdellä vesikivellä),
|
|
|
|
4 |
heti kohta kolmiöissä
|
|
|
|
5 |
5 (katkasi kapalovyönsä.
|
|
|
|
6 |
Nähtijn hyvä tulevan,)
|
|
|
|
7 |
ken(n)ittihin kelpoavan,
|
|
|
|
8 |
(myytihin vierahalle,)
|
|
|
|
9 |
Karjalahan kauppittihin
|
|
|
|
10 |
10 sepoille Köyrötyiselle.
|
|
|
|
11 |
Pandihijnpa lasta katzomahan:
|
|
|
|
12 |
katzoi lasta, (kaivoi silmät,)
|
|
|
|
13 |
syötti lasta, söi itekkin,
|
|
|
|
14 |
lapsen taudilla tapatti,
|
|
|
|
15 |
15 (kätkyen tulella poltti.
|
|
|
|
16 |
Kysyi työtä) iltasella:
|
|
|
|
17 |
(isännäldä) iltasella,
|
|
|
|
18 |
(emmännäldä amuisella:
|
|
|
|
19 |
työ orjan nimittäköhön,
|
|
|
|
20 |
20 nimi työtte pandakohon!)
|
|
|
|
21 |
Pandihin ajjan panohon
|
|
|
|
22 |
!! ajdan panendo(hon) !!
|
|
|
|
23 |
kohdastahan katko hongat,
|
|
|
|
24 |
ajdaxi asettelovi,
|
|
|
|
25 |
25 (coconahan corpicuuset)
|
|
|
|
26 |
seipähixi pistelövi,
|
|
|
|
27 |
(sijtten vyöti maan madoilla,
|
|
|
|
28 |
sicaliscoilla siteli.
|
|
|
|
29 |
Sitte seppä) Käyretyinen
|
|
|
|
30 |
30 katzo ajtoa Kalevan pojan,
|
|
|
|
31 |
Soini kullan sortamata.
|
|
|
|
32 |
(Näkipä pääitä) lijkkuvia,
|
|
|
|
33 |
(raivoia) ratisev(i)a
|
|
|
|
34 |
ajdasa (calevan pojan),
|
|
|
|
35 |
35 Soini kullan sortamasa.
|
|
|
|
36 |
(Kysyi työtä) iltasella:
|
|
|
|
37 |
(isännäldä) iltasella,
|
|
|
|
38 |
(emmännäldä amuisella.
|
|
|
|
39 |
Pandin Carian paimenexi.
|
|
|
|
40 |
40 Seppo Köyretyn emändä
|
|
|
|
41 |
kiven leipoi lepähan sä,
|
|
|
|
42 |
paaden painoi kackuhunsa,
|
|
|
|
43 |
alle caurasen asetti,)
|
|
|
|
44 |
päälle vehnasen venytti,
|
|
|
|
45 |
45 (pani paimenen poven.
|
|
|
|
46 |
- Ällös tätä ennen syökö,
|
|
|
|
47 |
karjan) tullesa kotijn!
|
|
|
|
48 |
[Se kalki kalevan poika]
|
|
|
|
49 |
veti veitzensä kivehen,
|
|
|
|
50 |
50 karahutti kalliohon.
|
|
|
|
51 |
(- Millä maxan pijan pilkan,
|
|
|
|
52 |
pijan pilcan, naisen naurun,
|
|
|
|
53 |
pahon vaimon palcan maxan?
|
|
|
|
54 |
Cule päivä cuusikolle,)
|
|
|
|
55 |
55 vjere vehnä-vivikolle,
|
|
|
|
56 |
katkie katajikolle!
|
|
|
|
57 |
Syötti karjan kondiolla:
|
|
|
|
58 |
ajoi kondiat kotia,
|
|
|
|
59 |
karjan kirjoi kartanolle,
|
|
|
|
60 |
60 teki luikun lehmän luusta,
|
|
|
|
61 |
(härän sarvista) hälinän.
|
|
|
|
62 |
Suolla soittain tulevi,
|
|
|
|
63 |
kulleroiten kangahilla.
|
|
|
|
64 |
(- Ole kijtetty, Jumala:)
|
|
|
|
65 |
65 torvi soipi, karja saapi.
|
|
|
|
66 |
Mistä orja torven saanut,
|
|
|
|
67 |
(rautia tasaisen pillin)?
|
|
|
|
68 |
Puhki korvani puhuupi,
|
|
|
|
69 |
läpi pääni läylendääpi.
|
|
|
|
70 |
70 Ajoi kondiat kotia,
|
|
|
|
71 |
karhut kirjoi kartanolle,
|
|
|
|
72 |
käski muorin kytkemähän:
|
|
|
|
73 |
- Mene lehmät kytkemähän,
|
|
|
|
74 |
raavahat rakendamahan!
|
|
|
|
75 |
75 - Paimen ennen lehmät kytki,
|
|
|
|
76 |
paimen rahvaat rakensi.
|
|
|
|
77 |
[Se kalki kalevan poika]
|
|
|
|
78 |
pani karhut kahleisijn,
|
|
|
|
79 |
sudet rautoihin rakensi,
|
|
|
|
80 |
80 neuvolevi (karhujahan),
|
|
|
|
81 |
susillehen suin puheli:
|
|
|
|
82 |
- Repäse emännän reisi!
|
|
|
|
83 |
(Tarttui karhu kandapäähän,)
|
|
|
|
84 |
repäisi (emännän reiden.
|
|
|
|
85 |
85 Sillä kosti piijan pilkan,
|
|
|
|
86 |
naisen naurun paransi,
|
|
|
|
87 |
pahan vaimon palkan maxo.)
|
|
|
| |
(1.-15., 78.-87. MF 86-87. 1.-87. Z. Topelius 1222 a:1:1
> XII 120. Kaikki G:n sanakirjasta puuttuvat säkeet sulkeissa.) 1.-2.
I-319-Ca ("den spitsfundiga kalevas son"), 60-Ba ("då han först föddes i
verlden af dess moder"). 4. I-446-Bc ("straxt, än då han var 3. nätters
gammal"), III-394-Cc ("kolmi öissä"), 373-Ab ("öisnä l. yösnä"). 7.
I-389-Ab ("man såg, at han duger - i.e. kexittihin"), 391-Bc. 9.-10.
I-340-Db ("såldes, böds ut til Careln"), 359-Cc, 471-Da ("en smeds tilnamn").
11.-13. II-324-Bc ("man satte honom till barn amma"), I-354-Bb,
III-100-Aa. 14. III-122-Ab ("tog lifvet af barnet med sjukdom").
16.-18. I-231-Cb ("om qvällen"), vrt. XII 120. 21.-22. I-15-Db ("at
sätta gärdes gård"), II-325-Ac ("gärdande"). 23.-24. I-351-Cc ("rykte
högg af ända rätt furun"), 15-Cc, 35-Ac ("sätter i ordning til gärdesgård").
26. I-384-Ca ("sätter til störar"). 29.-31. I-471-Da ("Köyrötyinen
l. Käyretyinen - en smeds tilnamn"), III-68-Aa ("gärde af trän som han
nedfäldt"). 32.-35. II-78-Da ("de som röras, svänga af och an"),
III-68-Aa. 36.-38. (kuten 16.-18.) 44. III-301-Bc ("utbakade å
fvan på, hvete degen"). 47. I-464-Cc ("l. kotia"). 48.-50.
I-319-Ca, 337-Ba ("drog mot steen, at det skaldrade efter"). 55.-56.
III-295-Ab ("vrid dig til hvetes landets rijs skog"), I-351-Ab ("imperat.
Run."), 350-Cb ("dat. sing."). 57.-59. III-100-Aa ("han uphissade - lät
björn äta up boskapen"), I-421-Cb ("drifver hem boskap, binder vid klafva").
60.-61. II-112-Bb ("gjorde sig en luur af koobeen") I-127-Bc ("en
herde-pijpa, v. luikku"). 62.-63. I-488-Ab, III-60-Cb ("han kommer blå
sande på valdt hornet på kärret, trimulerande på moarne"). 65.-66.
III-1-Db ("boskapen kommer hem, vallhornet hörs - Run. Nb. rara & elegans
locutio"), 60-Ba, 165-Cc, III-1-Da ("fått et valdthorn"). 68.-69.
II-409-Bc ("blåser på luur, at det gäller - vill spränga ör hinnan"), 410-Bb,
35-Cc ("laulendaapi"), 51-Ca. 70.-72. I-420-Cb ("upräknade"), 449-Ba
("kondia Carel."). 73.-74. I-544-Ca ("?gack ock klafva
boskapen"). 75.-76. I-544-Ca ("herden förde det altid fordom til at
klafva koorna"). 78.-79. I-305-Ab ("tilslöt i bojor").
80.-84. II-248-Ba ("täncker efter, funderar på råd"), III-90-Ba, II-473-Ab
("rif, slit sönder").
# Runo on kalevalaisen muinaisepiikan ja Kalevalan synnyn kannalta ehkä
korvaamattomin G:n löytö. A. R. Niemen tekstikriittinen analyysi (1897a, 16-19)
osoitti 1890-luvulla, että säilyneistä käsikirjoituksista vanhimman (Z.
Topelius 1222 a:1:1 > XII 120) G. on 1760-luvun käsialallaan kopioinut
kadonneesta, todennäköisesti saksalaisin kirjaimin laaditusta
käsikirjoituksesta. G:n kopio siirtyi aikaisintaan 1803 Siikajoen ylisen piirin
nimismieheltä (= G:n kuolinpesän selvitysmieheltä?) Olaus Salovilta Z.
Topeliukselle, joka sen ynnä G:n Mythologia Fennicaan laatiman
artikkelin "Soini eller Sole" (MF 86-87 > XII 121) pohjalta sommitteli oman
tekstijulkaisunsa I vihkoon 87-säkeisen normaalimuodon (1822, 38-41 > Niemi
1899, 193-194 > XII 122). Edellä julkaistu niin ikään 87-säkeinen kooste
nojaa ensi sijassa G:n sanakirjasta löytyneisiin sitaatteihin ja selityksiin
(vrt. GSL 156, 471-473). Esim. säe 23 on G:n varhaisimmassa kopiossa
"Cohdastahan cotko-hongat", Topeliuksen normaalimuodossa "kodastahan
kokka-hongat", mutta sanakirjassa "kohdastahan katko hongat" (selittävä
ruotsinnos on jälkikorjailujen takia arvoituksellinen); Lönnrot päätyi
Uudessa Kalevalassa (31:311) muotoon "kohastansa kokkahongat". Kaarle Krohn
arveli runon kulkeutuneen laukkukauppiaiden matkassa Vienasta Kemin tienoille
(1901, 116; 1903-1910, 644). Lähimmät vastineet löytyvät Uhtualta (I2 936 ja
945) sekä Kenttijärveltä (I2 923-924).
|