|
|
1 |
Lykkeää venon vesille,
|
|
|
|
2 |
kaxi lajjan lainehille -
|
|
|
|
3 |
se on kaunis kahtoillen:
|
|
|
|
4 |
[kuin on kaunis kannannalta
|
|
|
|
5 |
5 - teljot] teirenä kukersit,
|
|
|
|
6 |
pyinä notkut ajron pyyryt.
|
|
|
|
7 |
- - -
|
|
|
|
8 |
Tuli hauki hangotellen,
|
|
|
|
9 |
ve-en koira vengotellen.
|
|
|
|
10 |
Laski haukia melalla,
|
|
|
|
11 |
10 hammas hauvilta porahti
|
|
|
|
12 |
veneheseen Väinämöisen.
|
|
|
|
13 |
Katzelovi, käändelovi:
|
|
|
|
14 |
min tuosta seppä tekisi,
|
|
|
|
15 |
mjes mahti mahatteleisi?
|
|
|
|
16 |
15 Itte seppä Ilmarinen
|
|
|
|
17 |
teki päivän, teki kaxi,
|
|
|
|
18 |
vjelä vijkonni kötäisi -
|
|
|
|
19 |
sai tästä seppä kantelvoisen.
|
|
|
|
20 |
Mistä koppa kanteloisen?
|
|
|
|
21 |
20 Sapsosta sine(r)vän petran.
|
|
|
|
22 |
Mistä naulat kantelvoisen?
|
|
|
|
23 |
Lohen leinan leukaluista.
|
|
|
|
24 |
Kust on kjelet [kandeleseen] ?
|
|
|
|
25 |
Pani kjelet kandeleseen
|
|
|
|
26 |
25 hiuxista Hijjen immin,
|
|
|
|
27 |
jouhista uvet-orihin
|
|
|
|
28 |
!! jouhista raju-urohon !!
|
|
|
|
29 |
!! hivuxista (Hijen hirven),
|
|
|
|
30 |
karvoista meri-kateen !!
|
|
|
|
31 |
30 Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
32 |
käsillensä käänsi käyrän,
|
|
|
|
33 |
!! käänsi käyrän polvillehen !!
|
|
|
|
34 |
otti soiton sormillehen,
|
|
|
|
35 |
kantelvon kätensä päälle
|
|
|
|
36 |
35 (!! kantelen kätensä alle !!)
|
|
|
|
37 |
Soittelovi, laulelovi,
|
|
|
|
38 |
vasta ilo ilolle kävi,
|
|
|
|
39 |
soitto soitolle tajusi
|
|
|
|
40 |
!! leikki leikillen tajusi !!
|
|
|
|
41 |
40 (Itekkin metän emändä)
|
|
|
|
42 |
punasukkahan punihin,
|
|
|
|
43 |
(rinnon aidalle ajain).
|
|
|
|
44 |
Itekkin ve-en emäntä
|
|
|
|
45 |
rinnoin räivälle ajaxen.
|
|
|
| |
1.-2. II-13-Ba ("sköt ut två bölingen"). 3.-6.
I-306-Ca ("vackert för åskådarena"), 484-Ba, II-438-Cc. 7.-8.
I-106-Da, III-300-Cb ("tuuli - - at vatnet frusade - slog lofvet som en
gädda"). 9.-11. II-28-Ab, 397-Dc "sprittade in i båten").
12.-14. I-364-Db, 306-Cb ("kahtelovi, kääntelövi"), II-140-Ca
("hvad skulle en konstnär däraf få" - säepari kommentteineen lisätty XII 75:n
vastaavan säeparin perään). 15.-17. I-234-Bb, 471-Db. 18.
I-330-Cc ("en kunnig skulle häraf få en harppa"). 19.-20.
I-453-Ca, II-364-Dc, III-16-Cb ("af den blåmörcka rens boga"). 21.
-22. II-232-Db ("hvadan äro sträng pinnarne i harppan"), 56-Ab ("af den
mjuka, blöta laxens käftbeen"). 23.-27. III-111-Da, 231-Cb ("af
den stoltta hingstens tagel"), II-447-Cb. 28.-29. Lencqvist 43
> MF 13 > XII 78, I-170-Ba, 302-Ab ("korvista"), 350-Db, II-170-Db.
30. III-281-Dc ("den vördige, gråhärige - ställes i paralleel med dess
broder Ilmarinen"). 31.-35. I-380-Cb & MF 104 ("vände den
bukiga harppan mellan sina händer - - vände den bugtiga harppan på sina
knään"). 36.-39. III-60-Cc&Da, 111-Bc ("nu först blef det en
fulkomlig concert"), I-236-Aa, III-108-Cb. 40.-42. II-415-Cb ("med
tvinnade - rödt sätt i röda strumpor"), MF 59 > XII 76b 43.-44
. II-465-Bc ("hafsfrun äfven reste up bröstet öfver strandgräset").
# Myöhemmässä traditiossa tätä laulutapaa jatkoivat lähinnä Repolassa Omelien
kylässä eläneiden Kyöttisten sekä Uhtualla Teppisen Larin ja hänen isänsä
toisinnot (II 173-175, I1 657, 663-664), ohuelti myös Laatokan luoteiskolkan
Vannisten ja Vornasten (VII1 545-547, 576). Merkille pantakoon, että samaisilta
Repolan ja Uhtuan laulajilta on saatu Ahdin ja Kyllikin runon ehjimmät tekstit.
Kun näiden lähimmät etävastineet on tavattu inkeroisilta (vrt. Kalevalaista
kertomarunoutta s. 15), ei ole yllättävää, jos 1700-luvun
pohjoiskarjalaiseen Kantele-eepokseen kuuluu myös ohut suomenlahtelainen
traditiosäie.
|