|
|
1 |
It(t)e vanha Väinämöinen
|
|
|
|
2 |
läxi ehtohon hevoisen,
|
|
|
|
3 |
[kuloharjan kuunteluhun]
|
|
|
|
4 |
tuiman Tundurin laelle
|
|
|
|
5 |
5 suvikunnan suittet vyöllä,
|
|
|
|
6 |
[varsan valjahat olalla.]
|
|
|
|
7 |
Kuuli [purren] itkeväxi,
|
|
|
|
8 |
venehen] valittavaxi.
|
|
|
|
9 |
- Mitäs itket, puinen pursi,
|
|
|
|
10 |
10 venet hongava, halajat?
|
|
|
|
11 |
- Muut purret, pahemmat purret,
|
|
|
|
12 |
jotka ajna sotia käyvvät,
|
|
|
|
13 |
saavat täytensä rahoa,
|
|
|
|
14 |
alaisensa aartehia -
|
|
|
|
15 |
15 minä lahon lastuilleni,
|
|
|
|
16 |
venyn veistämäisilleni.
|
|
|
|
17 |
!! Ej se [lastuilleen lahoa],
|
|
|
|
18 |
vety veistämöisellensä. !!
|
|
|
|
19 |
Ne pjenimmätkin maan matoiset
|
|
|
|
20 |
20 [alla kareni asuvat],
|
|
|
|
21 |
ilkeimmät ilman linnut
|
|
|
|
22 |
päälläni pesittelevät.
|
|
|
|
23 |
(Sitte vanha Väinämöinen)
|
|
|
|
24 |
lykkäisi venon vesille,
|
|
|
|
25 |
25 laski purren lainehille
|
|
|
|
26 |
!! työnsi venonsa vesille,
|
|
|
|
27 |
sotalaivan lainehille !!
|
|
|
|
28 |
!! sysäsipä venonsa vesille,
|
|
|
|
29 |
satalastun lainehelle !!
|
|
|
|
30 |
30 !! työnsi purrensa vesille,
|
|
|
|
31 |
työnsi laivan lainehille !!
|
|
|
|
32 |
!! lakeille laineille !!
|
|
|
|
33 |
!! [Lähtipä] veno [vesille
|
|
|
|
34 |
olkapään] ojjendamata !!
|
|
|
|
35 |
35 It(t)e vanha Väinämöinen
|
|
|
|
36 |
lato lajjan [purrestansa]
|
|
|
|
37 |
sukapäitä sulhaisia,
|
|
|
|
38 |
sukapäitä pyöryviä
|
|
|
|
39 |
!! sulhasia sulkapäitä,
|
|
|
|
40 |
40 kannusjalk[oja jaloja] !!
|
|
|
|
41 |
Painoi toisen parraspuolen
|
|
|
|
42 |
[tinapäitä neitosia,
|
|
|
|
43 |
tinapäitä, vaskivöitä].
|
|
|
|
44 |
[Pani nuoret soutamahan,]
|
|
|
|
45 |
45 pyinä notkut ajron pyyryt,
|
|
|
|
46 |
[teljot] teirenä kukersit,
|
|
|
|
47 |
rinta rastassa ritaisit.
|
|
|
|
48 |
!! Pani neidot soutamahan,
|
|
|
|
49 |
neidot soudit, ajrot notkuit !!
|
|
|
|
50 |
50 Vanhat soudit - préfer!
|
|
|
|
51 |
(Souti päivän suovesiä,
|
|
|
|
52 |
toisen päivän maavesiä,
|
|
|
|
53 |
kolmannen emävesiä.)
|
|
|
|
54 |
Jouvvuttijn joen vesille,
|
|
|
|
55 |
55 laski kulkuista jokea,
|
|
|
|
56 |
puuttu kijnni puinen pursi
|
|
|
|
57 |
!! pursi puuttuupi lujahan !!
|
|
|
|
58 |
- Kivelläkö vain haolla
|
|
|
|
59 |
vaikko hauvvin hartioilla?
|
|
|
|
60 |
60 [Pisti miekkansa merehen,]
|
|
|
|
61 |
meren koiran koukkului[hin].
|
|
|
|
62 |
Katzelovi, käändelovi:
|
|
|
|
63 |
- Mingä tästä seppä saisi,
|
|
|
|
64 |
mjes mahti mahattelisi?
|
|
|
|
65 |
65 Mistä(s) kansi kanteloisen?
|
|
|
|
66 |
!! Kust on koppa kantelossa? !!
|
|
|
|
67 |
Koivusta visaperästä.
|
|
|
|
68 |
(Pani naulat kandeleseen
|
|
|
|
69 |
orahasta) Tuonen otra(n,
|
|
|
|
70 |
70 Tuonen hauvin hambahista).
|
|
|
|
71 |
!! (Kust on naulat kantelessa?
|
|
|
|
72 |
Tammesta) tasaset oxat !!
|
|
|
|
73 |
Kust on kjelet kandelehen?
|
|
|
|
74 |
Kalan purstosta hyvästä
|
|
|
|
75 |
75 takalasta kaunihista.
|
|
|
|
76 |
!! (Kust on kielet kantelossa?
|
|
|
|
77 |
Jouhista hyvän orihin,
|
|
|
|
78 |
hiuxista Hijjen emännän,)
|
|
|
|
79 |
veden vahoista (valitut) !!
|
|
|
|
80 |
80 !! jouhista raju urohon,
|
|
|
|
81 |
lemmon varsan vaahtehista !!
|
|
|
|
82 |
Ehittihin soittajata -
|
|
|
|
83 |
jo sitä tuota jokkit soitit,
|
|
|
|
84 |
soitit pijjat, soitit pojjat
|
|
|
|
85 |
85 !! jo sitte tuota jotkit soitit !!
|
|
|
|
86 |
[kaikki] mjehet naimattomat,
|
|
|
|
87 |
kaikki nainehet urohot.
|
|
|
|
88 |
Pani neidet soittamahan:
|
|
|
|
89 |
ej ilo ilollen käynyt,
|
|
|
|
90 |
90 leikki leikille(n) tajunnut.
|
|
|
|
91 |
Ep' on soine kanteloinen,
|
|
|
|
92 |
kun ej tekiän käsissä,
|
|
|
|
93 |
sovittajan sormillansa.
|
|
|
|
94 |
Ite vanha vaka Väinämöinen
|
|
|
|
95 |
95 käsillensä käänsi käyrän,
|
|
|
|
96 |
otti soiton sormillehen
|
|
|
|
97 |
!! soreilla sormillasa !!
|
|
|
|
98 |
Ei sitä metässä ollut
|
|
|
|
99 |
kah(d)en sijven siu(h)ka(a)vata
|
|
|
|
100 |
100 !! kahen silmän siukovata !!
|
|
|
|
101 |
jok ei tullut tuiskuttain
|
|
|
|
102 |
Väinämöisen soitel[l]essa.
|
|
|
|
103 |
Ej sitä meressä ollut,
|
|
|
|
104 |
ävän kuuvven kulkevata,
|
|
|
|
105 |
105 [joka ei tullut] kuulemahan
|
|
|
|
106 |
soitantoa, laulantoa.
|
|
|
|
107 |
(Itekkin metän emäntä
|
|
|
|
108 |
rinnon aidalle ajain,)
|
|
|
|
109 |
punasukkahan punihin,
|
|
|
|
110 |
110 kautokenkähän kanihin.
|
|
|
|
111 |
Itekkin veden emäntä
|
|
|
|
112 |
rinnon ruoholle rojahti
|
|
|
|
113 |
!! rinnon ruoholle rupeisi !!
|
|
|
|
114 |
vetäy vesikivelle
|
|
|
|
115 |
115 Väinämöisen soitel[l]essa.
|
|
|
| |
Purren valitus. 1.-6. [I1 624:1-6 & XII 75:1-5.] III-281-Dc&Aa
("Fennorum Orpheus, Pan & Apollo"), MF 102-103, I-52-Ba, II-15-Cc ("på
högsta fjällen, bergsryggen"), III-94-Ac.
7.-8. [Porthan
> GSL 208,] I-248-Cb, III-252-Cb. 9.-10. II-424-Ab, I-178-Ca ("båt af
tjocka furu bräder"), 104-Ba, III-299-Da. 11.-14. II-424-Ab, III-68-Cb
("som altid fara i örlog"), 134-Bc ("purret saavat t. r. - pleni onerati
pecunia"), I-3-Db ("de föra Perns eller Mogols [= Perms eller Moguls?] skatter,
så mycket i skeppen ryms, gömmas eller bärgas kan"), 18-Ab. 15.-16.
II-30-Bb ("jag rutnar på mina spån, i.e. har ingen promotion"), 7-Da ("lahoin
lastulleni"), III-296-Ba ("på mina spånor"), 309-Bb ("vestämäisilleni").
17.-18. III-308-Db ("den blir ej vatu bulen, multnar ej på sina spånor").
19.-22. II-155-Da ("Ne pjenimmätkin - pahimmatkin ..."), I-232-Cc,
II-340-Da ("öfver eller på mig") & 363-Ca.
# Laivaretki. 23.-25. (MF 49), II-27-Bb ("lade ut båten, for til
sjöss"), 129-Aa, 424-Ab, III-299-Dc. 26.-27. III-68-Cc ("sköt ut örlogs
skeppet til sjöss"). 28.-29. III-101-Ca, 18-Bb (myös: "venosen").
30.-32. II-424-Aa, 11-Ca&b (myös: "lake-ellen", "lavialle").
33.-34. III-300-Db ("veno - Carel."), II-285-Cb (vrt. VII1 625, I1
907:50). 35.-40. II-13-Ba ("fylde båten"), III-75-Db ("de i vatnet af
och an vanckande, borstiga, vimlande fiskarne"), 79-Ac ("med plume fiäder i
hatten"), I-331-Ca. 41.-43. II-331-Bc, vrt. I1622. 44.-47.
II-438-Cb, I-484-Ba ("spelte såsom orrar"), II-455-Da ("bröstet qvilrade,
knarckade, som en trast"). 48.-50. III-69-Cb ("satte flickorne til at
ro, de rodde, årarne bognade"), II-262-Dc. 51.-53. MF 49; vrt.
III-307-Da. 54.-57. I-277-Dc ("man hann, kom på ström vatten"), 490-Ac
("styrde båten efter rena båtleden i ån"), II-429-Ca ("båten fastnar hårdt fast
på en steen el. et träd"). 58.-59. I-98-Ba ("är det på sten eller på en
granris ruska fast i vatnet"), I-114-Aa. 60.-61. I-466-Ac ("af gäddans
käkar").
# Kanteleen valmistus. 62.-64. I-364-Db, II-140-Aa ("hvad skulle
en konstnär däraf få?"). 65.-67. I-330-Dc, 332-Bc, 453-Ca ("hvaraf är
det bukoga i harpan gjordt?"), 330-Da, III-341-Ca, vrt. XII 80. 68.-70.
III-188-Db, MF 95 > XII 75-76. 71.-72. III-126-Dc ("släta, jämna
qvistar"), MF 102 > XII 80. 73.-75. III-111-Da ("af fisk stierten").
76.-79. MF 11 &102, I-170-Ba, III-236-Bc ("occurrit in Runis
antiqvis"), 237-Bb ("af skummet i hafvet"). 80.-81. II-447-Cb ("af en bå
ngstyrig Jättes hår"), III-232-Cc, MF 102 ("vahteista").
# Soittajat ja kuuntelijat. 82.-85. I-52-Aa ("man sökte spelman"),
271-Bc, 275-Db ("flere en och an"). 86.-87. III-225-Ba, II-226-Bc
("ogifte män, karlar"). 88.-90. II-243-Bc, III-108-Cb&c ("utgiorde
ej harmonie i spelet"). 91.-93. III-71-Ba ("sielfva konstnären kan bäst
slå på harppan"). 94.-97. III-281-Dc ("sielf den vördige, gråhärige"),
I-380-Cb, III-66-Aa ("med sina räta vackra fingrar"). 98.-102.
II-173-Dc, III-56-Ab&c, III-177-Cb ("som icke kom flygande som ur och
damb"), 60-Cb. 103.-106. II-170-Cc, III-393-Cb ("Carel. - fiskar med 6
remiges - fenar"), II-35-Bb ("at höra musiquen, sången"), III-60-Db.
107.-110. (MF 58,) II-415-Cb, I-360-Ca ("i en sned stöfvel - skäls ord").
111.-115. III-282-Aa ("sielfva Hafs-Frun reste sig up bröst gängs mot
sjö-strand-gräset, då Väinämöinen söng"), II-491-Aa ("slängde sig bröstgänges
mot gräset, at det smälde"), III-293-Ba ("drog sig, makade sig på
strandhällan"), 60-Cb.
# Tekstin taustalla on laaja karjalaistyyppinen 1700-luvun pienoiseepos,
lähinnä Sjögrenin 1825 Tsenan Petri Kettuselta saaman I1 624:nja
Lönnrotin 1838 ehkä Tuupovaarasta tuoman VII1 604:n tyyppiä, hieman etäämpänä
Ilomantsin Simana Sissosen VII1 625:sta. Gananderin tai jonkun hänen
avustajansa ylettyville on osunut muutama Petri Kettusen tavoin maata kiertävä
räätäli tai kauppamies, laulu- ja sukulaissuhteiden tiivistäjä (vrt. Borenius B
II 46 > Kuusi 1949, 329).
# Ilomantsin ja Vienan valtaedustus "Pani vanhat soutamahan, vanhat souti, päät
vapisit / pani nuoret soutamahan, nuoret souti, airot notkuit" lienee
arveluttanut iäkkäitä ennakkosensoreita. Vrt. säkeet 44.-50. Poistetun tilalla
on lähdetekstissä (Ganander > Topelius > XII 75) kolme ajatusviivaa, kun
taas sanakirjassa viitataan ("préfer") oppitekoiseen säepariin: "Se
on sounnut tjedon salmet, opin kukkulat osannut". Neidot hyväksyttyinä
soutajina tavataan tämän lisäksi vain parissa Etelä-Vienan myöhäistekstissä
ynnä Kalevalassa: I:579 ja 582, Uusi Kalevala 39:303.
# Säkeitä 11-16 on Suomen muinaisen merenkulun avaimena siteerattu usein
historiateoksissa, mutta ei SKVR:ssa. Ne painatti Porthan 1787 teokseensa "M.
Pauli Juusten Episcopi quond. Aboensis Chronicon episcoporum Finlandensium" (s.
50). Annamari Sarajas on julkaissut (1956, 274-276) alkutekstin ja sen
suomennoksen; tuossa rinnakkaistekstissä on seuraavat poikkeamat Gananderin
tekstistä: 12. jotk' aina / 13. rahoja / 15. lastuillani / 16. venon
veistämöisilläni. Sen taustana on Ilomantsin seudun, lähinnä Mekrijärven
Sissosten laivaretki-johdanto.
# Säkeet 23-34 ovat ennätyksellinen vaikkeivät harvinainen näyte G:n
pyrkimyksestä koota sanakirjaan näytteitä kansanrunon muuntelevuudesta.
Lähettikö Porthan tai joku hänen oppilaansa G:lle havaintoesimerkkejä De
Poësi Fennica'n XIII luvussa (PF 379) mainitusta tekstikriittisen
metodin soveltamisesta: "Kokemus on minulle opettanut, että vertaamalla useita
muistiinpanoja toisiinsa ne ovat palautettavissa jonkin verran eheämpään ja
luontevampaan muotoon"? Vai tiedusteliko G. omilta asiantuntijoiltaan
murremuotojen ohella myös ongelmallisten runonkohtien vaihtoehtoja?
|