|
|
1 |
[Ihte vanha Väinämöinen
|
|
|
|
2 |
vestävi tulivenettä,
|
|
|
|
3 |
tuli purta] kaarittaapi.
|
|
|
|
4 |
Sai [venehen valmihixi],
|
|
|
|
5 |
5 purresan asetetuxi.
|
|
|
|
6 |
[Tuli nuori Joukavainen,]
|
|
|
|
7 |
lyöpi laidan lattiaisen
|
|
|
|
8 |
veneheltä valmihilda,
|
|
|
|
9 |
purrelta asetetulda.
|
|
|
|
10 |
10 [Ihte vanha Väinämöinen]
|
|
|
|
11 |
pistihin [tuli]kotahan,
|
|
|
|
12 |
[löysi keihähän sopesta,]
|
|
|
|
13 |
syöxi keihään syömen kautta,
|
|
|
|
14 |
kautta kainalon vasemman.
|
|
|
|
15 |
15 [Tuopa nuori Jouhkavainen]
|
|
|
|
16 |
heti huusi hujautti
|
|
|
|
17 |
[ja] vihilti viva(h)utti:
|
|
|
|
18 |
[- Ongo maalla maa hyviä,
|
|
|
|
19 |
ongo] veillä vein [hyviä],
|
|
|
|
20 |
20 (jos rauta pahan teköö,)
|
|
|
|
21 |
teräs hjeno hilpasoo?
|
|
|
|
22 |
[Neity] Maaria Emoinen,
|
|
|
|
23 |
pistä sormes(i sulonen)
|
|
|
|
24 |
reikään revenneseen,
|
|
|
|
25 |
25 hjenot helmasi kokoak ...
|
|
|
|
26 |
!! Paina paksu peukalosi,
|
|
|
|
27 |
lijtä sormesi lihava
|
|
|
|
28 |
tukkeheksi tuiman rejjän !!
|
|
|
|
29 |
Teekkös yöllen tervehexi,
|
|
|
|
30 |
30 päivällen imantehexi,
|
|
|
|
31 |
kahen puolen kaunihixi!
|
|
|
| |
[1.-19. Törnudd & Reinius 37:19 > XII 8085; vrt. GSL 155 ja
468-469.] (20.-25. MF 56 > XII 4076; vrt. GSL 499.) 3.-5.
I-300-Bc ("kaarittaapi purta - sätter vränger i båt"), 35-Ba ("feck sin båt
färdig"). 7.-9. I-35-Ba ("af den färdig giorda båten"), II-31-Bb ("lyöpi
lattiaseen - slår ned på golfvet"). 11. II-384-Da ("pro pistäysi - geck
som hastigast in i köket"). 13.-14. III-99-Ab ("stötte spiutet genom
hiertat"). 16.-17. I-191-Ac ("ropade, skrek straxt"), III-317-Ba
("blistrade hastigt af förundran. Carel."), 345-Db ("hvisslade
hastigt"). 19. III-295-Ca ("veillä - Carel. pro vesillä").
20.-25. I-163-Aa ("det fina stålet skär af våda"), 60-Bc, II-474-Dc,
I-143-Cc ("J. Maria, tag up, samla dina lena kjorttel fållar"); vrt. MF 56.
26.-28. II-82-Bb ("passa til dit feta finger til stopp på hålet"),
III-178-Bb. 29.-31. I-237-Da ("botar du på en natt, och förtager du
värcken på en dag").
# G. selostaa (MF 23-24) käsitystään eri tekstien suhteesta: "Joukkavainen, En
Jätte, som ville täfla med Väinämöinen; men Väinämöinen stack honom genom
hjertat med et spjut; då Nuori-Joukavainen anropade alla Gudamagter så til
lands som sjös, och även i sin nöd vände sig til J. Maria, som på en natt läkte
såret, så at han blef helt frisk. Han öfvertalte sedan Väinämöinen, at sjunga,
hvaraf mörkrets portar öpnades, luften daldrade, klipporne brusto."
"Joukavainen mötte Väinämöinen på en väg och retade honom.". "Han lockade sedan
Väinämöinen at sjunga." - Toisaalla (MF 107) Ganander on löytävinään yhteyden
Väinämöisestä ja Joukkavaisesta Meri-Tursaaseen.
# Teksti XV 59 on aitoa muinaisepiikkaa tuntevan, mutta sen traditioista melko
huolettoman runoniekan sepitystä. Se että G. sanakirjatyön loppuvaiheessa
liittää kahteen sitaattiin (XV 59:17 & 19) alkuperäviitteen Carel.
voi tarkoittaa joko kerääjän tai hänen lähdemiehensä karjalaisuutta. Yhtäällä
keskipohjalainen "ihte", toisaalla Kalevalassa vienalaisten Martiska
Karjalaisen ja Jyrki Kettusen tiliin viedyt säeparit viitannevat jonkun jo
1700-luvun lopulla runonkeruun piiriin joutuneen laukkukauppiaan osuuteen.
Säkeet 26-28 liittyvät lähinnä Jyrki Kettusen (I4 175), säkeet 29-31 Juhana
Kainulaisen laulutapaan (VII3 1001).
|