| |
Omasil.
|
|
| | Ku muut leikit kaik ol tehty, ni tytöt käivät sillal piiris tantsimaa ja
lauloit: |
|
|
|
3 |
Omasil ei oltukaa,
|
|
|
|
4 |
ottakatte nyt omanne,
|
|
|
|
5 |
valitkaatte valkianne
|
|
|
|
6 |
muihe mustie seasta,
|
|
|
|
7 |
5 kärnäkorvie käsistä!
|
|
| | Pojat valitsiit itsellee omansa. Jos viel jäi, ni sit viel lauloit ja
tantsiit. Sit ku viel jäi poikii ja tyttölöi, ni sit pojat lauloit: |
|
|
|
9 |
Muut naivat paremmat likat,
|
|
|
|
10 |
meile herjat heitettii,
|
|
|
|
11 |
rupisuut, rumannäköiset,
|
|
|
|
12 |
paju pahakarvaliset,
|
|
| | tai jos ol yks ni: |
|
|
|
14 |
10 miule herja heitettii j.n.e.
|
|
| | Mut ottiit sit senkii. |
|
| | Ku kaik saivat parriin, ni sit parittai istumaa penkeil. Ruoskamies sit tul
kyselemmää, tul luoks ja sano: "Näytä rakkauves!" Tytö enstäi pit näyttää,
ottaa kaulast kii. Jos ei kuka näyttänt, ni sillo pamppu selkää, jot piti
(pamppu, letti oli tehty kussakost l. vyöstä). Sit heti pit poja samal viisii
näyttää rakkauve. Sit toiste luokse hää men samal asial. |
|
| | Sit kysyttii, lettimies kysy, jot: "Lähtöökös kuka markkinoile?" Enstäi kysy
miehilt. Jos ei tahtont lähtee ni ei, sano vaa: "Mie sai nii hyvä, jot mienen
taho lähtee markkinoile." Ni hää läht poikkee toise luoks. Jos tahto vaihtaa,
jot: "Mie sai nii pahatapase tamma, jot se potkii", jot: "mie mää markkinoile
vaihtamaa", ni pit sannoo kene (tytön) vieree tahtoi mennä, jot sen ja sen
vieree, jot se poika kenel tyttö (haluttu) ol, sai tulla sen hyläty tytö
vieree. Mut enneku sai mennä sen tytö vieree, pit ottaa (ainakin) kymmenä
lyöntii letist kämmenellee. Sit sai mennä ja toine sai tulla poikkee. Mut jos
toine ei tahtont luopua tytöstää (jos oli niin hyvä), ni pit ottaa
kämmenenellee kaksikymmentä lyöntii (siis kahdenkertaisesti). Sit ei huolint
jättää tyttöää. A jos ensimäine yhäti tahto sitä tyttöö, piti häne ottaa
kakskymmentä lyöntii ja toise pit ottaa neljäkymmentä (jos ei tahtonut luopua).
A toine jos yhäti vaati, otti kolmekymmentä ja toise täytyi ottaa silloi
kuuskymmentä. Menniit vällii ku kaks kovvaa puuttu yhtee, menniit sattaa ast,
enneku toine tai toine heitti. - Sit toisilt samal viisii kysyttii ja lyötii,
kuka tahto vaihtaa. - Sit tytöilt kysyttii: "Vielkö tytöt lähtööt
markkinoille?" Tytöt lyöttiit samal viisil. Ku kerra yltyit, ni lyöttiit ni
jot. Kel ol ruma poika, ni tytöt sen kui lyöttiit käsiää, jot sait sen poikkee.
Tytöt alottiit viijest ja menniit kahteekymmenääviiteeki ast. |
|
| | Sit ku kaik saivat vaihetuks, ko ei ennää kukkaa lähtent markkinoile, ni
lyötii letil ortee, jot: "Nyt o sakona lyöty", jot: "nyt ei saa kukkaa ennää
vaihtaa!" Jos kuka viel aikoi, ni sai itse lettii jo. |
|
| | Sit hyö käit katsomaa (lettimiehet), jot: "Uot sie tehnt hellulleis kenkii?"
Pit näyttää jot on. - Sit tytöilt kysyttii, jot: "Uot sie tehnt hellulleis
pöksyi, sukkii?" Pit näyttää. Joskus pojat vettiit housuun ni jot paljas polvi
näky jot: "Ei uo pöksyi." Sit tyttöä lyötii. - Ja nii mentii läpi ast. |
|
| | Sit pit antaa raha. Otettii pien raha, rossa. Se kuletettii suust suuhu ja
pojat tekkiit ilkaa ku tyttöi pit heilt ottaa. Hyö panniit raha vähä vaa
näkymää taikka pannit siihe tupakkaa. Lettimiehet löi, jos ei ottant, sen ku
paaluis selkää, jot ei pääst mihinkää sen ku ota vaa. (Suullaan piti ottaa
toisen suusta). - Sit ku se men ylt yleestää jokahise suuhu, ni sit Huopose
Antti vihkimää. Muut ei osanneet nii lukkee kui hää. Joka pari vihittii.
Luuavarvust ol rengas, siint pittiit kii kui sormuksest poika ja tyttö. Ja
Antti luki: |
|
|
|
21 |
Kaksi o linnut katol,
|
|
|
|
22 |
mikset työ katalat kaksin?
|
|
|
|
23 |
Kaksi o lastut kartanol,
|
|
|
|
24 |
mikset työ katalat kaksin?
|
|
| | - - - (ei muistanut) |
|
|
|
26 |
15 ja muksi maksi, kaik o kaksin.
|
|
| | "Se o nyt siul, tie mitäs tahot." Ja sit ku joka pari ol vihitty, se loppu.
Lörppöö ol hyvi paljo siin vihkiessä. |
|
|
| |
|