Kuten jo useissa edellisissä kirjoituksissa on mainittu sekä todistettu
kuinka ennen, voipi sanoa, kaikissa asioissa harjoitettiin taikuutta -
luotettiin noitien taitavuuteen ja voimaan asioitten onnistumisessa hyvään eli
päinvastaiseen suuntaan, niinpä myös lasten hoidossakin. Lasten vanhemmat
etupäässä, sekä isoisä ja isoäiti, huolellisesti puuhailivat lasten terveyden
suhteen. Kohta olivat he valmiit hakemaan eli toimittamaan "ämmii" lasta
parantelemaan, jos milloin luultiin lapsen vaikka vähemmänkin käyneen heikoksi.
Useinkin olivat niin herkkäluuloisia, että vaikka lapsi itki vaan tavallista
itkuaan, niin heistä joku kohta arveli, etteivät lapsen asiat olleet oikealla
tolalla, sekä muistutti: "miks' ei taas ole pyöritty perriä!" Eikä auttanut
muu, kun piti sitä eli sitä "ämmää" lähteä hakemaan. Nimityksellä "ämmä"
tarkoitettiin tämänlaisissa asioissa juuri sellaisia eukkoja jotka jötain
tiesivät. Siis noitii, noitaämmii. Sanottiinkin: "pit käyvä ämmiin luon", "se
käi ämmiin luon", ym. Lapsia he parantelivat tavallisesti kylvettämisellä,
johon samalla kuului "kylvetyslukujen" lukeminen. Kylvettäminen toimitettiin
saunassa. Lasta kylvettäessä ja siis parantaissa "luvettiin" muun muassa:
3
Vitsanen virottamaan,
4
koivunen korottamaan,
5
metsä suuri nostamaan:
6
piikaa peräkkääks',
7
5 miestä harteekkaaks'!
8
Pois yskä pojastain (tytöstäin)
9
anna ämmiin rykkii,
10
koukkuleukoin kokkii,
11
parttamiehen paukutella!
12
10 Syö runuu, ruumenta,
13
pehkuu, pellon olkii,
14
älä hyppää kyllää,
15
ole koton, ole koton!
Saamme ihmetellä ja taas ihmetellä entisen runottaren älykkyyttä, sekä
runokielen noreutta - taipuvaisuutta. Niinpä tämänkin runon alkupuoliset säkeet
osoittavat meille semmoista. "Metsä nuori", "koivunen" ja "vitsanen"
tarkoittavat kylpyvastaa, jolla lastakin kylvetetään muulloinkin, eikä vaan
taian perään. Vasta tehdään "nuoren metsän" "koivusista", "vitsoista" siis,
kuten runossa mainitaan, eli oikeammin: nuorten elipienempien koivujen oksista.
Kun toivoteltiin "piikaa peräkkääks, miestä harteekkaaks", tarkoitettiin, että
lapsi kehittyisi ruumiinsa rakennuksen puolesta täysin hyväksi: poika vankka-
ja leveäharteiseksi, sekä "piika" - tyttö samoin "perältään", jota ruumiin
rakennuksen muotoa kansassa hyvin kunnioitettiin ja pidettiin säännöllisenä.
Kuten huomataan, karkoitettiin edellisellä lukemisella lapsesta myös yskä pois.
En malta olla mainitsematta että minuakin kylvettäissä luvettiin tätä runoa,
vaikka se tosin kävi vaan pilan päiten, eikä taikomisen tarkoituksessa. Muistan
hyvin, kun olin isäni polvilla saunan "lautsilla" ja hän leikillään -
piloillaan luki sen minua kylvettäissään. Hauska muisto. Minullahan onkin
näenmä oikeus Kalevalan laulajan kanssa sanella:
17
Niit ennen isäni lauloi,
18
- - -
19
minun lasna lattialla,
20
eessä polven pyöriessä, jne.
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted
alignment algorithm
(Janicki, 2022)
on sequences of verses.