skvr12170700
Pohjois-PohjanmaaNivala
Vilkuna, Kustaa
1928

Metadata

COL: [[K. Vilkuna]]
ID: 7070.
INF:
LOC: Nivala.
OSA: XII2
SGN: Virittäjä 1928, s. 319: K. Vilkuna, Vanhan polven karjanhoitoon liittyviä taikoja ja menoja yliseltä Keski-Pohjanmaalta.
TMP: [[-1928.]]

Kesällä usein jokin paha ampui lehmään, niin että tuumen ja väliin koko ruppi pöhöttyi. Tapausta sanottiin milloin tuulen t. tuulimavonpuhallukseksi, milloin mavon- t. maanpanoksi, aina sen mukaan minkä elementin välityksellä taudin arveltiin tulleen, vaikka taudin alkulähettäjänä aina pidettiin kateellista naapuria. Usein tietävä emäntä ottikin selville, kenestä elkeet olivat lähtöisin. Hän vuoli lastuja kynnyksestä, jonka yli oli kuljetettu kuollutta, ja siivitsi näiden lastujen lomitse pahanalaisen lehmän maitoa; silloin panija ilmestyi navetan ovelle kuikistelemaan; ellei juuri aina ruumiissaan, niin ainakin haamussaan hän emännän silmissä vilahti. Monesti panija arvattiin suoralta kädeltä. Sisukas emäntä laittoi koiransa kotiin. Hän etsi elävän sammakon, sitoi siltä jalat punaisella langalla, lypsi sammakon suuhun maitoa madonpanemasta tuumenesta ja heitti siten varatun sammakon panijan kaivoon. Mutta se, joka ei tahtonut tai ei taitanut kostaa, virtsoi jäkäläiselle alakivelle, nyhti märät jäkälät kivestä lypsinkiuluun, johon vielälisäsi virtsaansa, ja pyyhki näillä jäkälillä lehmän tuumenen ja muut ajettuneet paikat. Osa jäkälistä piti sitten pistää lehmän suuhun ja loput heittää pohjoista kohti sanoen:
    2  Siinä on oma hyväs, anna minun pahani pois!