skvr12169950
Pohjois-Pohjanmaa — Nivala
Vilkuna, Kustaa
1928
| Sonneja oli vain suurimmissa taloissa. Niissä naapuritkin käyttivät lehmiään ja toivat joka kerralla ajopalkaksi paksun leivän. Paljon käytetty sonni laiskistui eikä tarvittaessa innostunut; silloin lehmänkuljettaja kaatoi hiukan suolavettä sonnin korviin t. leikkasi mahatupsusta karvoja, työnsi suorotuppeen hiukan suoloja ja hivutteli niitä niin kauan sormilla ylemmäs, kunnes sonni alkoi köyriä. Ajon päätyttyä kuljettaja tiinehtymisen edistämiseksi puraisi hampain kolmesti lehmän selkärankaa ristiluiden etupuolelta - usein hameenhelman läpi - ja tarttuen häntään painoi kolmesti vasemman jalan kantapään lehmän kannatinta (ulkosynnytintä) vasten sanellen: | ||||
| 2 | "Pijä omanas mitä sait!" | |||
| t. | ||||
| 4 | "Pijä vasikkas!" | |||
|
1
ulkosynnytintä (kirjoittajan alimuistutus). | ||||