Metadata

COL: Keränen, E.
ID: 6957.
INF: Samuli Vesilä, talokas, n. 35 v. Kuullut Kaisa Vesilältä, joka kuollut 20 v. sitten 70-vuotiaana.
LOC: Kärsämäki.
OSA: XII2
SGN: 135.
TMP: -83.

Silläkin lailla päästettiin lehmijä metsän peitosta, että ensin padassa keitettiin lehmäin lavit ja perät (se on: kaulaimet ja pitimet), niin monen kuin olivat hukassa, sitten pantiin ne sijoilleen ja niihin sidottiin kolmisäisellä punasella langalla männyn eli kuusen näreet, niinkuin eläimet kiini. Vesipadasta, jossa ne kaulaimet ja perät olivat keitetyt, nakattiin kolmella ruiskauksella navetan ovesta ulos. Sen perästä navetan oven eteen tehtiin kolme ristiä (⌉).
Sitten mentiin metsään. Ja kusiaispesän vieressä olevain kolmen kuusen eli männyn latvat sidottiin pesän päällitse yhteen punasella langalla, ja sitte piiskattiin pesää kolmesta halavapajusta otetulla kolmella varvulla kustakin. Varvut oli pitänyt hampain katkasta poikki, ja joka varpua katkastaissa loihtoa:
    3  Nyt minä otan vihtametän viijakosta,
    4  Koivikon notkelmasta,
    5  Joilla minä viljaa vitasen,
    6  Rankkosäärtä rapsuttelen,
    7  5 Karjan kottiin tulemaan,
    8  Metän karjan mehtään eraumaan.
Tämä loihottiin, miten arvataan, kolmeen kertaan kutakin varpua katkastaissa.
Pesää piiskatessa oltiin hyvin rajussa haltioissaan ja loihottiin:
    11  Metän piijat, metän poijat,
    12  Metän pitkät perhanat!
    13  Antakaa pois minun karjani,
    14  10 Niin minäkin annan teijän omanne!

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems