skvr12158520
PeräpohjolaSodankylä
Andersson, G. A.
1886

Metadata

COL: Andersson, G. A.
ID: 5852.
INF: Suvanto. Pietari Mettiäinen, talon vaari, 80 v.
LOC: Sodankylä.
OSA: XII2
SGN: 38.
TMP: -86.

Kuivan matajaisen parannus.

Matajaisella ymmärretään ylipäänsä kolotusta ja jäsenten särkyä eli kivistystä. Kuivaksi matajaiseksi kutsuttiin kolotus, jossa ei ihon päällä ole mitään ruohtumaa, turvotusta eli ajetusta. Sitä puoskittiin kolmella nuppineulalla, joilla hiveltiin ja kierreltiin kipupaikan ympärystää 3 kertaa kullakin neulalla erikseen; ja hiveltäessä puhalleltiin ja luettiin seuraava manaus:
    3  Kun Jesus, Jumalan poika
    4  Kera Pietarin vaelsi,
    5  Niin on Pietari kysyvi,
    6  Tiedustaapi tällä lailla:
    7  5 Herra, miks'ei heinän juuri
    8  Kasva kiven kaltehilla?
    9  Ken on kiven korttanunna,
    10  Lumonnunna luolan kyljet,
    11  Pahikkoiset pahentanna?
    12  10 Herra vastas' vuorostansa,
    13  Noin on lausui, näin opetti:
    14  Siks' on kivi kirottuna,
    15  Kortettuna vuoren kylki
    16  Heinän helpehettömäksi,
    17  15 Laihimmaksi leipämaita:
    18  Kun on käärmehet asunna,
    19  Pesinynnä ma'ot mustat
    20  Ensin kallion koloissa,
    21  Kiven kylmän kyljen alla.
    22  20 Siit' on kivi kortettuna,
    23  Heittänynnä heinänkasvun.
    24  Mato musta, kaksikieli,
    25  Korttoja on kylvänynnä,
    26  Kiroihin sen pahoin pannut,
    27  25 Ett'ei ilmoissa ikänä,
    28  Kuuna Herran valkeana
    29  Hepo hauko heinänpäitä
    30  Kiven kylmästä kylestä.
    31  Matajainen, maon äiti,
    32  30 Imettäjä ilke'ien,
    33  Antoi kivelle kironsa,
    34  Pahan voiman pahikoille.
    35  Jää nyt jäsenten kolotus,
    36  Matajainen minut päästä,
    37  35 Mene kolkkohon kotiisi,
    38  Emos' luokse luonnuttele,
    39  Jäyä lemmon luolikoita,
    40  Kivikoita kiusaele!