skvr12154290
KainuuSotkamo
Ollilainen, P.
1888

Metadata

COL: Ollilainen, P.
ID: 5429.
INF: Hietavaara. Antti Tervo, 70 v.
LOC: Sotkamo.
OSA: XII2
SGN: 104.
TMP: -88.

Ähkystä, kiroista ja kalmasta peästö.

Vasemeen käteesä otetaan kolome veistä ja oikeesen käteesä viikate. Niihen tekijee ei pie tietee.
Ne sittä viijään kusijaispesän pohjospuolelle, pesään, ja pannaan veitet oikeelle (?) ja viikate vasemelle puolelle. - Niillä kierretään sittä pesee, ensin kolome kertoo myötäpäevään. - Pesän etelä-sivulle tehään kolomesta tervaslatvuksesta "kokki": KUVA ja sen juureen tehään tuli.
Tulta kun tehään, niin pannaan alle ensin kolome pihlajoo. Siitä "kokin" alati, pesän läpi pitää peästettävän kulukee alasti yheksän kertoo.
Sittä pyyhitään kusijaiset pois siivillä ja peästettävä (se, josta ähkyy ajetaan) saapi panna entiset vaatteet peälleen.
Sittä se pestään.
Vaen siihen pitää vesii ottoo (seuraavalla tavalla):
Otetaan kolome yksikesästä pihjaloo. Niihen kansa männään hetteelle ja lyyvään moahan niillä ja sanotaan (loihtu:)
    9  Onko miestä hetteessä,
    10  Umpilammissa urosta?
    11  Lähe kansani kylään
    12  Tämän puluman puahtajaksi!
    13  5 Apuja minä anosin,1
|anelen| : anosin.
    14  Armoja anottelisin.
    15  Tuo mulle puhasta vettä,
    16  Juokse Jortanin joesta,
    17  Jolla Ristus kastettiin,
    18  10 Pyhä henki ristittiin. -
    19  Vasten vastuksen väkee,
    20  Vaen ei vaston ihteesi,
    21  Vastuksia voettamaan,
    22  Kateita koatamaan. -
Sittä tehään orpatuohesta2
orpatuohi: otetun tuohen sijalle kasvanut tuohi (kerääjän selitys).
lippi, tahi orpatuohen puutteessa muustaa[!] tuohesta, vaen siihen pitää sillon panna pyyn siipi. Sillä otetaan sittä vettä siitä hetteestä "kasariin" (= kuparinen, tasapohja astia); vaen jos "kasarija" ei ou', niin muuhun astijaan, johon sillon pitää panna lantti (vaskiraha). Uhriksi hetteessen vuoltaan hopeeta. Otettuun veteen koataan sulattuu tinoo. Sittä tehään leppävasta siihen vesi-astijaan. Lepikon juureen vuollaan kansa hopeeta uhriksi tahi sen puutteessa katkotaan vastan tyvestä oksia.
Vesi vastoneen rupeutetaan kiehumaan. Sillä sittä pestään ja kylyvetetään peästettävä. Kylyvettäessään kiertää pesijä peästettävän kolomasti myötäpäivään.
Kylyvetettyy viijään peästettävä umpipeässä järvelle, "vesikivelle". Siellä peästäminen lopetetaan. - Peästettävä pujotetaan yksikesäsen pihjalan läpi, ja sittä kaavitaan ruumis kusijaispesässä olleella viikatteella alaspäin ja loihetaan:
    26  15 Tuo mulle tulinen miekka,
    27  Säkehisen säylä kanna,
    28  Jolla lempo leikataan
    29  Vasemesta kantape⌈ä⌉stä,
    30  Isä lempo leikataan
    31  20 Vasemesta kantapeästä,
    32  Poika lempo leikataan
    33  Vasemesta kantapeäst⌈ä⌉
    34  Miekallä tuliterällä,
    35  Säkehellä säylänteellä. -
Vesikivelle mäntyy ensin pestään, lausuen:
    37  25 Tuonneppa sinun manoon,
    38  Tuonne käsken ja manoon:
    39  Pohjan pitkään perään,
    40  Lapin moalle laukeelle,
    41  Jonne on kansa koatununna,
    42  30 Sukukunta suupununna;
    43  Siell' on päitä peästämättämiä,
    44  Tuttuja, tuntemattomia;
    45  Siellä itkövät isäsi,
    46  Valittavat vanahempasi;
    47  35 Siell' on luutonta lihoo,
    48  Suonetonta pohkeeta
    49  Syyvä miehen ver⌈o⌉ttoman,
    50  Haukata halan-alasen. -
Lopuksi pujotetaan peästettävä "paulan" läpi. Se (tehään) punotaan punasesta langasta. Sittä viijään se pesuveteen. Valettu tina, joka sijotaan siihen "paulaan" (hautuumoalle) kalamistoon, ja annetaan sinne "ihtesä tietämätä" sen puota kalaman väelle (uhriksi). Sillon se on ähkystään peässy.

1 |anelen| : anosin.
2 orpatuohi: otetun tuohen sijalle kasvanut tuohi (kerääjän selitys).

Contains poems

SKVR IX4 46. 57 %
JR 85231 54 %