SKVR XII1 4086.

skvr12140860
Pohjois-Pohjanmaa
Becker, R. von
1819

Types

6. Loitsut
├ 05. Tautiloitsut
│ ├ Raudan sanat
│ └ Verensulku
└ 16. Syntyloitsut
 ├ Herhiläisen tai mehiläisen synty
 └ Raudan synty

Metadata

COL: Beckerin
ID: 4086.
INF:
LOC: [Osittain Pohjois-Pohjanmaa.]
OSA: XII1
SGN: välilehd. kappale Gananderin mytologiaa s. 74, n. 64.
TMP: -?

     1  Raut' on poika Vuolahinen (a)
     2  Vuolahattaran tekema[!]
     3  Lemmetären liehuttama
     4  Tuulettaren tuuvittama
     5  5 Emä Rauan Ruojuetar.
     6  Kolm oli neittä Luonnotarta,
     7  yksi lypsi mustan maion,
     8  toinen valkian valotti, (b)
     9  kolmansi punasen maion. (c)
     10  10 Joka valkian valotti,
     11  siit' on tehty reäkyrauat: (d)
     12  Jokapa punasen piotti, (e)
     13  siit' on tehtynä teräkset;
     14  joka lypsi mustan maion,
     15  15 Siit' on tehty mellot rauat.
     16  Ei rauta paha olisi,
     17  ilman kärmeen kähytä,
     18  Maon mustan muojuitak.
     19  Hos sinua! rauta raukka!
     20  20 etpäs sillon ollut suuri,
     21  etpä suuri, etkä pieni,
     22  etpä kovin koreekaana,
     23  kuin sas heilut hettehessa[!], -
     24  kuinsas suosta sotkettiin,
     25  25 vetelästä vellottiin,
     26  kuin sa tuotihin pajahan,
     27  kum ma sun ahjoon ajelin,
     28  kuin sa maitona makasit
     29  nuoren neitosen nisassa[!];
     30  30 kasvannaisen kainalossa1
Säe kirj. rivien väliin.
.
     31  Venyt vehnä tahtahana, (f)
     32  Nousit nuorra taikinana
     33  Sepän Ilmarin pajassa. -
     34  Moan alta Moanalan poika
     35  35 löysi suosta ruoste heinän
     36  teräs heinän hettehestä,
     37  Veipä Ilmarin pajahan.
     38  Ite seppä Ilmarinen
     39  pani orjat liehtomahan (g)
     40  40 paina mahan palkkalaiset.
     41  Orjat liehto löyhytteli (h)
     42  liehto päivän, liehto toisen
     43  liehto kolmannen perästä.
     44  päivänä jo kolmantena
     45  45 kahto ahjonsa alusta:
     46  "mitä mun tuleni tuopi,
     47  "kuta ahjoni ajaapi?"
     48  rauta tungeiksen tulesta,
     49  iso rauta lähtehestä,
     50  50 emä rauta veen navoilta (i)
     51  kahteloo, keäntelöö:
     52  "Hölmä tulesta tuloopi." -
     53  Hos sinua rauta raukka
     54  Rauta raukka, kuono koito!
     55  55 teräs tenho päivällinen!
     56  poikasi teki pahoa,
     57  lapseis tuhoa työtä; (k)
     58  tule työsi tuntemahan
     59  vikasi parantamahan. -
     60  60 Mariatar kaunis vaimo
     61  tuus pikku kattilaisi
     62  jolla kuuta2
|voie verta| : kuuta.
 keitetähän, (l)
     63  jolla ma hurmeen tymeen,
     64  veren vuotamattomaksi
     65  65 punasta putoonatak[!].
     66  Jos rauta pahan tekööpi
     67  teräs hieno hilpasoopi
     68  Neityt Maria Emonen
     69  pistä sormesi sulonen
     70  70 reikään revenneeseen,
     71  hienot helmasi kokoak.
     72  Isäini ikunen Jesus,
     73  esivanhemman Jumala -
     74  tuolta ma apua anon
     75  75 Isältäni Jesukselta
     76  Emoltani Moarialta
     77  Näihin töihin työlläisihin:
     78  Helka vaimo hempiätär3
|Neityt Maria emonen| : H. v. h.
 (m)
     79  Tule tänne tarvitahan
     80  80 Suonia sovittamahan - -
     81  Jäseniä jatkamahan
     82  Suuret suonet suta-suuksin
     83  pienet sounet[!] peätä-paiksin. -
     84  tukis multa turpehilla,
     85  85 moan saroilla sammaltele
     86  reikee revennyttä,
     87  peitäp pienillä kivillä,
     88  ettei maito moahan peäse -
     89  puna peltoon putoa.
     90  90 Tysty ennen Turjan koski
     91  vesi Jortanan väsähti,
     92  Mikset sinä kumma tyysty (kunehuk)!
     93  Seisok kun seinä, asuk kun aita!
     94  Seisok kun miekka meressä seiso!
     95  95 Ellys märille männö!
     96  Ellys visvolle viruo! -
     97  Karilainen kaita poika
     98  kaivo moata kannallahan, -
     99  varpahallaan vatusti
     100  100 Mehilainen[!] moastä nousi
     101  Karilaisen kannon tiestä. -
     102  Mehiläinen ilman lintu!
     103  lennä tuonne löyhyttele
     104  Ylite meren yheksän, -
     105  105 meren puolen kymmenettä,
     106  tuo mettä Mehtolasta
     107  Simoa Tapiolasta
     108  kipehillen voiteheksi
     109  vammollen paranteheksi.
     110  110 Lennä tuonne kunne käsken
     111  ylite kuun alati päivän,
     112  taivon tähtein taate,
     113  Otavaisen olka päite,
     114  Lennä Luojan kellariini
     115  115 Kammarihin kaikkivallan
     116  pistä siipesi simahan
     117  kasta kaapusi4
|kapusi| : kaapusi.
 metehen
     118  höyräytäk höyheneesi
     119  Tuo simoa siivessaisi[!]
     120  120 Kanna mettä kaapussaisi
     121  voiteheksi paranteeksi.5
Säe kirj. rivien väliin.
     122  Rauan rahnein pahoin.
     123  Rauta Rehki, kulta kilpi!
     124  tie mullen iku-sovinto
     125  125 vanno vaka-veljekseisi
     126  vaston syöntäin sylöak [!] -
     127  vahtoaini vannottele.
Äfven kan härtill läsas kipujen sanat, (orden för sveda och värk).
a) de i denna runa förekommande Deastrer beskrifves under sina egna namn.
b) valotti lätt flyta (effundi fecit) af valoo.
c) kolmannsi är den äldre reguliem nom. sing. hvarföre man numera vanligast säger kolmaas; (den 3dje).
d)
e)
f) andra läsa: venyt vehnässä tahassa; vähnässä tahassa äro contractioner af vähnäsenä (tahasna,) för hvilket sistnämne vanligen säges tahtaana - meningen blir den samma.
g) andra läsa pani piiat liehtomahan, satte pigorne att pusta.
h) löyhytteli öfversättes mindre rätt af Ganander med ordet flåsade. dess betydelse är egenteligen flaadra, svaja. fläkta (jemför versen 102.).
i) veen navoilta, öfversättes af Ganander med vattudjupen; men veen napa (efter orden vattnets nafle,) synes blott vara ett poetisk namn på källsprå ng.
k) Ganander: - - lihoa lyötä.
l) Ganander läser verta (blod) i stället för kuuta, (Casus partitivus sing af gamla finska ordet kuu) som betyder smörja, fett.
m) hempiätär, adject. femininae terminationis deriveradt af hempu (prydnad) som synes vara samma ord som det forngöthiska timpa, timp, tympa och Lappska adj. tjabbe pulcher, synes äfven dermed vara detsamma -
90) Den ecstase, hvari skalden kommit i denna och de 2n e följande verser, har bragt honom att glömma den vanliga metern och förderfva dem genom dactyler.
111) Taivon gen. sing af gamla formen taivo; hvaraf dim. taivonen.
115) Sima gammal finska synes egent. betyda honung.
125) [Sivu leikattu rikki.]
1 Säe kirj. rivien väliin.
2 |voie verta| : kuuta.
3 |Neityt Maria emonen| : H. v. h.
4 |kapusi| : kaapusi.
5 Säe kirj. rivien väliin.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

JR 02313 89 %
SKVR VI1 3303. 33 %
SKVR XII2 5370. 20 %
SKVR XII1 4073. 19 %
KR 47:52 19 %
SKVR XV 238. 18 %
SKVR XII1 4185. 16 %
KR 47:48 15 %
KR 47:50 15 %
SKVR XII1 4071. 15 %
SKVR VI2 liite III 4. 14 %
SKVR VI1 3337. 14 %
SKVR VII3 loitsut 499. 14 %
SKVR VII3 loitsut 362. 13 %
KR 47:17 13 %
SKVR XII1 4079. 12 %
SKVR XII1 4123. 12 %
KR 47:68 12 %
SKVR VII3 loitsut 462 a. 12 %
SKVR XII1 4196. 12 %
SKVR XV 253. 12 %
SKVR VII3 loitsut 401. 12 %
SKVR VII3 loitsut 399. 11 %
SKVR XII1 4158. 11 %
SKVR XII1 4195. 11 %
SKVR VII3 loitsut 426. 11 %
SKVR VII3 loitsut 434. 11 %
SKVR I4 164. 11 %
SKVR XII2 5375. 11 %
SKVR VII3 loitsut 358. 11 %
JR 84602 11 %
SKVR VII3 loitsut 464. 11 %
SKVR VI1 3339. 11 %
SKVR XII1 4173. 11 %
SKVR VI1 3333. 11 %
SKVR VI1 3336. 11 %
JR 32012 11 %
SKVR VII3 loitsut 463. 11 %
SKVR VI1 3335. 10 %
KR 40:4 10 %
SKVR XII1 4130. 10 %
SKVR VII3 loitsut 355 c. 10 %
SKVR VI1 3296. 10 %
SKVR XII1 4224. 10 %
SKVR IX4 849. 10 %
SKVR VII3 loitsut 781. 10 %
SKVR VII3 loitsut 357. 10 %
SKVR VI1 3297. 10 %
SKVR VII3 loitsut 462. 10 %
SKVR XII1 4586. 10 %
SKVR VII3 loitsut 355. 10 %
JR 47972 10 %
SKVR XII1 4234. 10 %
SKVR XII1 4279. 10 %
SKVR VII3 loitsut 451. 10 %
SKVR XII1 4112. 10 %
SKVR VII3 loitsut 355 d. 10 %
SKVR XII1 4147. 10 %
SKVR VII3 loitsut 461. 10 %
SKVR XV 233. 10 %

Contains poems

SKVR XII1 4076.   93 %
SKVR VII4 loitsut 2179.   85 %
SKVR XIII3 8668.   83 %
SKVR XII2 7898.   81 %
SKVR VI1 3322.   79 %
SKVR VII3 loitsut 1352.   79 %
JR 62228   78 %
SKVR VI1 3328.   77 %
SKVR XII1 4077.   77 %
SKVR VII3 loitsut 417.   76 %
KR 47:51   76 %
JR 29324   75 %
SKVR XII1 4111.   73 %
SKVR VI1 3282.   73 %
SKVR XII1 4068.[[a.<REFNR>1</REFNR>]]   73 %
SKVR XIII3 8701.   71 %
SKVR VIII 353.   71 %
SKVR XII2 5388.   71 %
SKVR VI1 3355.   70 %
SKVR XII1 4413.   70 %
SKVR XII1 4069.   70 %
KR 47:15   68 %
JR 24291   68 %
SKVR X1 2231.   67 %
SKVR IX3 814.   66 %
SKVR IX3 816.   65 %
SKVR IX3 1588.   65 %
SKVR IX4 830.   65 %
SKVR XII2 6168.   65 %
SKVR XII1 4066.   65 %
JR 43176   64 %
SKVR XII1 4104.   64 %
SKVR XII1 4115.   63 %
JR 27081   63 %
SKVR IX3 811.   62 %
SKVR XI 1590.   62 %
JR 02493   61 %
SKVR XII1 4068.[[<REFNR>1</REFNR>]]   61 %
JR 71336   60 %
SKVR X1 2224.   60 %
SKVR XII2 8718.   60 %
SKVR VI1 3302.   60 %
SKVR XII2 5538.   59 %
SKVR IX4 857.   59 %
SKVR IX3 809.   58 %
SKVR IX3 810.   58 %
SKVR XIII3 10174.   58 %
SKVR IX3 899.   57 %
JR 79432   56 %
JR 29318   56 %
JR 69434   56 %
SKVR XI 1548.   55 %
SKVR VI1 3686.   54 %
SKVR VIII 352.   54 %
SKVR XII2 8498.   54 %
SKVR IX4 869.   54 %
SKVR XII1 4163.   54 %
SKVR XII2 6343.   54 %
SKVR XI 1579.   53 %
SKVR X1 2179.   53 %
SKVR IX4 842.   52 %
JR 08176   52 %
SKVR IX4 852.   52 %
SKVR XI 1592.   51 %
SKVR XII1 4381.   51 %
JR 71778   51 %
SKVR VII3 loitsut 494.   51 %
JR 53938   51 %
SKVR XI 1571.   50 %
SKVR VII3 loitsut 403.   50 %
SKVR IX4 844.   50 %
SKVR VII5 Metsäs. 177.   50 %
SKVR X1 2219.   50 %