SKVR XII1 65.

skvr12100650
Peräpohjola — Rovaniemi
Tuntematon
1819

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 ├ Ilmanimmen kosinta
 ├ Kanteleen soitto
 ├ Kanteleen synty
 ├ *Kaukamoisen virsi
 ├ Kilpalaulanta
 ├ Laivaretki
 ├ Miekan tai keihään kuvaus
 ├ Polvenhaava
 ├ *Sammon ryöstö
 └ Vipusen virsi

Metadata

COL: ?
ID: 65.
INF: Tämän Väinämöisen esityksen säkeet 1-177 ja todennäköisesti säkeet 178-98 (ks. n:ot 63, 64, 73) lauloi v. Beckerille Rovaniemen lukkari Pehr Gullberg, joka oli Utajärveltä kotoisin. Säkeet 199-229 ovat Lencqvistin, Gananderin ja v. Schröterin painattamasta Kilpalaulannon toisinnosta, johon v. Becker jostakin muusta yhteydestä on lisännyt säkeet 222-4. Säkeet 230-65 ovat Aejmelaeuksen Paltamosta muistiinpanemasta Auringon ja kuun päästöstä (ks. n:o 99.)
LOC: Rovaniemi. [Osaksi Paltamosta y.m.]
OSA: XII1
SGN: Turun Viikko-Sanomat v. 1820, n:ot 10-11, 20.
TMP: -1819.

[Ilman immen kosinta. - Veneenteko ja Väinämöisen polvenhaava. - Laivaretki ja kanteleen synty. - Vipusessa käynti. - Kilpalaulanta. - Auringon ja kuun päästö.]

Väinämöisestä.
Ne ainoat tieot, jotka Suomen Kansalla vielä ovat Väinämöisestä, löytyyvät vanhoissa Runoissa. Savon maassa, Karjalassa ja Pohjan-puoleisessa Pohjan-maassa pietään vielä sellaiset Runot, arvonsa jälkeen, kunniassa. Niissä lauletaan monesti kyllä merkillisistä ja ihmeellisistä asioista. Monta Suomalaisten vanhaa tapaa ja viisautta käsitetään niistä, ja niissä on Suomen-kieli oman luontonsa jälkeen niin somasti lauluun sovitettu, että niistä paraiten havaitaan ja tavataan Suomen-kielen sekä kauneus ja rikkaus että myös sen selvä laatu. Missä arvossa Ulkomaankin Oppineet ovat niitä pitäneet nähään siitä, että Saksalainen Tohtori von Schröter nimeltä on Ruotissa ollessaan monta suomalaista Runoa Saksan kieleksi kääntänyt ja menneenä vuonna pränttäyttänyt. Se olis häpeä, jos ei Suomalaiset ite tietäsi pitää näitä Runoja kunniassa. Ennen vanhaan aikaan laulovat vanhat niitä usein, ja nuoremmat kuultelivat niitä haluisesti. Merkilliset ovat suinkin ne Runot, joissa lauletaan vanhasta Väinämöisestä. Mainitut Runot, joihin Runoniekat usein ovat tapaansa jälkeen, panneet omiansa lisäksi, selittäävät, minun luulteni, että siihen aikaan kuin vielä paljon ihmisiä Euroopan ja Aasian pohjas-päissä asuivat vuorten luolissa ja maakuopissa, joita ihmisiä välistä kututtiin Turilaiksi, asui myös mainio Kaveh Ukko eli Jumalan luoma Ukko vuoressa, jota Ukkoa Runossa mainitaan Pohjan Herraks ja ikuiseksi Väki-Turilaaks. Kauan piti hän asuntoa vuoressansa, niin ettei hänestä muut tietäneet, mutta viimen tuli hän esiin täysissä sotaaseissa, satuloitun hevoisen selässä. Hänen poikansa Väinämöinen eli Väinen, jonka sanotaan yöllä (eli piilossa) syntyneen ja kasvaneen, on ollut sekä viisautensa ja moninaisen taitonsa, että myös miehuutensa puolesta aivan merkillinen mies. Hän antoi Suomalaisille monta tarpeellista ja hyvää neuvoa. Hän oli oivallinen Rautio eli Seppä. Pimeämmällä eli talvisena aikana takoi hän sota-aseita ja muita tarpeita "Mäen laksossa syvässä, Vuoren suuren runnakossa"; Kesällä teki hän laivoja, vaelsi merellä ja kävi sotia. Hän tunsi johonkuhun määrään tähtien, kuun ja auringon eli päivän juoksut, jonka tähen yksinkertaiset, jotka piti häntä Puoli-Jumalana, myös uskovat hänen päästäneen auringon eli päivän kalliosta ja kuun kehästä. Hänen nimeltänsä mainitaan vielä yhtä taivaan merkkiä eli tähteikkötä Väinämöisen Viitakkeeksi (eli Viikatteeksi). Kuin linnut tulivat keväillä Etelästä takasi tälle maalle, pani hän muistoonsa kuinka paljon aikaa kunkin linnun tulosta oli kesään. Hänen Maan-miehensä, joilla ei ollut tietoa Jumalan sanasta, eikä muuta ylös-valistusta, uskovat sentähen että hän lintujen visertelemisestä ymmärsi sen ja että hän puhui lintujen kanssa. Hän oli oppineempi purjehtija kuin muut. Hänen miekkansa oli muita mainiompi. Tapellessaan Lapin lasten tantereella, listi hän sillä vihollisten päitä kuin nauriin napoja.
Väinämöinen oli niin on[n]ellinen soassa, että hänen vaatteisiinsa ei uskottu nuolien pystyvän. - Hän taisi myös johonkuhun määrään parantaa haavoja. Väinämöisellä oli korkea ja kaunis laulu-ääni, johonka vanhat Savolaiset vielä vertaavat nykyisten ihmisten korkeata ääntä: Ja kuin hän soitti kanteleellansa ja lauloi, kokoontuivat kaikki, joilla henki oli, häntä kuultelemaan. Yhessä runossa sanotaan että Väinämöinen teki kanteleensa puusta, toisessa että hän teki itellensä kanteleen veen-elävän luista. Väinämöinen pyysi Katrina nimistä neitoa vaimoksensa, mutta siihen aikaan mahtoi tyttärillä olla vielä enemmän juonia kuin meiän aikaan; sillä vaikka Väinämöinen oli aivan kuuluisa ja urhollinen mies, niin vastasi yhtä-hyvin Katrina hänelle:
[Rovaniemi.]
     6  Empä sulle ennen tullo,
     7  Ennen kuin jouhen kalkasesit
     8  Veitellä kärettömällä
     9  Ilman tutkamettomalla,
     10  5 Munan solmuhun vetäset
     11  Solmun tuntumattomaksi.
Kuin Väinämöinen oli kärettömällä veitellä halaissut jouhen, ja vetänyt munan solmuun solmun tuntumattomak[s]i, pyysi hän taas Katrinaa vaimoksensa; mutta Katrina vastasi:
     13  Empä sulle ennen tullo,
     14  Ennen kuin venosen vestät
     15  Keträvarteni murusta,
     16  10 Kalpimeni kappaleista
     17  Kirvon käymätä kivehen,
     18  Kasan kalkahuttamata.
(Jonka vastauksen saatuansa)
     20  Vaka vanha Väinämöinen
     21  Teki vuorella Venettä
     22  15 Kalliolla kalkutteli:
     23  Ei kirves kivehen koske
     24  Eikä kalka kalliohon;
     25  Liuskahti lihaan viimen,
     26  Varpahaseen Väinämöisen
     27  20 Polvehen pätösen Pojan.
     28  Ei ollut sitä mätästä
     29  Eikä vuorta korkeata,
     30  Jok' ei tullut tulvillensa
     31  Varpahasta Väinämöisen
     32  Polvesta pätösen Pojan. - -1
Turun Viikkosanomat v. 1820, n:o 10.
Väinämöisestä, jonka jalkaan N:o 10:nessä mainittiin kirveen liuskahta- neen, seuraa nyt kerrottavaksi, kuinka hän lähti haavan parantajaa hakemaan, kuinka partasuu ukko sen voiteilla paransi, kuinka Väinämöinen sitten teki veneensä valmiiksi, kuinka hän lähti vesille, kuinka hän merellä kohtasi ison Veen-elävän, jonka luista hän teki kanteleen, kuinka hän soitti, kuinka hän laulamalla neuvoi alusta tekemään, mitä hän puhui nuoremman veljensä Joukkahan eli Joukkavaisen kanssa, ja mitä muuta hänestä tietään. Se Runo, josta enin osa tietoja Väinämöisestä saahaan, kertoo nämät asiat seuraavilla sanoilla:
     34  Vaka vanha Väinämöinen
     35  Rekehensä reutoaiksen,
     36  Vierettäiksen korjahansa,
     37  Ajo tuonne toisualle,
     38  30 Kartanolle kaunihisti,
     39  Yli kynnyksen kysyypi:
     40  Onkopa talossa tässä
     41  Tämän tulvan tukkijata,
     42  Salpoa veri-satehen?
     43  35 Lausu lapsi lattialta,
     44  Paarna pieni pankon päästä:
     45  Ei ole talossa tässä
     46  Tämän tulvan tukkijata,
     47  Salpoa veri-satehen:
     48  40 Aja toisehen talohon!
     49  Vaka Vanha Väinämöinen
     50  Rekehensä reutoaiksen,
     51  Vierettäiksen korjahansa,
     52  Ajo toisehen talohon,
     53  45 Yli kynnyksen kysyypi:
     54  Onkopa talossa tässä
     55  Tämän tulvan tukkijata,
     56  Salpoa veri-satehen.
     57  Lausu Ukko pöyän päästä,
     58  50 Lausu Ukko, parta laulo:
     59  "Sulettun' on suuremmatkin,
     60  Jalommatkin jaksettuna, -
     61  Joet suista, järvet päistä,
     62  Selät niemien nenistä,
     63  55 Kannakset kapeimmista:" -
     64  Käski poikansa pajahan
     65  Tehä nuita voitehia,
     66  Jotk' on tuotu toisualta,
     67  Siitä kylmästä kylästä,
     68  60 Kuss' ei nähty, eikä kuulttu
     69  Ruohon kaiken kasvantota.
     70  Poikanen tuli kotihin
     71  Valmistanut voitehia,
     72  Kipehille voitehiksi,
     73  65 Vioillen parantehiksi.
     74  Vaka vanha Vainämöinen
     75  Eipä kärsinyt esinä,
     76  Kuin on voie päällen pantu,
     77  Sitten silkillä siottu -
     78  70 Kapaloittu kaunihisti,
     79  Pani se puoli-pyörryksihin,
     80  Väinämöisen väännyksihin.
     81  Siitä herkästi heräsi,
     82  Katahtaapi taivahalle,
     83  75 Sanoopi sanoilla näillä,
     84  Lausu näillä lausumilla:
     85  Nyt on Julkinen Jumala
     86  Avun mullen antanunna,
     87  Kiivahasti kiini otti,
     88  80 Veri seiso selväsesti:
     89  Iteppä Isä Jumala!
     90  Kiitän sinua esinä,
     91  Poikoa, Pyhä Jumala!
     92  Herran Henkeä hyveä.
     93  85 Sitten vanha Väinämöinen,
     94  Kuin parani kaunihiksi,
     95  Teki vuorella venettä,
     96  Valmisteli valmihiksi:
     97  Lykkäsi venon vesille,
     98  90 Lato toisen laita-puolen
     99  Pulskioita poikasia,
     100  Lato toisen laita-puolen
     101  Vaskivöitä neitosia.
     102  Mik' on narri naimatonna,
     103  95 Mik' on piikuuen pitänyt:
     104  Pani se vanhoa väkeä,
     105  Iän kaiken istunutta
     106  Täytehen venehen laiat,
     107  Kuss' oli sijoa vähän
     108  100 Nuorukaisilta esinä.
     109  Vaka vanha Väinämöinen
     110  Ite istuupi perähän,
     111  Pani vanhat soutamahan,
     112  Vanhat souti, pää vapisi,
     113  105 Eipä tuostakaan tykännyt.
     114  Pani nuoret soutamahan,
     115  Nuoret souti, airot notku,
     116  Airon pyyryt pyynä vinku,
     117  Terät tetrinä kukersi,
     118  110 Hangat hanhina pajatti.
     119  Laski päivän, laski toisen,
     120  Yhen päivän suo-vesiä,
     121  Tois[e]n päivän maa-vesiä,
     122  Kolmannen meri-vesiä.
     123  115 Päivänä jo kolmantena
     124  Laski hauin hartioille,
     125  Veen koiran koukku-luille.
     126  Vaka vanha Väinämöinen
     127  Kahteleepi, käänteleepi,
     128  120 Sanoopi sanalla tällä,
     129  Lausu tällä lausehella:
     130  Mihinkäs venonen puuttu?
     131  Kivellenko, vai haollen,
     132  Vaiko hauin hartioillen?
     133  125 Kahteleepi ahkerasti,
     134  Havahteepi hartahasti,
     135  Ett' on hauin hartioilla,
     136  Veen-koiran koukku-luilla.
     137  Sano miehillen hyvillen,
     138  130 Jotka purresta puhuuvat,
     139  Venehestä veistättäävät:
     140  Saisiko harpun hauin luista
     141  Kantelon kalan evästä,
     142  Veen-koiran koukku-luista.
     143  135 Vaka vanha Väinämöinen
     144  Teki harpun hauin luista,
     145  Kantelon kalan evästä,
     146  Veen-koiran koukku-luista.
     147  Pani kielet kanteleeseen
     148  140 Jouhista hyvän orihin,
     149  Kuhtu vanhat soittamahan,
     150  Vanhat soitti, pää vapisi:
     151  Ei ilo illollen tullut
     152  Tarpeheksi Väinämöisen.
     153  145 Pani nuoret soittamahan;
     154  Nuoret soitti, sormet notku;
     155  Ei vielä ilo ilollen tullut
     156  Soitto soitollen tajonnut.
     157  Vaka vanha Väinämöinen
     158  150 Sanoopi sanalla tällä,
     159  Lausu tällä lausehella:
     160  Ilo tänne tuotakohon
     161  Miehen tehnehen käsille.
     162  Ite istu soittamahan
     163  155 Kivisille portahille,
     164  Petäjäisen pienan päähän,
     165  Rautasen rahin nenälle.
     166  Vasta ilo illollen tuli,
     167  Soitto soitollen tajosi.
     168  160 Ei ollut sitä metässä
     169  Jalan neljän juoksevata,
     170  Koivin koikelehtevata,
     171  Lintu-parvea parasta
     172  Kahen siiven siukkavata,
     173  165 Jok' ei tullut kuulemahan,
     174  Tehessä ison iloa,
     175  Soitellessa Väinämöisen.
     176  Itekkin Metän Emäntä
     177  Rinnoin aiallen asettu,
     178  170 Veräjällen vierettiiksen:
     179  Ei ollut sitä meressä
     180  Evän kuuen kulkevata,
     181  Jok' ei tullut kuulemahan
     182  Soitantoa Väinämöisen:
     183  175 Itekkin Veen Emäntä
     184  Rinnoin aalloillen ajoiksen,
     185  Vetiikse vesi-kivellen.
-
     187  Vaka vanha Väinämöinen
     188  Sanoilla teki venettä,
     189  180 Laati purtta laulamalla:
     190  Puuttu kolmea sanoa
     191  Perä laian liittimessä,
     192  Pannessahan parras-puita.
     193  Sano vanha Väinämöinen
     194  185 Veljellehen Joukkahallen:
     195  Saas mullen sanoa kolmet
     196  Suusta Antero Vipusen,
     197  Vatasta Vipusen pojan!
(Joukkavainen vastasi näin:)
     199  "Jo on viikon Vipunen kuollut,
     200  190 Kauan Antero kaonnut,
     201  Vipunsa virittämästä,
     202  Ahtamasta ansa-tiensä:
     203  Sen on kuusi kulma-luilla,
     204  Paju-pehko parran päällä,
     205  195 Joka saattasi sanoa,
     206  Asiankin arvoasi,
     207  Kuinka laita liitetähän,
     208  Pantanehe parras-puita.
(Kuinka Joukkavainen taisteli Väinämöisen kanssa, kertoo Runo näillä sanoilla:)
[Lenqvist, De superstitione vet. fenn., ss. 33-4; Ganander, Myth. fenn. s. 24; v. Schröter, Finnische Runen, ss. 2-4.]
     211  Ennen vanha Väinämöinen
     212  200 Ja tuo nuori Joukkavainen
     213  Tulivat tiellä vastaksuta,
     214  Aisa aisahan takisti,
     215  Vemmel tarttu Vempeleeseen.
(Sanoi sitten Joukkavainen rihapäissänsä:)
     217  Se nyt tiellä olluvohon (eli olkoon),
     218  205 Joka tienneepi enemmän!
     219  Se pois tieltä poiketkohon,
     220  Joka tienneepi vähemmän!
     221  Muistan meret kynnetyksi.
     222  Sarka-jaot souvotuksi,
     223  210 Kivet luo-uksi kokohon.
(Vaan Väinämönöinen [!] näytti levansa vanhemman, tarttui Joukkavaiseen viskataksensa häntä järveen, ja sanoi:)
     225  Lapsen tieto, vaimon muisto,
     226  Ja ei uron parta-suisen!
     227  Minun on meret kyntämäni,
     228  Sarka-jaot sauvomani,
     229  215 Kivet luomani kokohon. -
(Sitten pyysi Joukkavainen Väinämöistä la[u]lamaan, sanoin:)
     231  Laula, laula Väinämöinen,
     232  Hyräile hyvä-sukuinen!
     233  Tuopa vanha Väinämöinen
     234  Varmon kyllä vastaeli:
     235  220 Varainen on laulamaksi
     236  Aikanen ilon teoksi.
(Vaan viimen laulo hän, että:)
     238  Järvet läikky, maa järisi,
     239  Linnat liikku, hongat huoju,
     240  Vuoret vaskiset vapisi,
     241  225 Kivet rannalla rakoili,
     242  Paaet paukku kalliolla,
     243  Portit Pohjalla repesi,
     244  Ilman kannet katkeili,
     245  Väinömöisen laulaessa. -2
Turun Viikko-Sanomat v. 1820, n:o 11.
Missä paikoin Väinämöinen asui, siitä ei ole varmaa tietoa. Mutta ettei hän mahtanut asua aivan kaukana Pohjan ja Lapin-maasta, seuraa näistä Runo-sanoista:
[Paltamo.]
     248  230 Vaka vanha Väinämöinen
     249  Sanan virkko nuin nimesi:
     250  Jos ma nyt lähen Pohjolahan
     251  Pohjan Poikasten sekahan.
     252  - - -
     253  Astu päivän, astu toisen,
     254  235 Päivänä jo kolmantena
     255  Portit Pohjolan näkyyvät,
     256  Pahan ukset ulvottaavat,
(Lausui hällen Pohjan pojat:)
     258  "Tule sormin soutamata,
     259  Kätten päällä käyttämätä,
     260  240 Peukalon pitelemätä,
     261  Huoparin hotasemata,
     262  Poikki Pohjolan joesta."
     263  Ite vanha Väinämöinen
     264  Kuimpa huuti hujahutti
     265  245 Vihellytti, viurahutti,
     266  Tuli tuuli, tuon puhalsi
     267  Poikki Pohjolan joesta.
     268  "Tule Pohjolan pihalle!"
     269  Meni Pohjolan pihalle.
     270  250 "Tuleppas Pohjolan tupahan!"
     271  Meni Pohjolan tupahan:
     272  Täällä miehet mettä juovat
     273  Simoa simotteleevat.
     274  "Mitelläänpäs miekkojamme,
     275  255 Katellaanpas kalpojamme!
     276  Kummank' on pitempi miekka,
     277  Kennen kalpa kauheampi?
     278  Sen oli iskijä eellä
     279  Jo oli pikkusta pitempi
     280  260 Miekka Vanhan Väinämöisen.
     281  - - -
     282  Siitä kuu kärestä paisto,
     283  Päivä västistä välötti,
     284  Heponen kärellä seiso,
     285  Penu putkessa makasi,
     286  265 Kasi nauku naulan päässä.
     287  - - -
Monta muuta asiata lauletaan Väinämöisestä ja hänen Lapsistansa Runoissa, joissa hän myös Kuninkaaksi mainitaan; mutta koska kaikki Lukijat eivät ymmärrä runoja, lopetan minä tähän kertomukseni Väinämöisestä. Millonka Väinämöinen eli, on tietämätön. Kauan sitten on hän maailmasta poismennyt: Turhaan on sata Sankaria, turhaan tuhatta muuta merkillistä miestä pyytänyt päästä niin kuuluisaksi, kuin hän. Heiän nimensä ovat kaonneet, kuin yön kaste, mutta eipä katoa Väinämöisen nimi, niin kauan kuin Suomen Kansaa Maailmassa mainitaan3
Turun Viikko-Sanomat v. 1820, n:o 20.
1 Turun Viikkosanomat v. 1820, n:o 10.
2 Turun Viikko-Sanomat v. 1820, n:o 11.
3 Turun Viikko-Sanomat v. 1820, n:o 20.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

KR 29:2 77 %
SKVR XII1 64. 66 %
SKVR XII1 63. 53 %
SKVR VI1 76. 51 %
JR 02478 44 %
JR 29322 31 %
SKVR VI1 74. 27 %
SKVR VI1 75. 26 %
JR 29688 25 %
SKVR XII1 93. 24 %
KR 29:4 23 %
SKVR XII1 62. 23 %
SKVR VII1 631. 23 %
SKVR XIII1 319. 22 %
SKVR XII1 83. 22 %
JR 02007 22 %
JR 29184 22 %
SKVR XII1 92. 21 %
KR 31:1 20 %
JR 27005 19 %
KR 29:3 19 %
JR 53537 19 %
JR 02516 19 %
JR 02443 18 %
JR 03960 18 %
SKVR VI1 10. 18 %
JR 04063 17 %
SKVR XIII1 388. 17 %
KR 35:3 17 %
SKVR VII1 293. 17 %
JR 02535 17 %
SKVR VII1 324. 17 %
JR 67392 17 %
KR 29:1 16 %
SKVR XII1 21. 16 %
JR 03222 16 %
SKVR VI1 3440. 16 %
JR 02306 16 %
JR 07639 16 %
SKVR XII1 22. 15 %
SKVR VII1 288. 15 %
SKVR XII1 5. 15 %
SKVR XII1 37. 14 %
JR 27007 14 %
SKVR VI1 70. 14 %
SKVR I1 597 a). 14 %
JR 39443 14 %
SKVR XII1 31. 14 %
SKVR XII1 61. 14 %
SKVR VII1 627. 14 %
SKVR XII1 17. 13 %
SKVR XIII1 576. 13 %
SKVR VI2 liite III 2. 13 %
SKVR XII1 25. 13 %
SKVR VI2 6416. 13 %
SKVR XII1 73. 13 %
SKVR VII1 699. 13 %
JR 25956 13 %
SKVR I1 307. 13 %
SKVR VII1 323. 13 %
SKVR XII1 30. 12 %
SKVR I1 285. 12 %
SKVR VII1 295. 12 %
SKVR I1 597. 12 %
SKVR XII1 8. 12 %
SKVR XIII1 1430. 12 %
SKVR XII1 43. 12 %
SKVR I4 2150. 12 %
Wanha Kalevala 3 12 %
SKVR XII1 29. 12 %
JR 27008 12 %
SKVR XII1 34. 12 %
SKVR VII1 630. 12 %
JR 51662 12 %
JR 29374 12 %
SKVR VII1 640. 11 %
SKVR XII1 99. 11 %
JR 67185 11 %
SKVR XII1 48. 11 %
SKVR VII1 367. 11 %
SKVR I1 304. 11 %
SKVR VI1 48. 11 %
SKVR I1 641. 11 %
SKVR XII1 81. 11 %
SKVR IX4 878. 11 %
SKVR VII1 294. 11 %
SKVR XII1 23. 10 %
KR 47:20 10 %
SKVR XII1 55. 10 %
SKVR XIII1 1005. 10 %
SKVR I1 647. 10 %
SKVR VI1 118. 10 %
Kalevala 8 10 %
SKVR XII1 75. 10 %
SKVR VI1 50. 10 %
KR 35:11 10 %
SKVR XV 63. 10 %
SKVR I1 306. 10 %
SKVR I1 308. 10 %

Contains poems

SKVR I1 erill. [Laivaretki ja kantele] 12.   100 %
JR 20722   100 %
SKVR VI2 liite II 0.   87 %
JR 72300   86 %
SKVR XIII1 1351 a.   84 %
SKVR XII1 87.   82 %
SKVR XII1 15.   81 %
SKVR XII1 42.   81 %
SKVR VI1 57.   80 %
SKVR VII1 297.   79 %
SKVR VII1 313.   78 %
SKVR IX4 881.   77 %
SKVR XII1 24.   74 %
SKVR VI1 73.   74 %
SKVR XII1 57.   74 %
SKVR VII1 344.   73 %
SKVR XII1 32.   72 %
KR 30:3   72 %
SKVR VI1 71.   70 %
SKVR XII1 90.   70 %
SKVR X1 2429.   69 %
SKVR VII1 366.   69 %
SKVR XII1 33.   69 %
SKVR VII3 loitsut 870.   68 %
SKVR IX4 930.   67 %
SKVR VI1 77.   67 %
SKVR VI1 47.   67 %
JR 29202   66 %
SKVR VI1 72.   66 %
JR 79023   66 %
SKVR IX4 917.   66 %
SKVR VII1 647.   66 %
SKVR VII1 273.   65 %
SKVR I1 296.   65 %
JR 25958   65 %
JR 80143   64 %
SKVR VII1 617.   63 %
SKVR XII1 84.   63 %
SKVR XII1 35.   63 %
SKVR VII1 319.   63 %
SKVR VII1 606.   63 %
JR 02408   63 %
SKVR I1 407.   63 %
SKVR VII1 322.   62 %
SKVR VII1 607.   62 %
JR 29187   62 %
JR 18947   62 %
JR 29188   62 %
SKVR VII1 306.   61 %
SKVR XII1 51.   61 %
JR 29198   61 %
SKVR VII1 334.   61 %
SKVR XII1 18.   60 %
SKVR VII1 320.   59 %
JR 03254   59 %
SKVR VII1 321.   59 %
SKVR VII1 636.   59 %
SKVR VII1 333.   59 %
SKVR VI1 79.   58 %
JR 29727   58 %
SKVR XIII1 1007.   58 %
SKVR IX4 893.   58 %
SKVR XII1 67.   58 %
SKVR XII1 4359.   58 %
JR 01862   57 %
SKVR VII1 327.   57 %
JR 29200   56 %
SKVR IX3 936.   56 %
SKVR XII1 27.   56 %
SKVR XII1 56.   56 %
SKVR XII1 66.   56 %
JR 29182   56 %
SKVR V3 1287.   55 %
JR 59680   55 %
JR 67511   54 %
SKVR VI1 46.   54 %
SKVR VII1 311.   53 %
KR 47:10   53 %
JR 29218   53 %
JR 21775   53 %
SKVR XV 61.   52 %
JR 06504   52 %
SKVR I1 erill. [Laivaretki ja kantele] 3.   51 %
SKVR VII1 347.   51 %
SKVR I1 erill. [Laivaretki ja kantele] 10.   50 %
JR 29197   50 %