skvr10151981
Satakunta — Tyrvää
Mäenpää, J.
1914
1 | - - - | |||
Niin⌈p⌉ä tuli Eevan luokse kerrankin eräs kotipitäjän mies,
jolta oli varastettu suurehko rahasumma, tiedustamaan miten saisi sen takasin;
kun asia1 ei asia : asia ei; järj. viiv. osoitettu. ei selvinnyt kotona mentiin seuraavana yönä kirkkoa kiertämään,
kuten toimitusta yleensä kutsuttiin. |
||||
Aamulla Eeva virkkoi miehelle: "Nyt tiedän missä rahat ovat, mutta jos tahdotte saada ne takaisin, täytyy teidän suoda, että varkaan sormia rupeaa pakottamaan." | ||||
4 | "No pakottakoon sitte", | |||
mies2 vastasi mies : m.v.; järj. viiv. osoitettu. vastasi ja lähti tiehensä uskomatta koko juttuun. - Mutta jonkun ajan
kuluttua alkoi naapurin isännän sormia todellakin särkeä ja kun ne eivät
ottaneet mistään parantuakseen rupesi hän epäilemään, että naapuri oli saanut
jollakin ta⌈v⌉alla3ta|h|alla : ta⌈v⌉alla. tietää hänen rikollisuutensa ja siitä syystä
kironnut hänet sairastamaan. Tästäkös hänelle hätä käteen ja tuumittuaan
muutamia päiviä, vei hän rahat salaa omistajalleen. Isännän sormet paranivat
pian tämän jälkeen aivan terveiksi. |
||||
- - - | ||||
1
ei asia : asia ei; järj. viiv. osoitettu. 2 vastasi mies : m.v.; järj. viiv. osoitettu. 3 ta|h|alla : ta⌈v⌉alla. |