skvr10151001
Satakunta — Tyrvää
Äijälä, H.
1895
| "Minä rukoilen Jumalaa, että hän antas mulle tiaðon, toimen1 n alleviivattu ja yl. [toime]j_. ja
ymmärryksen. Ja kun minä kattelem maan2n alleviivattu ja yl. [maa]l_. laatua, niimmnä otan plakkaristani
yhðen kiven, ja mnä aattelen, |
||||
| 2 | ettei Jumala katto sitä minulle synniks, | |||
| 3 | eipä hän sitäkään kattonut synniks, | |||
| 4 | kun Aaprahamin palvelia semmosen merkin kautta Iisakille | |||
| 5 | emäntää etti. | |||
| Nähkääs kumm(i)nä heitän tän3 r. Kertoja selltti myöhemmin, että sillä kivellä on tapettu 3 kärmettä. kiven maahan, niin mnä rukoilen Jumalaa, että
jos tämä musta tulee päälleppäin, niin sitte tulee vesi, mutta jos se joutuu
alleppäin, niin sitte ei tule vettä. Kyllä mulla oli oikeen vesikurrakim, mutta
se hukku; enkä m(i)nä sitä tarvittekkaan, kuj Jumala om mulle semmotten4n alleviivattu ja yl. [semmotte]l_.
lahjan antanu, että minä niitä muutonkin5toinen n alleviivattu, yl. [muutonki]v_. voin kattoo. |
||||
|
1
n alleviivattu ja yl. [toime]j_. 2 n alleviivattu ja yl. [maa]l_. 3 r. Kertoja selltti myöhemmin, että sillä kivellä on tapettu 3 kärmettä. 4 n alleviivattu ja yl. [semmotte]l_. 5 toinen n alleviivattu, yl. [muutonki]v_. | ||||