skvr10148370
SatakuntaVesilahti
Finne, Jalmari
1687

Metadata

COL: [[Finne, Jalmari]]
ID: 4837.
INF:
LOC: Vesil.
OSA: X2
SGN: Ylä-Salakunnan tuomiok. syysk. 12 p. 1687 (Suom. Valtioark.), ks. Jalmari Finnen poiminnot 2, Suom. Kirj. Seuran arkistossa.1
Julkaistu Finnen kop. mukaan.
*
TMP: [[1687]]

Rovasti Mårten Stenius syyttää, [että] Eskil Thomaanpojan vaimo Carin Tuomaantytär olisi kaivanut pään hautuumaalta ja kaivanut naurismaahansa, jotta ei sieltä varastettaisi. Piika Maria Henrikintytär oli sen tuonut Vesilahden hautuumaalta esiliinassaan ja pannut kallon sisään multaa eräästä haudasta. Carin otti myös elohopeaa ja kuivuneen sydämen. Kallo pantiin pellolle ja Maria kulki kolme kertaa maan ympäri. Carinilla oli hame pään päällä ja istui hän sen ajan kivellä. Hän muutti kallon maahan kiven pohjoispuolelle ja pani kuoppaan naurismaan aidan alle. Caisa istui taas kivelle ja luki hame päänsä päällä. Maria kuuli ainoastaan viimeiset sanat:
    2  Jos sinä ämoni mistat,
    3  nijn itiälus maxakon,
    4  mutta jolleij pijka sinu sialens jällens wee,
    5  niijn hänen sieluns maxakon.
Sydämen hän vei kotia, koska se oli suojannut hänen aittansa varkailta.

1 Julkaistu Finnen kop. mukaan.