SKVR X1 1417. — Runoregi

skvr10114170
Satakunta — Pori
Portin, K. O.
1889

Types

5. Lastenrunot
└ 2. Ketjurunot
└ Kukon ja kanan saunamatka

Metadata

COL: Portin.
ID: 1417.
INF:
LOC: Porin.
OSA: X1
SGN: n. 3.
TMP: -89.

		Pikku kanan kuolemasta.
		Kukko ja kana pieni menivät muinoin yhdessä pähkinä vuorelle ja päättivät keskenänsä, että kumpi vain ensiksi pähkinän löytäisi¹ kk:ssa töyläisi. hän siis kumppanillensa jakoi toisen puolen. Kana pian löysikin oikein tavattoman² tavatto\|v\|an : tavattoman. suurenpähkinän, muutta eipä tuosta mitään hiiskunutkaan, vaan tahtoi yksinään syödä kaiken. Mutta tuopa oli niin suuri, ett'ei hän saannut sitä nieltyksi³ \|m\|eltyksi : nieltyksi. vaan se kurkkuun istui, ja tästäpä nyt kana pelkäämään että ehkä tukehtuisi. Hän siis hätääntyneenä huusi: "Kukko⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. rakas, juokse, minkä suinkin jaksat, minulle vettä noutamaan, sillä muuten varmaanki tukehdun. Kukko lähti pötkimään kaivolle ja sanoi sinne ennätettyänsä: "Kaivo⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. " kulta, anna minulle vettä, kanaseni pähkinävuorella makaa, hän on saanut suuren⁵ suu\|s\|en : suuren. pähkinän kurkkuunsa ja ompi tukehtumaisillansa. Kaivo vastasi: "Juokse⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. ensin morsiammen luoksi, sekä tuo sieltä punaista silkki lankaa. Kukk[o] morsiamen⁵ suu\|s\|en : suuren. tykö juoksi ja sanoi sitten hänelle: "Anna⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. kiltti morsian minulle punaista silkki lankaa, lankan annan kaivolle, kaivo minulle vettä antaa ja veden minä kannan kanaselleni, joka pähkinävuorella maakaa. Hän on suuren pähkinän kurkkuunsa⁷ kurkkunsa : kurkkuunsa. saanut sekä on nyt⁸ n\|u\|t : nyt. tukehtumaisillaan⁹ tukehtumaisi\|s\|aan : tukehtumaisillaan. . Morsian vastasi: "Juokse⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. ensin noutamaan minun pikku kiekkurani, joka jäi paju-pensahasen riippumaan. Nyt kukko¹⁰ kukk\|a\| : kukko. pensaalle juoksi otti oksalta¹¹ o\|c\|ksalta : o. kiekkuran ja toisen morsiamelle¹² mor\|i\|iamelle : morsiamelle. morsian antoi kukolle¹³ kukole : kukolle. silkkilankan, langan vei kukko kaivolle¹⁴ \|l\|aivolle : kaivolle. ja kaivo hänelle vettä antoi. Kukko nyt veden kantoi kanallensa, mutta tuopa oli jo tu⌈k⌉ehtumaan¹⁵ tu⌈k⌉e\|k\|tumaan : tu⌈k⌉ehtumaan. ehtinyt ennen kuin kukko perille pääsi, ja makasi nyt siinä liikahtamatta¹⁶ liikahtamata : liikahtamatta. ihan hengetönnä¹⁷ hen\|k\|etönnä : hengetönnä. . Tätäpä¹⁸ tä\|p\|äpä : tätäpä. kukko niin kovasti suri, että se ääneensä itkemään rupesi, ja kaikki elävät tulivat kanan kovaa¹⁹ k\|e\|vaa : kovaa. onnea surkuttelemaan. Kuusi⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. pientä hiirtä rakensivat vähäiset vaunut, joissa²⁰ jois\|t\|a: joissa. kana²¹ \|h\|ana : kana. oli haudalle vietävä, ja kun vaunut oli valmiiksi saatu hiiret valjaihin menivät ja itse²² \|j\|tse : itse. kukko istui ajajaksi. Mutta tiellä heitä kettu kohtasi. "Minne matkasi, kukko hyvä? "Minä kanani menen hautaamaan²³ hautamaan : hautaamaan. ." "Suvaitsetko²⁴ Suvaitse\|k\|ko : Suvaitsetko. minun tulla mukahasi?" "Tule, mutta taakse istu, täällä sinä liioin painat." Kettu meni istumaan vaunujen²⁵ vaunu\|e\|n : vaunujen. taa ja sitte sinne viellä tuli susi, karhu, hirvi, jalopeura ja kaikkia metsän eläviä. Näin nyt kelpo vauhtia mentiin eteenpäin, kunnes tultiin erään puron rannalle.²⁶ \|n\|rannalle : r. "Mitenkä tästä ulitse[!] pääsemme" huudahti kukko. Sillä puron reunalla makasi oljenkorsi, jokasanoi: "Minä⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. sillaksi laskeun puron poikki, jotta saatte saatatte ylitse ajaa," Mutta kun nuo kuusi hiirtä²⁷ \|hirttä\| yl. [h]i[irttä]\| hiiltä : hiirtä. tuli sillalle, luikahti nitteen alta korsi, vaipuen vetehen, ja hiiret myöskin putosivat sinne sekä hukkuivat kaikki. Oltiinpa nyt taaskin²⁸ taskin : taaskin. pahassa pulassa, mutta nytpä hiili (!) tuli apuansa tarjoamaan sanoen: "Minähän⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. laskeun virran poikki, että pääsette ulitse[!] toiselle²⁹ \|r\|oiselle : toiselle. puolelle. Sen hiili[!] nyt tekikin, mutta kovaksi onneksi vesi siihen³⁰ sii\|⌈tt⌉\|en : siihen. koski hiukkasen, josta se kihisten sammui ja kuoli. Kun kivi tämän havaitsi tuon tuli kukko raukkaa sääli, ja se nyt laskeutui veden poikki. Silloin kukko itse meni vaunuja vetämään, mutta kun hän toiselle rannalle piankin päästyänsä³¹ pää\|r\|tyänsä : päästyänsä. oli kedolle laskenut kanavainajan ja sitten kojetti hinata myöskin noita toisia, jotka vaunujen takana istuivat, tämä hänelle³² \|ä\|änelle : hänelle. liijan raskaaksi kävi, kovin monta kun siinä oll painamassa, vaunut nyt takaisin vyöryivät ja niissä olivat toinen toisensa päällitse puto⌈s⌉ivat vetehen, sekä hukkuivat kaikin. Kukko siis jäi yksin kuolleen kanssa, ja tälle hän nyt haudan kaivoi laski vainajan sinne, laittoi haudalle kummun sekä istui siihen suremaan, kunnes itsekin kuoli; ja nytpä siis viimeinenki oli manan³³ kk:ssa iso alkukirjain. maihin muuttanut.

		¹ kk:ssa töyläisi. ² tavatto\|v\|an : tavattoman. ³ \|m\|eltyksi : nieltyksi. ⁴ kk:ssa pieni alkukirjain. ⁵ suu\|s\|en : suuren. ⁶ morsiam\|n\|en : morsiammen. ⁷ kurkkunsa : kurkkuunsa. ⁸ n\|u\|t : nyt. ⁹ tukehtumaisi\|s\|aan : tukehtumaisillaan. ¹⁰ kukk\|a\| : kukko. ¹¹ o\|c\|ksalta : o. ¹² mor\|i\|iamelle : morsiamelle. ¹³ kukole : kukolle. ¹⁴ \|l\|aivolle : kaivolle. ¹⁵ tu⌈k⌉e\|k\|tumaan : tu⌈k⌉ehtumaan. ¹⁶ liikahtamata : liikahtamatta. ¹⁷ hen\|k\|etönnä : hengetönnä. ¹⁸ tä\|p\|äpä : tätäpä. ¹⁹ k\|e\|vaa : kovaa. ²⁰ jois\|t\|a: joissa. ²¹ \|h\|ana : kana. ²² \|j\|tse : itse. ²³ hautamaan : hautaamaan. ²⁴ Suvaitse\|k\|ko : Suvaitsetko. ²⁵ vaunu\|e\|n : vaunujen. ²⁶ \|n\|rannalle : r. ²⁷ \|hirttä\| yl. [h]i[irttä]\| hiiltä : hiirtä. ²⁸ taskin : taaskin. ²⁹ \|r\|oiselle : toiselle. ³⁰ sii\|⌈tt⌉\|en : siihen. ³¹ pää\|r\|tyänsä : päästyänsä. ³² \|ä\|änelle : hänelle. ³³ kk:ssa iso alkukirjain.