skvr10101370
Satakunta — Tyrvää
Pakula, Vihtori
1912
Jättiläinen oli tehnyt Karkun seurakuntalaiste[n] kansa1 kans|s|a : k. sellaisen
sopimuksen, että hän rakentaa Karkkuun kirkon, jos saa sen kirkollisen väkee
ittellensä. Mutta hän ei saa mitää palkkaa, jos karkkulaiset saavat tiätää
hänen poikansa nimen. Jättiläinen sai kirkon jo melkein valmiiksi, kattoa vaan
puuttui. Mutta silloin erään kerran ihmiset2*erään kerran* ihmiset: e.k.i. kuulivat jättiläisen akan
laulavan pojalleen: |
||||
2 |
Tuutin, tuutin Tuamopoikaa3 Tu|o|mopoikaa: Tuamopoikaa. .
|
|||
3 | Killi kirkkoja tekee, | |||
4 | Nalli nauloja takoo | |||
5 | rahallisesa Raipiosa[!]. | |||
6 | 5 Tuutin, tuutin Tuamopoikaa. | |||
7 |
Joka4 kk:ssa pieni alkukirjain. mun poikani nimen tiätää5ti|e|tää : tiätää. :
|
|||
8 | ei Killi kirkkoo saa | |||
9 | eikä Nalli nauloja tavo. | |||
Seuraavana päivänä Karkkulaiset menivät kirkolle, ku jättiläinen juuri oli kirkon harjalla ja huusivat jättiläisen pojaan nimee. Silloin jättiläinen suuttuneena potkas toisen päädyn pois kirkosta ja meni tiähensä. Karkkulaisten täyty tehdä toinen pääty sitte puusta. | ||||
1
kans|s|a : k. 2 *erään kerran* ihmiset: e.k.i. 3 Tu|o|mopoikaa: Tuamopoikaa. 4 kk:ssa pieni alkukirjain. 5 ti|e|tää : tiätää. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.