skvr10100400
SatakuntaKankaanpää
Mikkola, J. J.
1887

Metadata

COL: Mikkola J. J.
ID: 40.
INF: Kankaanpään kirkonkylä. Kustaa Varvari.
LOC: Kankaanpää.
OSA: X1
SGN: n. 88.
TMP: -87.

Se oli yksi kuollut kuin sano, että kuin sinä kuolet, niin sinun pitää tulla minulle sanoon kummonen sija sinulla on. Sitte se tuli sanoon kuin sen oli häät sen toisen miehen, tuli sanoon sitte, että nyt minä tulin sanoon. Se sano että tuokaa nyt hänelle1
hänelle : h. *multaa*.
multaa taltrikilla ja se kulu hänen eestänsä. Ja sittenkuin se sano sille, sille ylkäälle, että nyt on minun aikani mennä pois. Se ylkä sano sitte että nyt minä tulen kanssas kattoon kummonen paikka sinulla siellä on. Sittenkuin se meni kattoon sen kuolleen kanssa, sano: minä tulen ja koitan kummonen sija sinulla on haudassa. Se meni koittaan, mutta hauta painu kiinni ja siellä oli sitte niinkuin loinpuut ja ne kierti ympäri, ja siellä oli suuria ja pieniä, jotka oli ees mennyt, ja kuin ne kierti ympäri, niin se teki aina 1000 aastaikaa kuin se ylkä mies pois. Niin oli vaan niinkuin haahmu, niin meni sinne samaan taloon, jossa häitä pidettiin ja siellä puhuttiin, että täältä katos friiari, että kuollut vei sen mennessänsä ja oli sitte niin jo kauan aikaa. Kuollut:
    2  "Kuu2
kk:ssa pieni alkukirjain.
paistaa heliästi,
    3  kuollut ajaa keviästi,
    4  eikös pelkää ihminen."
Sano2
kk:ssa pieni alkukirjain.
se kuollut aina sitä ylkää kuin ne kattoon haudalle.

1 hänelle : h. *multaa*.
2 kk:ssa pieni alkukirjain.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems